Monthly Archives

December 2015

Noora H:sta Sisustus

Singer

Noora H.

Olen niitä ihmisiä, jotka vielä aikuisenakin hilloavat osaa tavaroista lapsuudenkodin komeroissa ja kellarissa. Joulun alla kuitenkin kotiutin isomummoltani, eli äitini mummolta, perinnöksi saamani Singerin vanhan ompelukoneen. Kone oli odotellut sopivan paikan löytymistä useamman vuoden.

Poikaystäväni sai eräänä iltana sisustukseen liittyvän ahaa-elämyksen, kirjahyllyt voisi siirtää työhuoneeseen ja näin saisimme ompelukoneelle sopivan kolon. Ompelukone haettiin siltä istumalta ja kirjahyllyjä järjesteltiin uuteen uskoon vielä puolenyön aikoihin.

Vaikka ompelukone toimii meillä sivupöytänä, sillä voisi edelleen myös ommella. Isomummoni osti sen osamaksulla vuonna 1934 ja tilikirjakin on vielä tallella. Kirjaseen on merkitty kaikki maksusuoritukset ja niiden päivämäärät.

Rakkaimmilla huonekaluillani on kaikilla tarina ja tämä on niistä ehkä kaikista rakkain. Isomummoni eli 96-vuotiaaksi ja monta vuotta sain taskurahaa auttamalla mummoa viikkosiivouksessa. Siivoaminen oli kuitenkin sivuosassa, pääpointti oli syödä isomummon kanssa pizzaa tai hampurilaisia ja jutella niitä näitä. Isomummoni ei ollut herttainen harmaahapsi, vaan ronskin huumorintajun omaava rautarouva, joka vakoili lähiseudun herroja kiikareiden avulla.

Pöytä on muuten täydellinen, mutta kaipaa vielä yhtä esinettä, Skandinaviskin Lempi-kynttilää. Isomummoni etunimi oli meinaan Lempi, joten kynttilälle ei voisi olla parempaa paikkaa.

Noora K:sta Vaatteet ja asusteet

Kun talvi tänä vuonna tulikin

Noora K.

Tiedättekö sen fiiliksen, kun tiettyyn aikaan mennessä ei ole tapahtunut jotain ja sitten alkaa toivoa, ettei koko juttua tapahdu ollenkaan? Edellisessä elämässä oli sellainen tunne monesti päivystyksen aikana. Jos puhelin ei ekan tunnin sisään kilahtanut, sitä alkoi toivoa, ettei tarvitsisi lähteä minnekään. Tänä vuonna oli vähän sellainen kuvio talven kanssa. Ehdin jo elätellä niin kovin realistista toivetta siitä, että ehkä paljoa lunta ja kovaa pakkasta ei tulisikaan. Valkoinen joulu olisi ollut ihan kiva, mutta kun sitä nyt ei saatu, niin suoraan vain kevääseen tästä.

No tietenkään näin ei tapahdu, mutta oli silti vähän pettynyt olo, kun eilen aamulla olikin oikeasti kylmä ja iltapäivälehdet toitottivat jostain tulevasta lumimyrskystä. Äh. Mitä pakkasella edes laitetaan päälle?

Kaivelin kaŝmirit käyttöön vaatekaapin perukoilta ja tutustuin uudelleen siihen lämpimään pipooni. Sen verran kapinoin, että liukastelin matkaan tennareissa. Pinterestissäkin jengillä on tennarit beigen villakangastakin ja pipon kanssa. Tukka tuli piposta lättänäksi ja sähköiseksi. Tupsukin alkoi yhtäkkiä tuntua jotenkin lapselliselta ja tyhmältä. Ehkä sitä tosiaan voi kokea itsensä liian vanhaksi tupsupipolle. Joutunen siis tässä vielä pipo-ostoksille, vaikka olin päättänyt säästää kaikki shoppailut matkalle.

Olen funtsaillut ikähommia muutenkin kuin pipojen kannalta. Tavallaan olen ihan mielettömän onnellinen, että todella karmea kolmenkympin kriisi meni vihdoin ohi muutama vuosi sitten, mutta ei sekään hyvältä tunnu, että silmien rajaaminen on yhtäkkiä vaikeaa, kun silmäluomet eivät enää olekaan yhtä kiinteät kuin ennen.

Takki: Henri Lloyd (saatu blogin kautta) Farkut: H&M Kaŝmirneule: H&M Tennarit: Adidas Originals Huivi: Acne Laukku: Marc by Marc Jacobs Hanskat: H&M Pipo: Global/Stockmann

Mutta kuulkaas, New Yorkissa ja Washingtonissa on hätyytelty joulun aikaan kaikkien aikojen lämpöennätyksiä, asteet ovat käväisseet melkein helteiden puolella. Lähtöön kolme viikkoa ja kaksi päivää. Ei tämä toiveeni siis ihan umpihullu ole. Koittakaa sinnitellä niiden ennätysasteidenne kanssa, ämericcäläiset, täältä tullaan. Pretty please with sugar on top. Ja paistoihan eilenkin aurinko. Tosi ihanasti, oikeastaan.

Viinit Yhteistyö

Vuodenvaihteen hauskimmat kuplat

Noora H. & Noora K. / Yhteistyössä Asennemedia ja Taittinger

Otimme aiemmin tässä kuussa pienen varaslähdön uuteenvuoteen. Kilautimme jäät cooleriin, korkkasimme kuplivat ja herkuttelimme rennosti.

Noora K:n uusivuosi menee nimittäin oikeasti ikkunattomassa lentokenttähotellissa raketteja koiran kanssa paossa. Niinpä oli erityisen hauskaa leikkiä uuttavuotta etukäteen. Uudenvuodenjuhlaan vedettäisiin tietysti pönkköhelmainen pikkumusta päälle ja iltaa vietettäisiin The Holiday -leffan vastaavista bileistä inspiroituneena. Korviin uudet korvikset ja helmat kahisemaan.

Jos kyseistä juhlaa voisi viettää kuinka vain, siihen kuuluisi myös tähtisadetikkuja, vuoden viimeisten sekuntien laskeminen ääneen (oli se sitten kuinka kornia hyvänsä) ja tietysti kunnon pussailu vuoden vaihduttua.

Noora H. taas haaveilee kotibileistä 20-luvun teemalla, mutta epäilee, ettei näin lyhyellä varoitusajalla saada kavereita kasaan. Teemabileet ovat Noora H:n suosikkeja ja ideoita on useampiinkin kemuihin. Ensi vuonna pitää siis järjestää aktiivisemmin juhlia. Vaikka aluksi vähän stressaisi, ne ovat aina hauskoja ja vaivan arvoisia.

Vaihtuipa vuosi sitten kotibileissä, bunkkerimaisessa hotellihuoneessa, ravintolassa tai kotisohvalla, meillä on juomana samppanjaa. Vaikka samppanjan juominen on yleistynyt tavattomasti, se tekee mielestämme edelleen hetkistä erityisiä. Lasillinen virittää juuri oikeaan tunnelmaan lentokentällä lomalle lähtöä odotellessa, perjantaina rankan työviikon jälkeen, juhlien alkumaljana tai iloisista uutisista kuullessa.

Vuodenvaihteeseen liittyy aina paljon symboliikkaa. Vuoden alussa on se tunnelma, että kaikki on mahdollista ja että juuri tänä vuonna voi tapahtua jotain ihmeellistä. Lapsena tinanvalamisperinne oli erityisen jännittävää. Ehkä uudenvuoden kunniaksi kannattaisi nykyäänkin vähän ennustella. Olemme olleet huomaavinamme, että ennustuksista tapaa joskus tulla sellaisia itse itsensä toteuttavia.

Tällä harjoituskierroksellamme mukavuudenhalu voitti ja jätimme pikkumustat odottelemaan muita juhlia. Paljeteilla ja isoilla koruilla saa kuitenkin tavisvaatteisiinkin juhlavuutta.

Maailman helpoin juhlasomistus laseille on sitoa niihin pienet rusetit. Nämä nauhat taitavat olla peräisin Tiffanyn korubokseista. Noora H. panosti tuliaisiin ja pakkasi pullon Kaliforniasta asti raahattuun lahjapussiin, joka sopi erinomaisesti isäntäparin tyyliin.

Uudenvuoden tarjoiluihin saa vähän särmää, kun vaihtaa nakit ja perunasalaatin tapaksiin. Tapaksien kanssa ei tarvitse häärätä keittiössä koko iltaa, ja ne saa tarpeen vaatiessa pöytään myös töiden jälkeen. Espanjalaiset lihapullat sekä perunamunakkaan voi valmistaa edellisenä iltana ja manchegon viipaloinnissa menee vain hetki. Artisokkia, simpukoita ja erilaisia salaatteja kannattaa metsästää kauppahalleista.

Teimme samppanjan kaveriksi myös (jo toista kertaa) ruokajumalamme Natan lohicevicheä. Raa’an kalan ja kuplien liitossa on jotain taivaallista. Korianterin laitoimme ohjeesta poiketen tarjolle erikseen. Jos korianterista ei pidä, se pilaa koko ruuan tekemällä kaiken saippuanmakuiseksi. Tälle on muuten ihan tieteellinen selityskin.

Jälkiruoaksi voi tarjota esimerkiksi paahtovanukasta, jota saa valmiina paremmista ruokakaupoista.

P.S. Laivakoira pelkää aivan kaikkia pamahduksia, myös samppanjapullon korkin iloista poksahdusta. Niinpä Noora K. on opetellut avaamaan pullot pelkän miedon pihahduksen saattelemana. Tässä ohjeet muiden paukkupelkoisten karvakorvien omistajille:

Jäähdytä pullo superhyvin. Kun alat avata sitä, pidä koko ajan metallisia korkin osia pois kääriessäsi peukaloa korkin päällä, ettei se vain pamahda ilmoille itsestään. Kääri koko pullon yläosa pariin keittiöpyyhkeeseen ja pitele korkkia niiden läpi. Ala kiertää pulloa hyvin, hyvin hitaasti. (Muutenkaan pulloa avatessa ei koskaan kierretä korkkia, vain pulloa.) Pidä vastaan, kun tunnet, että korkki alkaa tulla ulos. Päästä se muutama milli kerrallaan pois. Pöff.

Alkoholiin liittyviä yhteistyöpostauksia ei valitettavasti saa kommentoida vapaasti, joten emme tule julkaisemaan mitään kommentteja, joissa mainitaan alkoholi.