Monthly Archives

April 2015

Noora K:sta Työelämä

Työn juhla

Noora K.

Pionit (1 of 1)-Exposure51

Tämä postaus kuuluu siihen sarjaan, joita pyörittelin pitkään ajatuksissani. Siitä on nyt reilu vuosi, kun tein täyskäännöksen elämässäni ja vaihdoin alaa. Koska aikaisempi ala oli niin erilainen, vaihdoin samalla oikeastaan koko elämäntyylini jatkuvasti matkustavasta ja epävarmuudessa elävästä vuorotyöläisestä huippusäännölliseen ja hyvin ennustettavaan ysistä viiteen -elämään. Ennen sain seuraavan kuukauden työvuorolistan viikkoa ennen kuunvaihdetta ja vahdin hysteerisen mustasukkaisesti yöuniani ja vapaapäiviäni. Edelleenkin tuntuu hassulta, että voin todella sopia menon jollekin torstai-illalle kuukausien päähän, jos haluan ja tiedän satavarmasti, että jouluna on vapaata.

Terveysvaikutukset ovat aika huimat. En olisi koskaan voinut uskoa, että syvät ja levolliset yöunet palaavat elämääni ja että voin nukahtaa ihan vain, kun laitan illalla silmät kiinni. Ennen olin kipeä melkein kerran kuussa ja sain melkein joka kerta flunssan jälkitautina poskiontelontulehduksen tai keuhkoputkentulehduksen. Nyt olen kuluneen vuoden aikana ollut ihan tavallisessa flunssassa tasan kerran ja se meni ohi omia aikojaan, ilman antibiootteja. Närästyksen olen unohtanut lähes kokonaan ja ihoni on paremmassa kunnossa kuin vuosiin.

Se, miksi hannasin niin pitkään tätä aihetta on se hankalammin kuutioitava muutos minussa. On helppoa sanoa, että jee, yöunet palasivat. Tunne siitä, miten minuun suhtaudutaan, on ihan hiton paljon vaikeampi kuvailla. Kun ennen kerroin, mitä teen leipätyökseni, kuulija alkoi monesti seuraavaksi kertoa minulle, millaista työni oli ja miten minun tulisi se hoitaa. Usein kuulin myös, miten ikävä joku ammattikuntani edustaja oli joskus ollut. Nykyään, kun kerron, mitä teen työkseni, kuulija tulee usein positiivisen uteliaaksi ja alkaa kysellä lisää ja saan itse kertoa, millaista työni on. Äärimmilleen kärjistettynä muutuin bimbosta asiantuntijaksi yhdessä yössä. Se tuntuu hämmentävältä, epäreilulta ja turhauttavalta, koska lentoemännän työ oli raskasta ja vaativaa. Tarvitsen taitoja ja ominaisuuksia, jotka kehittyivät lentovuosien aikana, melkein joka päivä.

Pionit3 (1 of 1)-Exposure51

Muutos on vaikuttanut myös parisuhteen dynamiikkaan. Ennen minä olin se, joka oli enemmän poissa. Nyt tilanne on päinvastoin. Kun molemmat tekivät vuorotyötä, oli helppoa tehdä omia juttuja ja tavata kavereita silloin, kun toinen oli töissä. Yhteinen vapaa-aikamme oli vain meidän. Nyt jaan illat ja viikonloput miehen, kavereiden, harrastusten, kotihommien ja kaiken muun kanssa. Yhteinen aika on vähentynyt jonkin verran. Talveen taisi kuulua pari sellaista kuukautta, että meillä ei ollut yhtään yhteistä vapaapäivää – aina aikataulut eivät vain mene yksiin. Vaikka pidän perjantairutiineistani Stocka-kierroksineen, kukkaostoksineen ja naistenlehti- tai Netflix-maratoneineen, tunnen oloni joskus vähän yksinäiseksi, kun muut suuntaavat viikonlopun viettoon perheidensä kanssa, mutta oma perheeni on kasassa vasta yöllä. Toisaalta olemme keksineet miehen kanssa uusia kivoja tekemisiä, jotta yhteinen vapaa-aikamme silloin kun sitä on, ei menisi liikaa siihen, että kumpikin roikkuu netissä omalla koneellaan. Olemme kokeilleet lenkkeilyä yhdessä ja alkaneet saunoa enemmän. Käymme brunsseilla ennen mieheni töihinmenoa ja joskus lähdemme ulos syömään yhdeltätoista illalla.

Voin täydestä sydämestäni sanoa, etten ole ikävöinyt takaisin sekuntiakaan. 11 vuotta meni kirjaimellisesti siivillä ja ehdin saada lentotyöstä kaiken positiivisen, jota minulle oli tarjolla. Se mappi oli kerta kaikkiaan aika sulkea. Toki kaipaan joitain ex-kollegoita, mutta onneksi sain huomata, että huippukivoja työkavereita on muuallakin. Olen yllättäen löytänyt sisältäni kunnianhimoisen uraihmisen. Työt tulevat tietysti nykyään eri tavalla kotiin, minkä hallitsemista opettelen ja opinkin koko ajan. Työn rytmin muuttumisessa on myös ollut opeteltavaa. Ennen mitään töitä ei ollut mahdollista siirtää seuraavaan päivään, vaan kaiken piti tapahtua tässä ja nyt. Lento loppui, kun se loppui ja työt joko ehdittiin tehdä tai sitten ei. Nyt voin priorisoida kiireellisempiä asioita ja lykätä vähemmän kiireellisiä. Monesti voin vaikuttaa päivän työjärjestykseen ja kun haluan todella keskittyä, työskentelen etänä. Voin tehdä välillä pidempää päivää ja joskus taas lähteä aiemmin. Työnteko on joustavaa. Tällä viikolla merkitsin järjestelmään kesälomani, ajankohtaan, jonka olin itse päättänyt. Se tuntui edelleenkin jotenkin uskomattomalta. Alkuhuuman pitäisi kai olla teoriassa jo ohi uuden työn osalta, mutta olen edelleen ihan fiiliksissä siitä. Pidän työstäni valtavasti, enkä ole potenut kuuluisaa sunnuntaiangstia vielä kertaakaan.

Pionit2 (1 of 1)-Exposure51

Näissä tunnelmissa siis työn juhlaa viettämään. Hauskaa vappua kaikille!

Noora H:sta Vaatteet ja asusteet

Auringon haalistamia shortseja ja kevään ostoslista

Noora H.asu_siltanen-3

Kokeilin jossain vaiheessa “kapselivaatekaappia”, eli pidin kaapissani noin 30 vaatekappaletta, joita sitten yhdistelin keskenään ja parin kuukauden päästä vaihdoin vaatteita. Järjestely toimi mainiosti, se säästi aikaa ja vaatteiden yhdistely helpottui. Vaatekappaleita vaihtaessa vanhat tutut vaatteet tuntuivat aivan uusilta, kun niitä ei ollut vähään aikaan käyttänyt. Jossain vaiheessa innostus kuitenkin hiipui ja palasin vanhaan tuttuun kesä- ja talvivaatteiden jakoon.

asu_siltanen-2Tänä vuonna kesävaatekaappini kaipaa hieman päivitystä. Viimeiset pari kesää olen tietoisesti jättänyt kesävaatteet ostamatta, sillä kausi on Suomessa niin lyhyt, ettei farkkushortseja kannata hamstrata kahtakymmentä paria (tätä lukiessa eräs ystäväni ehkä tuntee piston sydämessään).

Nyt on kuitenkin pakko tehdä täydennystä, sillä kesävaatteita kaivaessa huomasin, että shortsit ovat kulahtaneita ja aurinkorasvan läikittämiä. Vaikka auringon haalistamat kesävaatteet muistuttavat onnistuneista lomista ja kivoista kesäilloista, ei niitä kai loputtomiin kannata säilöä.

Tänä kesänä olen töissä suurimman osan kesäkuukausista eikä  minulta löydy yksiäkään pitkiä kesähousuja. Sandaaleja on yhdet, jollei muovisia flipflopeja lasketa. Heikolta näyttää myös hameiden osalta, suurin osa kesähameista sopii korkeintaan Goan hippirannoille. Ei hyvä.

Mekkorintamalla sen sijaan näyttää hyvältä. Perin taannoin Noora K:lta Tommy Hilfigerin värikkään raitamekon, joka ei kaimalleni istunut. Tämä mekko taas on sekin kaiman, mutta vain lainassa, se pelasti minut kun sähläsin kahvikupin kanssa ja sotkin omat vaatteeni.

Kesän asustepuoli tuli hoidettua jo tammikuussa Tukholman Massimo Duttilla, kun bongasin nahkaisen laukun alehyllystä. Isoon laukkuun mahtuu mainiosti läppäri ja rantapyyhe. Rantahattukin on hankittu hyvissä ajoin, tilasin panamahatun H&M:lta jo helmikuussa.

Kesävaatteita ostaessa aion pitää tiukasti mielessä alla olevan ostoslistan enkä ota harha-askelia juoksushortsien suuntaan, sillä niitä en todellakaan tarvitse.

Kevään ostoslista:
-mukavat sandaalit
-shortsit
-toimistokelpoinen kesätoppi
-valkoiset farkut
-hame

asu_siltanen-4

Takki: Zara, Mekko: Henri Lloyd (lainassa Noora K:lta), tennarit: Converse, laukku: Massimo Dutti

Noora K:sta Vaatteet ja asusteet

Verkkarirevanssi

Noora K. Revanssi8 (1 of 1)-Exposure51

Revanssi2 (1 of 1)-Exposure51

Viime viikolla kommenttiboksissa käytiin debattia siitä, voiko verkkareita edes ajatella pitävänsä muualla kuin kotihousuina tai urheiluvaatteina. Lupasin napata asukuvan korkkareiden kanssa ja voin arvata, että mielipiteiden jakaantuminen ei ainakaan vähene tästä asusta. Edellisissä kuvissa verkkarit esiintyivät sentään luonnollisten kavereidensa, lenkkareiden kanssa, mutta nyt menin tosiaan yhdistämään ne muuten toimistokelpoiseen asuun. Ja menin vieläpä töihin – jo toista kertaa – ne jalassa. Voi olla, että ajattelen viiden vuoden päästä tai pikemminkin, että mitähän ihmettä mahdoin ajatella. Onneksi elämä ei kuitenkaan ole niin kamalan vakavaa tällaisten asioiden suhteen.

Plussaa:

+ Törkeän mukava asu.
+ Kenkiä vaihtamalla (kuten ainakin minä teen työmatkoille) saa melkein sporttiasun. Itselläni on paha tapa meinata myöhästyä bussista joka aamu. Kyllä oli helppoa eilen aamulla kirmata pieni spurtti.
+ Ei VPL-ongelmaa (visible panty line).
+ Väri mätsää lähes koko vaatekaappini sisällön kanssa.
+ Kivaa vaihtelua.

Miinusta:

– Voi olla, että näyttää hassulta jonkin ajan päästä.
– Kaikki eivät ehkä tajua asun mahtavuutta.

Revanssi5 (1 of 1)-Exposure51

Joskus naurattaa kuvata näitä asusteita, koska ne ovat ihan aina samoja. Eräs työkaverini kysyi viime viikolla, paljonko minulla menee kuussa rahaa laukkuihin ja kenkiin. No, eipä paljoakaan. Tämän laukun ostin viime vuoden tammikuussa ja sitä edellisen toissa vuoden syyskuussa, jos en aivan väärin muista. Käytän pääasiassa näitä kahta, samoin vaihtelen kahden mustan korkkariparin välillä. Olen tosi kiinnostunut muodista ja tyylistä, mutta en ole erityisesti laukku- tai kenkäihminen. Kokonaisuus ratkaisee.

Revanssi6 (1 of 1)-Exposure51

Housut: HM Pusero: Zara Jakku: Your Face (edelleen oudoimman niminen vaatemerkki) Laukku: MICHAEL Michael Kors Kengät: MICHAEL Michael Kors Korvikset: DPN Sormukset: Viralliset rakkauden sinetit, joita innostuin häähuumassa ja lainalinssin lumoissa kuvailemaan.

Revanssi4 (1 of 1)-Exposure51

Kuka sai aamukahvillaan inspistä työpukeutumiseen ja kuka meinasi vetää sumpit väärään kurkkuun?