Monthly Archives

September 2015

Noora K:sta

Mun kuva on mun kuva

Noora K.

Olen postannut tästä samasta aiheesta edellisenkin blogin puolella, silloin vähän eri näkökulmasta. Kerroin silloin, miksi käyttäisin tuosta hetkestä eteen päin blogissa vain itse ottamiani kuvia tai luvalla lainattuja kuvia. Tiedän, että blogimaailmassa, tekijänoikeuksien hautausmaalla Tumblrissa, Instassa ja Pinterestissä on välillä hyvin vaihtelevia käytäntöjä siitä, kuinka jonkun toisen kuvia postataan. En itse pidä niin pahana, jos joku tietämätön yksilö ei osaa kreditoida oikein. Tekijänoikeuslainsäädäntökin vaihtelee eri maissa, joten kun pelataan kansainvälisellä kentällä, aihe on vähintäänkin monisävyinen harmaa ennemmin kuin mustavalkoinen.

Silloin kuitenkin, kun oman kuvan ottaa luvatta, toisin sanoen varastaa, kaupalliseen käyttöön joku feikkitili, jolla on kymmeniä tuhansia Instagram-seuraajia ja joka on vain välikappale erilaisten laihdutustuotteiden markkinoinnille, näen punaista. Asia selvisi minulle, kun ystävällinen lukijani tägäsi minut kuvaan. Kiitos vielä! Kyse ei ole mistään re-grammaamisesta (jonka suhteen olisin muuten itse yrityksenä todella, todella varovainen), sillä kuva on sellainen, jonka olen ladannut ainoastaan blogiin ja pinnannut Pinterestiin. Samalta tililtä löytyi muidenkin bloggaajien kuvia. Osaan oli tägätty kuvan ottaja, osaan ei. Kyseisellä profiililla on feedissään paljon todella hyviä kuvia ja nopealla vilkaisulla sen yhteys sen (piilo-)mainostamiin tuotteisiin ei aukea vaan taustatyötä joutuu tekemään hiukan ennen kuin paljastuu, että se ei ole mikään lifestyle-ihanuus.

Olen (ja toki kaimanikin) itse aika tarkka blogimme brändistä (jos tällä lailla pompöösisti sanotaan), eikä kumpikaan meistä halua tulla yhdistetyksi tuonkaltaisiin tuotteisiin. Tilanne on siis todella kiusallinen. Olen kommentoinut kuvaan ja vaatinut sen poistoa. Olen ilmoittanut Instagramille immateriaalioikeuksien rikkomisesta ja valmistaudun laittamaan laskun kuvan käytöstä (jota firma tuskin koskaan maksaa). Sitten käteni taitavatkin olla sidotut. Päätin kuitenkin, että nostan tästä ison metelin. Vaikka tuollaista tietysti tapahtuu koko ajan, moinen ei silti todellakaan ole ok. Aina varmaan löytyy myös ihmisiä, joille tämä on uutta tietoa, joten menköön myös valistuksesta.

Summa summarum: Vaikka kuva olisi laitettu nettiin, sitä ei saa ottaa sieltä käyttöön ilman lupaa. Tämä kannattaa huomioida myös silloin, kun tekee esimerkiksi PowerPointeja julkisesti esitettäväksi, jakaa omassa blogissaan inspiraatiokuvia ja niin edelleen. Kuvan oikeuksien omistajalta kysytään lupa ja se, miten tämä haluaa kuvat kreditoitavan.

Me sovimme jo tätä blogia aloittaessamme, että esimerkiksi uudelleenlanseeraamme Prinsessaperjantain vasta sitten, kun meillä on joku luvallinen keino käyttää kuninkaalliskuvia. Me emme hae Pinterestistä fiiliskuvia ja laita lähteeksi “Pinterest”. Tämä tietysti vaikeuttaa postailua pimeään vuodenaikaan, kun kuvituskuvaa ei ole niin helppoa kuvata, mutta teinityyliin sanottuna se on voi voi.

Eikä siinä vielä kaikki: Kun nyt pääsin tähän paasaavaan moodiin, sanon teillekin, että älkää jakako Facebookissa “Aurinkolomien” tai “Tekniikkamaailman” kuvia, joissa luvataan arpoa kuvan jakajien kesken iPhone6 tai joku 6000 euron matkalahjakortti. Ennen tällaisiin kisoihin osallistumista kannattaa käydä katsomassa arpojan FB-sivu. Jos profiilikuva muistuttaa jotain tunnettua logoa, eikä Facebook-sivulla ole tiedoissa mitään nettisaittia, siinä on jo kymmenen pisteen vihje. Jos se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on.

Kuvituksena tällä kertaa ihan vain vanhoja kuvia, joista satun tykkäämään.

Noora H:sta Ruoka Toivepostaus Yhteistyö

Syön aamulla kuin kuningas

Noora H.

Yhteistyössä Fazer Café

Minulta on toivottu postausta ruokavaliosta ja siitä, mitä syön, jotta jaksan treenata. Olen miettinyt, miten asiasta kertoisin, sillä jokaisella on oma tapansa syödä ja se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Muistakaa siis tämä postausta lukiessanne.

On kuitenkin yksi ateria, joka sopii mielestäni lähes kaikille ja se on aamiainen. En koskaan jätä aamiaista väliin. Jollen ehdi syömään sitä kotona tai kahvilassa, otan aamiaisen mukaan ja syön sen työmatkalla. Aamiaisen skippaaminen aiheuttaa nälkävelkaa, jonka tuntee vielä seuraavanakin päivänä. Ohjenuorani syömisessä onkin, että syön aamulla kuin kuningas. Aamulla saa syödä niin paljon kuin haluaa, pääasia on, ettei jää nälkä.

Arkisin syön yleensä aamiaiseksi jotakin seuraavista:
-maustamatonta jogurttia, marjoja, vähäsokerista mysliä ja pähkinöitä
-pari leipää kinkun tai juuston ja vihannesten kanssa sekä kananmunan tai hedelmiä
-puuroa marjoilla tai maidolla sekä kananmunan

Viikonloppuisin aamiaisia ja brunsseja tulee syötyä usein kaupungilla. Vaikka aamiaiset ovat aina ihania, erityisen hyvältä ne maistuvat aamutreenien jälkeen, en nimittäin ole vieläkään kovin kummoinen aamutreenaaja. Lämpimän peiton vaihtamisesta kylmään ja pimeään lenkkipolkuun ansaitsee mielestäni palkinnon, ja sellaisina päivinä saatan palkita itseni kahvila-aamiaisella myös arkisin.

Lounaaksi syön yleensä runsaan salaatin, pari palaa leipää ja juomana on maitoa tai vettä. Runsas salaatti tarkoittaa oikeasti runsasta salaattia, jossa on vähintään kaksi proteiinilähdettä. Salaatissa käytän kastikkeena oliiviöljyä ja balsamicoa, lisäksi saatan ripotella päälle pähkinöitä. Leipä on ruisleipää, jollei tarjolla ole lämmintä vaaleaa leipää. Jälkiruoat jätän yleensä lounaalla väliin, työpaikkaruokalan jälkiruoat harvemmin ovat niin hyviä, että niihin kannattaisi tuhlata päivän herkkukiintiötä.

Välipalan syön kahden maissa. Välipalana on jogurttia, pähkinöitä, marjoja ja hunajaa. Pelkillä hedelmillä en pärjää ja aamiaisen lisäksi välipala on sellainen ateria, jolla kannattaa syödä riittävästi. Turhan moni yrittää kitkutella yhdellä omenalla.

Päivälliseksi syön usein pastaa tai aasialaista ruokaa. Tykkään aasialaisten ruokien kokkaamisesta, ja jos välillä muistaa päivittää jääkaapin sekä maustevaraston, on niitä myös helppo ja nopea tehdä. Valmistan aina illalliselle salaatin ja noudatan orjallisesti lautasmallia, salaattia on aina puolet lautasesta. Valmiiden salaatinkastikkeiden käytön olen lopettanut kokonaan, yleensä laitan salaattiin omatekoista ranskalaista salaatinkastiketta tai sitten vain oliiviöljyä ja mausteita. Jos olen treenannut kovaa, saatan syödä vielä iltapalaksi jogurttia tai leipää.

Herkkuja syön lähes joka päivä. Olen todennut, että herkkulakot saavat minut vain himoitsemaan niitä entistä enemmän. Herkku tarkoittaa minulle esimerkiksi suklaapatukkaa, jätskipalloa tai paria lakupatukkaa.

Sellainen on tyypillinen ruokapäiväni arkisin. Viikonloppuisin tulee syötyä enemmän herkkuja ja erikoisempia ruokia, mutta silloin syön vähemmän välipaloja.

Jos kaipaat palkintoa aamutreenien jälkeen tai haluat muuten vain ihanalle aamiaiselle, niin kurkkaa Fazer Cafén aamiaispaketit ja  aamiaiskampanja. Nappaa kuva herkullisesta tavasta aloittaa aamu ja tägää se #fazercafeaamu ja @fazersuomi, kerran kuussa arvotaan neljän hengen aamiainen.

Ruoka Yleistä

Rapuhodarit

Noora H.

Niin kauan kuin muistan, olemme syksyisin viettäneet rapujuhlia lapuudenperheeni ja ystäväperheen kanssa. Me lapset olemme kasvaneet polvenkorkuisista aikuisiksi, osa on saanut omaa perhettä ja olemme muuttaneet kukin minnekin. Rapupöydässä lasten avecit ovat välillä vaihtuneet eikä joka vuosi ole saatu koko jengiä kokoon, mutta perinne jatkuu silti vuodesta toiseen.

Tänä vuonna emme kesälomareissun vuoksi pääseet juhliin eikä kaveripiirissäkään vauvabuumin takia järjestetty rapubileitä. Niinpä päätin lauantaina järjestää yhden naisen rapujuhlat. Aiemmat suunnitelmat olivat peruuntuneet ja tiedossa oli koti-ilta yksin. Normaalisti olisin hakenut jostain ruokaa tai tyytynyt pakastepinaattikeittoon, mutta tällä kertaa ajattelin hieman panostaa.

Ihan koko alku-, pää- ja jälkiruokashowta en itselleni viitsinyt tehdä, joten kaavaa piti vähän rikkoa. Olin jo aiemmin napannut talteen Glorian Ruoka ja viini -lehden reseptin ja päätin testata rapuhodareita. Herranjestas, miten hyviä hodareista tulikaan! Resepti pääsi kertaheitolla suosikkeihin. Ruoka valmistui nopeasti, siinä oli simppeleitä perusmakuja ja ripaus Aasiaa.

Snapsit jätin tällä kertaa väliin, niiden sijaan ruokajuomana oli Flying Dogin Easy IPA -olutta, joka toimi erinomaisesti hodareiden kaverina.

Tiedän, että nyt on vasta maanantai, mutta jos olet rapujen ystävä, niin ota resepti talteen viikonloppua varten. Lupaan, ettet pety.

Hauskaa viikkoa!