Noora H:sta Ruoka Toivepostaus Yhteistyö

Syön aamulla kuin kuningas

Noora H.

Yhteistyössä Fazer Café

Minulta on toivottu postausta ruokavaliosta ja siitä, mitä syön, jotta jaksan treenata. Olen miettinyt, miten asiasta kertoisin, sillä jokaisella on oma tapansa syödä ja se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Muistakaa siis tämä postausta lukiessanne.

On kuitenkin yksi ateria, joka sopii mielestäni lähes kaikille ja se on aamiainen. En koskaan jätä aamiaista väliin. Jollen ehdi syömään sitä kotona tai kahvilassa, otan aamiaisen mukaan ja syön sen työmatkalla. Aamiaisen skippaaminen aiheuttaa nälkävelkaa, jonka tuntee vielä seuraavanakin päivänä. Ohjenuorani syömisessä onkin, että syön aamulla kuin kuningas. Aamulla saa syödä niin paljon kuin haluaa, pääasia on, ettei jää nälkä.

Arkisin syön yleensä aamiaiseksi jotakin seuraavista:
-maustamatonta jogurttia, marjoja, vähäsokerista mysliä ja pähkinöitä
-pari leipää kinkun tai juuston ja vihannesten kanssa sekä kananmunan tai hedelmiä
-puuroa marjoilla tai maidolla sekä kananmunan

Viikonloppuisin aamiaisia ja brunsseja tulee syötyä usein kaupungilla. Vaikka aamiaiset ovat aina ihania, erityisen hyvältä ne maistuvat aamutreenien jälkeen, en nimittäin ole vieläkään kovin kummoinen aamutreenaaja. Lämpimän peiton vaihtamisesta kylmään ja pimeään lenkkipolkuun ansaitsee mielestäni palkinnon, ja sellaisina päivinä saatan palkita itseni kahvila-aamiaisella myös arkisin.

Lounaaksi syön yleensä runsaan salaatin, pari palaa leipää ja juomana on maitoa tai vettä. Runsas salaatti tarkoittaa oikeasti runsasta salaattia, jossa on vähintään kaksi proteiinilähdettä. Salaatissa käytän kastikkeena oliiviöljyä ja balsamicoa, lisäksi saatan ripotella päälle pähkinöitä. Leipä on ruisleipää, jollei tarjolla ole lämmintä vaaleaa leipää. Jälkiruoat jätän yleensä lounaalla väliin, työpaikkaruokalan jälkiruoat harvemmin ovat niin hyviä, että niihin kannattaisi tuhlata päivän herkkukiintiötä.

Välipalan syön kahden maissa. Välipalana on jogurttia, pähkinöitä, marjoja ja hunajaa. Pelkillä hedelmillä en pärjää ja aamiaisen lisäksi välipala on sellainen ateria, jolla kannattaa syödä riittävästi. Turhan moni yrittää kitkutella yhdellä omenalla.

Päivälliseksi syön usein pastaa tai aasialaista ruokaa. Tykkään aasialaisten ruokien kokkaamisesta, ja jos välillä muistaa päivittää jääkaapin sekä maustevaraston, on niitä myös helppo ja nopea tehdä. Valmistan aina illalliselle salaatin ja noudatan orjallisesti lautasmallia, salaattia on aina puolet lautasesta. Valmiiden salaatinkastikkeiden käytön olen lopettanut kokonaan, yleensä laitan salaattiin omatekoista ranskalaista salaatinkastiketta tai sitten vain oliiviöljyä ja mausteita. Jos olen treenannut kovaa, saatan syödä vielä iltapalaksi jogurttia tai leipää.

Herkkuja syön lähes joka päivä. Olen todennut, että herkkulakot saavat minut vain himoitsemaan niitä entistä enemmän. Herkku tarkoittaa minulle esimerkiksi suklaapatukkaa, jätskipalloa tai paria lakupatukkaa.

Sellainen on tyypillinen ruokapäiväni arkisin. Viikonloppuisin tulee syötyä enemmän herkkuja ja erikoisempia ruokia, mutta silloin syön vähemmän välipaloja.

Jos kaipaat palkintoa aamutreenien jälkeen tai haluat muuten vain ihanalle aamiaiselle, niin kurkkaa Fazer Cafén aamiaispaketit ja  aamiaiskampanja. Nappaa kuva herkullisesta tavasta aloittaa aamu ja tägää se #fazercafeaamu ja @fazersuomi, kerran kuussa arvotaan neljän hengen aamiainen.

Mun kuva on mun kuva
Rapuhodarit

You Might Also Like

27 Comments

  • Reply
    Anna
    09/29/2015 at 08:23

    Mä en arkisin syö aamiaista, mutta viikonloppuisin aamutreenin jälkeen maistuu. Tänään piti kyllä postauksesi inspiroimana hakea kupillinen jugurttia, puolukoita ja cashewpähkinöitä. 🙂 Hotelliaamiaiset on reissuissa parasta.

    Mikä tuo laukku on joka näkyy kuvissa? Tykkään!

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 21:51

      Laukku on Marimekon Matkuri nahkaisena. Se on ollut loistava hankinta, toimii treenikassina ja käsimatkatavarana. 🙂

  • Reply
    Kiki
    09/29/2015 at 08:25

    Kiva postaus! Postauksesi aiheutti myös hirveän himon turkkilaiseen jogurttiin ja mysliin, joten nyt on pakko kysyä mitä vähäsokerista mysliä käytät? Itsellä on myslin syönti jäänyt kokonaan kun tuntuu että kaikissa on hirveät määrät sokeria. Kiitos vielä teille molemmille maailman parhaasta blogista!

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 21:53

      Minulla oli myös ongelmana vähäsokerisen myslin löytäminen, mutta löysin yhden, jossa on melko vähän sokeria. Paulun’s myslissä on muistaakseni 6 g / 100 g kohden, kun normaalisti mysleissä taitaa olla ainakin puolet enemmän sokeria. Parasta tietysti olisi, jos jaksaisi itse tehdä myslit, mutta niin reipas en ole vielä ollut. 🙂

      Kiitos paljon kivoista sanoista, lämmittivät molempien mieltä! 🙂

      • Reply
        EllenR
        10/01/2015 at 21:56

        Finaxilta löytyy muuten mysli, jossa ei ole ollenkaan lisättyä sokeria. Siitä on kolme eri makua ja kaikki on tosi hyviä! Ja itsetehdyt on kyllä parhaita ehdottomasti 😉

  • Reply
    Blue Peony
    09/29/2015 at 08:32

    Olen samaa koulukuntaa – ilman aamiaista ei päivä käynnisty. Herään aamuisin järjettömän nälkäisenä ja pökerryn jo kotiovelle, ellen saa aamupalaa. Aamut, joina täyty mennä labraan verikokeisiin tyhjällä vatsalla, ovat epäinhimillisen kamalia! En liioin ole herkkulakkoilija. Olen huomannut saman kuin sinä: jos syö pienen palasen jotain hyvää silloin, kun siltä tuntuu, ei pääse edes syntymään sellaisia nyt-on-pakko-syödä-kokonainen-kakku -fiiliksiä.

    • Reply
      EllenR
      10/01/2015 at 21:55

      Finaxilta löytyy muuten mysli, jossa ei ole ollenkaan lisättyä sokeria. Siitä on kolme eri makua ja kaikki on tosi hyviä! Ja itsetehdyt on kyllä parhaita ehdottomasti 😉

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 21:55

      Minulla vaikuttaa jo herkkulakon suunnittelukin, jos edes ajattelen pitäväni herkkulakon seuraavalla viikolla, niin syön vähän varastoon extraherkkuja. Mutta jos päätän, että saan syödä herkkuja niin paljon kuin haluan ja saman setin vaikka heti seuraavana aamuna, niin kas kummaa, syön paljon vähemmän makeaa. Omituista. 🙂

  • Reply
    Sanna
    09/29/2015 at 08:54

    Sama täällä – aamiaista on saatava! Ja kahvia! Ne nautin kyllä vasta matkalla töihin, jotta selvitään koko konkkaronkka kohtuu tehokkaasti ovesta ulos… Sinä syöt kyllä usein. Kyllähän tuon välipalojen tärkeyden tiedostaa juu, mutta kyllä ne tahtoo itsellä jäädä väliin. Mulla ruokailun ja lenkin välissä pitää olla tosi pitkä aika. Raskas tunne vatsassa pilaa koko lenkin.

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 21:57

      Mulla ei välipala vielä pilaa lenkkiä, mutta täytyy myöntää, että kun tänään lähdin 30 min ison padthai-annoksen syömisen jälkeen lenkille, niin hieman painoi vatsassa. 🙂 Itse en oikein osaa juosta tyhjällä mahalla, aamulenkit ovat täyttä tuskaa osittain myös sen takia.

  • Reply
    EllenR
    09/29/2015 at 11:12

    Tämä kuulostaa aika pitkälti omalta ruokapäiväkirjaltani. Jos joskus on tosin niin onnekas, että pääsee treenaamaan aamuisin/aamupäivisin niin lounas on silloin tuhdimpi kuin illallinen. Olen ehdottomasti aamu-/aamupäivätreenaaja, jos valita saa. Tosin nyt ei ole pelkoja treeneistä, koska raskauden vuoksi olen fyysisen rasituksen kiellossa ainakin hetkellisesti, mikä on tosi buu! Kaipaan jumpalle ja salille pääsyä niin paljon. Pahoin pelkoni raskaaksi tulemisen suhteen oli se, että näin käy ja niinhän se kävi. Mutta alan olla pikkuhiljaa ihan sinut asian kanssa. Koiran kanssa saan sentään päivittäin lenkkeillä ja katsonkin, että kilometrejä kertyy. Syön itse yleensä myös jotain herkkuja päivittäin, proteiinipatukkakin joskus toimii hyvänä kahvipullana. Nyt tosin raskaus on saanut aikaan jonkilaisen oudon sokeririippuvuuden ja jouduin aloittamaan sokerittoman lokakuun jo eilen. Ajattelin, että tulevalle lapselle se oikeasti voi olla hyväksi, joten aion sinnitellä. Tehdään sitten oikein urakalla banaanipannukakkuja ja metsästetään raakakakkuja.

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 22:01

      Hei jee, olenkin miettinyt, että milloin uskallan onnitella, kun huomasin aiemmissa kommenteissa jotain viittauksia aiheeseen. Onnea! Ajattelin, että onnittelen vasta sitten, kun itse kommentoit suoraan postaukseeni ja kerrot asiasta. 🙂 Voin vain kuvitella, miten tiukkaa liikkumattomuus tekee, mutta yritä ajatella, että kyse on onneksi vain lyhyestä ajasta. Hurjasti tsemppiä odotukseen!

  • Reply
    Pieta
    09/29/2015 at 14:51

    Herkkulakot ovat pannassa myös täällä. Ihan turhaa yrittää, kun pienillä herkkumäärillä ei venettä kaadeta kuitenkaan. Joskus kyllä onnistuin herkkulakossa mutta en enää. Ehkä ikä tekee tehtävänsä tai sitten mukelojen perässä juoksemiseen vain tarvitsee enemmän energiaa kuin ennen. ;D

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 22:02

      No niinpä! Lasten perässä juokseminen varmasti kuluttaa enemmän kuin normitoimistotyö. Itse vielä tuppaan istumaan koko työpäivän ja harvemmin muistan nostaa työpöytää.

  • Reply
    Heidi
    09/29/2015 at 15:05

    Ihana laukku 🙂
    Ruokailurytmisi on sama kuin itselläni. Kahden pienen lapsen äitinä on pakkokin syödä lasten rytmin mukaan tai lapset ei syö kunnolla. Itselläni joka päiväinen makean syönti jäi lasten saannin jälkeen pois. Ei ole enää mahdollisuutta syödä makeaa ellei halua lasten myös syövän sitä. Toki iltaisin lasten nukahdettua makeaa voisi syödä, mutta eipä tee enää mieli.
    Eri ihmisten ruokailutottumuksista on kiva lukea. Eihän kaikki sovi kaikille, mutta kai sitä uteliaisuuttaan niistä tykkään 🙂

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 22:04

      Kiitos. 🙂 Ja sama juttu, minäkin tykkään lukea muiden ruokailutottumuksista. En ollut aiemmin ajatellutkaan, että herkkujen syöminen voisi vähentyä lasten saamisen myötä. Minä kun joudun piilottamaan herkkuja ainoastaan poikaystävältäni, joka käy ne heti syömässä, jos saa niistä pienenkin vainun. 😀

  • Reply
    Anna
    09/29/2015 at 16:01

    Hauska otsikko! 😀 Oma ruokarytmini on niin huono, että tuo aamupalamäärä kuulostaa ihan tajuttoman suurelta. Siinä on jo mun lounaanikin… Itse tulee tankattua enemmän iltaa kohden, mutta se kyllä ihan johtuu siitä, että en syö aamulla tai lounasaikaan monestikaan kunnolla.

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 22:06

      Oho, sä syöt sitten tosi kevyesti aamupäivällä. Minä taas meinaan kuolla nälkään aamupalan ja lounaan välissä, vaikka syön lounaan usein jo yhdeltätoista. 🙂

  • Reply
    Laura
    09/29/2015 at 16:27

    Virkistävää lukea blogista normaalin järkevästä liikkuvan ihmisen ruokavaliosta. Kaikenlainen kikkailu ja hifistely tuntuu olevan vallalla – pitäisi olla vähintäänkin viljatonta, sokeritonta ja maidotonta. Huokaus. Kiitos tästä!

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 22:08

      Ole hyvä. 🙂 Minustakin tuntuu, että ne jotka eivät noudata mitään ruokavaliota, tuntuvat olevan nykyään vähemmistössä. Välillä mietin, syönkö liikaa leipää, mutta minulle tämä sopii. Paino ei tipu tai nouse ja jaksan erinomaisesti, joten mitä sitä hyvää muuttamaan.

  • Reply
    Sini
    09/29/2015 at 17:51

    Aamupalaa ehdottomasti – ja paljon 🙂 Ennen luulin, etten pääsisi aamuheikotukseltani edes ovesta ulos ilman aamupalaa, mutta unihäiriöisen lapsen vanhempana oli pakko siirtää aamupalan syöminen töihin, että saa aamulla nukkua edes vaikka sen vartin pidempään. Iltapäivän välipalaan pitäisi panostaa enemmän, mutta kun raahaa töihin jo aamupalan ja lämpimän lounaan lisukesalaatteineen, niin välipalaa ei sitten jaksa miettiä sitä omenaa tai raakapatukkaa enempää. Ruokahifistelystä…muistutan, että kaikki eivät ole hifistelijöitä ihan vain muodin vuoksi. Vehnän&sokerin syömisen saa mun mahani kipeäksi ja turpoamaan sellaiseksi palloksi, että huhhuh…olen jo 15 vuotta vältellyt näitä ruoka-aineita ja ärsyttää aivan sikana, kun saa kommentteja “ai sääkin olet sillä ja sillä valiolla nyt kun se muotia”. No, pakko olla et pystyy elämään normaalisti ilman kipuja. Ikävä kyllä.

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 22:12

      Oi, nostan hattua, olen itse tosi laiska väsäämään eväitä. Tosin meillä on hyvä ja edullinen lounasravintola, joten ei siihen ole nyt kummempaa tarvettakaan. Ymmärrän harmistuksen, joka tuollaisista kommenteista tulee, kun ruokarajoitteita on pakko noudattaa terveyden vuoksi.

  • Reply
    sarinna
    09/29/2015 at 18:25

    Olipas kiva postaus. Oma ruokavalioni on suht samanlainen.välipala vaan tuppaa turhan usein jäämään välistä. Ja päivällisaikaan nälkä on sitten kiva. Täytyykin yrittää nyt tsempata päivittäisen aamupalan kanssa.

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 22:13

      Jep, välipalan puuttumisen huomaan viimeistään kaupassa, kun mukaan tarttuu erinäisiä heräteostoksia. Ja kiva kuulla, että postaus oli mieleen. 🙂

  • Reply
    Laura
    09/29/2015 at 18:26

    Sini – juurikin näin. Itsekin olen terveyden takia välillä joutunut olemaan tiukalla ruokavaliolla ja siitä on trendikkyys kaukana. Siksi ehkä muotivirtauksien perässä juokseminen ruoka-asioissa ärsyttääkin. Fitness-blogeja on tarpeeksi, tästä blogista pidän vähän kuin maalaisjärkisenä vastavoimana 😉

    • Reply
      Noora H.
      10/01/2015 at 22:15

      Onpas kiva kuulla! Sellaista blogia me tahdommekin pitää. 🙂

  • Reply
    sarinna
    09/29/2015 at 19:50

    Olipas kiva postaus. Oma ruokavalioni on suht samanlainen.välipala vaan tuppaa turhan usein jäämään välistä. Ja päivällisaikaan nälkä on sitten kiva. Täytyykin yrittää nyt tsempata päivittäisen välipalan kanssa.

  • Leave a Reply