Monthly Archives

October 2015

Matkustaminen Noora K:sta

Matkasuunnitelmia eli Washingtonin parhaan brunssin metsästys

Noora K.

Historiallinen hetki eli ensimmäinen virallinen matkasuunnitelmapostaukseni ikinä! Minulla ja miehelläni on siis tarkoituksena suunnata tammikuussa ensin Floridaan ja sitten Washingtoniin ja lopuksi vielä Nykkiin. Tulemme olemaan matkalla todennäköisesti kahdeksan päivää, joten reipastempoista matkailua on jälleen tiedossa. Olen hahmotellut, että reissu voisi edetä jotakuinkin näin:

Päivä 1. Lento Miamiin ja siitä mahdollisuuksien mukaan joko jatkolento suoraan Key Westiin tai sitten yö Miamissa ja auton vuokraus seuraavana päivänä ja ajo Key Westiin.

Päivä 2. Key West – joko saapuminen tai lähtö. Key West on nopeasti nähty ja emme missään nimessä käytä aikaa siihen, että ajamme molempiin suuntiin. Ajoreitti on hieno ja se kannattaa ilman muuta nähdä kerran elämässään, mutta yksi suunta riittää. Toiseen suuntaan mennään lentsikalla.

Päivä 3. Viimeistään tällöin lähtö Key Westistä. Joko lentäen tai autolla Cape Canaveraliin. Saapumisajasta riippuen päivä avaruuskeskuksessa ja yksi yö näillä nurkilla.

Päivä 4. Aikatauluista riippuen aamulla joko avaruuskeskusretki tai shoppailua esimerkiksi Sawgrass Millsissä tai muussa vastaavassa ostoshelvetissä. Ehkä lento Washingtoniin. Tai sitten vasta aamulla. Myös päivien kolme ja neljä järjestys riippuu siitä, miten Key Westiin mennään.

Päivä 5. Washington. House of Cards -teemapäivä: Juoksulenkki Mallia pitkin, vierailu Valkoisessa talossa, hyvä illallinen.

Päivä 6. Washington. Joku ihana brunssi, Smithsonianin museoita. Illalla ehkä lähtö autolla Nykkiin. Tai sitten vasta aamulla.

Päivä 7. NYC <3 <3 <3 Nykkirakkautta koko päivä, tällä kertaa ehditään myös Brooklyniin. Päivä 8. Aamupäivä vielä Nykkiä ja illalla lento kotiin. Fiilistelyaamulenkki pakollinen.

No okei, menee vähän yhdeksännen päivän puolelle. Ja kuten huomaatte, matkasuunnitelmat ovat vähintäänkin epämääräiset, mutta jonkinlainen runko on nyt olemassa. Kaikkiin päiviin kuuluu lisäksi kreisi määrä valokuvaamista, fiilistelyä, kahvittelua ja hyvää ruokaa. Sekaan mahtuu varmasti myös ostoksia ja alkureissuunkin kuuluu toki liikuntaa.

Must-jutut: Washingtonissa haluan löytää jonkun ihanan brunssimestan. Olen toistaiseksi kartoittanut mahdollisia paikkoja Pinterestin avulla. Jos teillä on hyviä vinkkejä, otan niitä tosi iloisena vastaan. Kerta on meille molemmille kyseisessä kaupungissa ensimmäinen, joten monta perusturistikohdetta tulee varmasti nähtyä. Valkoiseen taloon pääsee ilmeisesti vierailemaan vain Suomen suurlähetystön avulla. Onko kenelläkään tästä kokemusta? Myös kivoimmat oman rahan ruokapaikat kiinnostavat.

Nykissä olimme ajatelleet yöpyäkin Brooklynin puolella, mutta kaimani, joka on juuri kartoittanut Nykin kohtuuhintaisia majoituksia, tiesi kertoa, että kivat paikat Brooklynissa ovat yllättävän kalliita ja Manhattanin puolella voi päästä asumaan edullisemmin. Majoituimme missä majoituimme, tällä kertaa haluamme tutustua myös Brooklyniin. Erityisesti DUMBO ja Williamsburg kiinnostavat. Jos päädymme Manhattanille, hotelli pitää valita niin, että aamulla pääsee kätevästi Keskuspuistoon lenkille.

Laivis jää tietysti koti-Suomeen hoitoon ja haukkua tulee kova ikävä, niin kuin aina. Onneksi sillä on monta hyvää hoitopaikkaa, joihin sen voi iloisin mielin jättää.

Seuraavaksi on sitten vuorossa hotellien kartoitusta ja hintavertailua. Niin kivaa kuin olisikin yöpyä pelkästään persoonallisissa pikkupaikoissa ja AirBnB:n kautta, tulemme silti suosimaan ainakin jossain määrin tiettyjä hotelliketjuja. Kun kyseessä on aikaerokohde ja tahti on aika tiivis, pitää pystyä nukkumaan tosi hyvin. Marrioteissa on aina aivan ihanat sängyt ja tyynyt ja tällaiset seikat ovat ratkaisevia.

Alle kolme kuukautta! Jee!

Noora K:sta Vaatteet ja asusteet

Talvisen raitahameen paluu

Noora K.

Huomenta! Maanantain ja uuden työviikon kunniaksi on vuorossa pitkästä aikaa työasu. Olin jo unohtanut koko hameen olemassaolon. Olin pakannut suosikkini pois kesän ajaksi ja syksyn tullen se oli jäänyt ottamatta esille. Muistin sen kerran yhtäkkiä kesken työpäivän ja tuli niin kova hätä sen unohtamisesta uudelleen, että oli pakko laittaa illalle kalenterimuistutus hameen etsimisestä. Tässä se nyt sitten taas on, talvinen raitahame.

Hame: HM Neule: HM Sukkikset: HM Takki: Vila Kengät: Zara Laukku: MICHAEL Michael Kors Huivi: Balmuir

Hame on melkoisen lyhyt, joten yhdistän sen aina niin, että kaikki muu asussa on tosi hillittyä. Musta merinoneule ja paksut mustat sukkikset ovat tavallisimmat kaverit hameelleni.

Kuvista huomaa muuten usein paljon sellaista, mitä ei livenä näe. Esimerkiksi sen, että olen onnistunut keräämään uusiin kenkiini jo kiitettävän määrän kaupungin pölyjä. Pitänee toivoa mieheltä kenkienhuoltopalvelua. Sitä saa yleensä vaihtarina (vaatteiden-)silittämispalveluille.

Kuulokkeissa soi kotimatkalla tämä soittolista. Olen yrittänyt pyhittää kotimatkan aina rauhoittumiselle ja duunista irtautumiselle, vaikka tarkoituksena olisikin jatkaa töitä myöhemmin kotona. Aamuisin kuuntelen räppisoittolistoja tai Bassoradiota ja luen päivän ekat sähköpostit tai sitten kuuntelen online-palaveria. Iltapäivisin kuuntelen jotain rauhallista ja luen usein kirjaa. Juuri nyt on meneillään uusin Lisbeth Salander eli Lagercrantzin Se mikä ei tapa. En tiedä vielä, mitä mieltä olen siitä, että Millennium-sarjaa jatkaa joku muu kuin Stieg Larsson. Onko jollain muulla jo mielipide?

Noora H:sta Noora K:sta

Aarrekartalla

Aarrekartan tekoon on varmaan useita ohjeita. Joissain neuvotaan leikkaamaan kuvia fiiliksen mukaan, toisissa tavoitteet mietitään etukäteen ja etsitään niitä vastaavia kuvia sekä sanoja. Tekipä aarrekarttansa kummalla tyylillä tahansa, tarkoituksena on ripustaa valmis aarrekartta esille, jotta se muistuttaa tavoitteista päivittäin. Ja kun tavoitteensa ja toiveensa näkee joka päivä, niiden eteen tekee myös aivan toisella tavalla töitä.

Olemme tehneet aarrekarttoja jo useita vuosia ja aarrekartat todella toimivat, molemmat ovat saaneet lähes kaikki aarrekartoilla olleet asiat. Niinpä viikko sitten lauantaina oli ohjelmassa uusien aarrekarttojen askartelua. Yllätimme itsemme ja toisemme sillä, että askartelutyylimme olivat ihan päinvastaiset kuin luonteemme muuten.

Noora H.

Ehkä hämmästytte, kun kuulette, että askartelen aarrekarttani fiilispohjalta. Leikkelen kuvia ja tekstejä sen kummemmin miettimättä. Kuvaa leikatessa en välttämättä edes osaa sanoa, miksi olen valinnut juuri tietyn kuvan. Kuvista kuitenkin yleensä muodostuu muutama selkeä kokonaisuus.

Aarrekartoillani on usein työhön ja matkoihin liittyvien haaveiden lisäksi myös paljon tunnelmia ja mielentiloja. Kuvat tai tekstit eivät välttämättä edusta kirjaimellisesti juuri sitä, mitä kuvassa näkyy, esimerkiksi Kööpenhamina saattaa tarkoittaa Tukholmaa tai skandikaupunkeja ylipäätään. Mutta tärkeintä onkin, että itselleni merkitykset ovat selvät.

Aiemmilta aarrekartoiltani olen saanut lähes kaiken. On jopa vähän pelottavaa, kuinka hyvin toiveet ovat toteutuneet. Edellisellä aarrekartallani oli muun muassa asunto, yksin reissaamista, kihlasormus sekä Tokion ja New Yorkin matka. Kaikki näistä ovat toteutuneet, osa tietysti hieman eri tavalla kuin alunperin kuvittelin. Tiedostan, että ihmisillä on tapana hakea merkityksiä jälkikäteen, mutta jollain tavalla uskon siihen, että kun haavensa näkee joka aamu vaatekaapin ovessa, niillä on myös suurempi mahdollisuus toteutua.

Tällä kertaa olin askarrellut aarrekarttani ennen Noora K:n tuloa. Ryntäsin kesken imuroinnin leikkelemään kuvia, kun tuli aarrekartan askartelufiilis. Niinpä tein toisenkin kartan Noora K:n kaverina, johon keräsin sitten niitä hieman konkreettisempia haaveita, eli sisustusjuttuja ja tavaroita.

Noora K.

Ehkä hämmästytte myös, kun kuulette, että minun aarrekartta-askarteluni on itse asiassa hyvin järjestelmällistä. Aloitan siitä, että mietin, mitkä lehdet sisältävät visuaaliseen linjaani sopivaa kuvamateriaalia. Minulla on jo mielessäni joukko aiheita, joista haluan löytää kuvia. Leikkaan ne siististi irti ja asettelen huolellisesti aarrekarttapohjaan. En liimaa mitään ennen kuin minulla on kaikki kuvat kasassa ja mieluisa asetelma. Etsin kuvia niin kauan, että löydän tarpeeksi kauniita. Vaikka aihe olisi toiveisiini sopiva, mutta en tykkää kuvasta, en ota sitä mukaan.

Aiemmilla kartoillani on ollut häitä, vihki- ja kihlasormuksia, matkoja, ammatillisia juttuja, sporttisuunnitelmia ja yleisempiä fiilishaaveita. Minäkin olen saanut lähes kaiken, jota olen karttoihini vuosien saatossa liimannut. Tein ensimmäisen aarrekarttani seitsemäntoistavuotiaana. Se on sijainnut vaihtelevasti joko vaatekaapin ovessa tai kodinhoitohuoneen ovessa. Joka tapauksessa tärkeintä on, että aarrekertan näkee joka päivä.

Oma aarrekarttani on sekoitus konkreettista ja abstraktia. Joillain kuvilla on kaksi merkitystä, esimerkiksi Tribeca-kuva viittaa niin lempikaupunkiini kuin siihen, että asuisin mieluiten urbaanissa ympäristössä ja kerrostalossa. Lisäksi toivon esimerkiksi enemmän ystävien ja läheisten kanssa vietettyä aikaa, luovaan suuntaan johtavaa työnkuvaa ja sitä, että teen jatkossakin duunia hyvien tyyppien ympäröimänä. Olisi mahtavaa palata useammin hevosten pariin ja pitää muutenkin liikunta mukana elämässä vastaisuudessakin. Jonain harhaisena hetkenä meinasin liimata mukaan myös kuvan, jonka teema oli “ageing gracefully”, mutta sitten päätin, että tsiisus, sellaiseen olen kyllä ihan liian nuori. Vanhenemista voi miettiä sitten joskus.

Let’s go anywhere -kortti on synttärikortti mieheltäni ja sen valitseminen mukaan kuvaa muusta askartelutekniikastani poiketen luonnettani ihan täydellisesti. Olen hyvin haluton sulkemaan elämässä mitään vaihtoehtoja absoluuttisesti pois, joten en kauheasti liimannut karttaani esimerkiksi spesifejä matkailukohteita (Nykkiä lukuun ottamatta, tietty). Enhän voi nyt tietää, mihin haluan seuraavaksi mennä. Tämä luonteenpiirre on sellainen, että oma olo tuntuu rennommalta, kun aina voi muuttaa suunnitelmia, jos siltä tuntuu. Kolikon toinen puoli on se, että minun kanssani on joskus todella hankalaa lyödä lukkoon mitään. Siksi yritän jonkin verran opetella eroon spontaaniudesta ja sopia vaikka kävelyitä, kahveja ja sen sellaisia, vaikka en vielä yhtään tiedäkään, onko minulla kyseisenä päivänä kävely- tai kahvittelufiilis. Jonkin verran olen kaimaltani jo oppinutkin suunnitelmallisuutta. Vaikka jenkkimatkaamme on vielä kolmisen kuukautta, minulla on ravintoloiden kartoitus ja reittien pohtiminen jo hyvällä mallilla. Niistä lisää sitten ensi viikolla.

Sunnuntai on hyvä päivä unelmoida ja fiilistellä. Mitä sinulla on mielessä juuri nyt?