Noora K:sta Vaatteet ja asusteet Yhteistyö

Jokasyksyinen klassikko eli neulemekko

Noora K. / yhteistyössä Henri Lloyd

Huomenta! Kun maha tuntuu pinkeältä jättipallolta, eikä ole muutenkaan ole se kaikista vetrein ja virkein, niin tarvitaan turvavaate. Sellainen, joka ei koskaan petä ja joka päällä tuntuu aina kivalta. Yksi omista ehdottomista luottovaatesuosikeistani kautta aikain on Henri Lloydin neulemekko. Tämä kaikkien aikojen raitamekko ja tämä toinen samanmoinen odottelevat parhaillaan varastossa ensi vuotta ja kapeampaa keskivartaloa. Tämänvuotinen neulemekko onkin sitten sattuneesta syystä tuollainen huomattavasti löysempi malli, mutta vähintäänkin yhtä ihana. Mekon nimi on Winnie Cable Knit Dress.

Olen jo ehtinyt käyttää mekkoa töissä mustien sukkisten ja korkkareiden kanssa. Kun välillä tuntuu siltä, että oikein mitään omaan pukeutumistyyliin normaalisti kuuluvaa ei oikein voi käyttää, niin Winnien kanssa on toisin – harmaata neuletta, neulemekkoja ja paksuja mustia sukkiksia käytän muutenkin paljon. Mekko on paksua puuvillaa ja sen pinta on muhkea.

Viikonloppuina ja vapaapäivinä meinasin yhdistää mekkoon tekonahkaleggingsit ja tennarit. Ja kaulaan kuuluu preppykuukausina (eli syys- ja lokakuussa) kietoa tietysti ruutuhuivi. Mahan jälkeen mekko on varmaan melkoisen väljä, mutta jos viime ajat valloilla ollut ysärimuoti jatkaa kulkuaan siihen suuntaan kuin luulen, niin jättineuleet ovat kuuminta hottia, eikä ongelmaa ole. On sille varmasti siis käyttöä myöhemminkin.

Laiviksesta on muuten aina välillä kysytty, että tajuaako se raskauden ja että miten se suhtautuu siihen. Nyt minusta tuntuu, että haukku on havahtunut siihen, että jotain on tapahtumassa ja se tuntuu olevan aivan erityisen huomionkipeä. Karvakorva osallistui väkisin tähänkin kuvaamissessioon ja vinkui vaativasti koko ajan sanomaansa tehostaakseen. Tai ehkä se oli vain makupalan perässä, tiedä häntä.

Viimevuotiseen tapaan saatte syksyn ja neulemekkokauden kunniaksi alekoodin Henri Lloydin omaan verkkokauppaan. Koodilla NOORA15 saatte 15% alennuksen ja koodi on voimassa sunnuntaihin saakka.

Mekko: Henri Lloyd Winnie Cable Knit Dress (saatu blogin kautta) Huivi: Henri Lloyd Chadwick Scarf (saatu blogin kautta) Leggingsit: ASOS Maternity Sukkikset: HM Mama Korkkarit: Minelli Tennarit: New Balance Laukut: MICHAEL Michael Kors, Furla, Coach

Podcast: Vadelmavenepakolaiset
Olkkarin uusi matto

You Might Also Like

21 Comments

  • Reply
    Amelie
    09/26/2016 at 05:59

    Tosi kaunis mekko! Toi menee varmaan myöhemminkin talvella saappaiden kanssa, jos ei sitten ole aivan teltta muuten.

    Ihanaa syyslomaa teille molemmille!

    • Reply
      Noora K.
      09/28/2016 at 08:31

      Eikö olekin! 🙂 Ja mietin ihan samaa, että varmasti kiva saappaidenkin kanssa. Tosin just nyt en uskalla näiden turvonneiden pullajalkojeni kanssa edes ajatella saappaita. 😀 Kiitti!

      • Reply
        Amelie
        09/28/2016 at 10:47

        Hei, pitää vielä lisätä tähän, että mä muistan ikuisesti miten upealta tuntui vetää raskauden jälkeen nahkasaappaat ekaa kertaa jalkaan 🙂 Meidän lapset syntyivät talvella ja vedin viimeiset ajat pelkillä UGGseilla, mitkään muut eivät olisi menneet jalkaan. Ja se fiilis, kun lahkeiden sisään mahtuivat vielä pillifarkut, tunsin itseni gaselliksi 🙂

  • Reply
    Lisbeth
    09/26/2016 at 11:00

    Taattua Ljoyd-tyyliä (ja coolit maternity-legginssit)! Joka vuosi mä noita mekkoja sun päällä ihastelen. Vitsi, kun pitäis opetella käyttämään niitä, siis mekkoja ylipäätään. Mä oon niin kyllästynyt farkkuihin, jotka varsinkin näin hoitovapaan jälkeisellä opintovapaalla tuntuvat kasvaneen ihoon kiinni (heti verkkareiden päälle 😀 ).

    Haukuista vielä: Kun olin raskaana ehkä viikon 12 tuntumassa, oma 14-vuotias, varsin itsenäinen ja vähäläheisyyskaipuinen mummoni muutti yhtäkkiä nukkumaan sänkyni viereen. Saattoi myös tulla sohvan viereen makaamaan. Tämä oli ihan poikkeuksellista käytöstä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Asiasta ei myöskään saanut huomauttaa sille (kehua tai silittää tms.), sillä, jos näin teki, haukku lähti kauemmaksi. Joten kyllä mä olen vakuuttunut, että joku sadas aisti noilla on. Koira kuoli vajaa kuukausi ennen lapsen syntymää, joten en koskaan saanut tietää, miten olisi sitten käyttäytynyt..

    • Reply
      Eva
      09/26/2016 at 12:42

      Suloinen koiratarina! Ehkä eläimet haistavat raskauden ihmisen feromoneista tai voivatkohan ne jopa kuulla vauvan sydänääret? Minulla kävin melkein samoin raskausviikon 13 tienoolla. Makoilin kaverin sohvalla ja yhtäkkiä kaverin kissa hyppäsi sohvalle, istuutui vatsani viereen ja rupesi kehräämään. Normaalisti kyseinen kissa vähät välittää ihmisistä, eikä koskaan tule kenenkään syliin silitettäväksi. Kehräämisestä puhumattakaan. Olin todella otettu. Toisaalta samalla kaverilla on myös koira, erittäin vilkas spanieli, joka ei varmasti tajunnut mitään vaan ravasi ympäri miten sattui ja jopa talloi vatsaani. 😀
      Kaunis mekko ja rapsutuksia laivakoiralle!

      • Reply
        LH
        09/26/2016 at 14:11

        Meillä isovanhempien koirarouva oli tehnyt pesän ja vienyt pehmoleikkikaverinsa sinne, kun raskaana ollessa siellä kävin. Nyt vauvan synnyttyä vauvaa kohtaan hyvin varovainen ja meiltä muilta haluaa huomiota.

        • Reply
          Noora K.
          09/28/2016 at 08:37

          LH:lle vastaus vielä, nämä taitavat mennä ihan hassusti allekkain. Aloin tuosta miettiä, että onkohan koirat ja ihmiset olleet niin pitkään yhdessä, että valeraskaus, joka on aikanaan ollut susilauman juttuja, voi tulla tosiaan jopa lajien välillä?

      • Reply
        Eva
        09/27/2016 at 15:03

        Pakko jakaa vielä toinen koiratarina: Tuttavan perheessä vanha kultainennoutaja oli ensimmäinen, joka tajusi tuttavan raskauden. Jopa ennen positiivista raskaustestiä! Koirasta tuli yllättäen ylisuojeleva ja se halusi koko ajan olla raskaana olevan tuttavan välittömässä läheisyydessä. Perheenjäsenet ihmettelivät, mikä koiralle yhtäkkiä tuli. No, syy selvisi raskaustestin myötä. 😀

      • Reply
        Noora K.
        09/28/2016 at 08:35

        Kyllä ne eläimet näköjään vain tietävät. 🙂 Viisaita otuksia. Kiitos ja rapsutetaan.

    • Reply
      Noora K.
      09/28/2016 at 08:34

      Mulla taas mekot on ihan ykkössuosikkeja. 🙂 Varsinkin nyt farkut tuntuu välillä ihan tuskaisilta. Olen kamalan kiittämätön, mutta en malta odottaa, että tämä outo lämpöaalto menee taas ohi, niin voin palata mun paksuihin sukkiksiin ja mekkoihin. 😀
      Joku aisti kyllä todellakin on ja se on nyt aktivoitunut. Saa nähdä, miten meidän käy. Ollaan eläinlääkäriennusteen mukaan jo ekstra-ajalla haukun kanssa, joten vähän tällaista päivä kerrallaan -henkistä tämä on.

  • Reply
    Anna
    09/26/2016 at 11:02

    Onneksi neuleet palautuu muotoonsa mahavenytyksen jälkeen, voi olla että ei jää yhden kauden ihmeeksi edes. Kaunis on joka tapauksessa!

    • Reply
      Noora K.
      09/28/2016 at 08:39

      Toivotaan näin! Tosin elättelen toiveita raskauskilojen sulamisesta ja siitä, että tämä mekko olisi sitte muutenkin turhan suuri. 😀 On aika reilua mitoitusta nimittäin.

  • Reply
    Hanna
    09/26/2016 at 12:08

    Tosi nätti! Sopii mahtavasti etenki noiden mustien korkkareiden kanssa.
    Hankalaa varmasti tuon pallomahan kanssa pukeutuminen. Itsellä se vasta edessä kun vasta alussa mennään, mutta nyt se jo mietityttää. Olen normaalisti tottunut pukeutumaan aika tyköistuviin vaatteihin, niiin tarvitsee varmaan vähän tehdä muutamia uusia hankintoja. Ainakin näin alussa mietityttää miten saa masua peiteltyä. Tiukka kauluspaita ei taida siihen oikein soveltua 🙂

    • Reply
      Noora K.
      09/28/2016 at 08:42

      Kiitti! 🙂 Ja kyllä, mä koen tän pallomahapukeutumisen kyllä aikamoisen hankalaksi. Mäkin olen tottunut siihen, että käytän mielelläni yläosasta tyköistuvia vaatteita ja alaosasta sitten väljempiä, kun vartalon malli suosii sellaista. Niin nyt kaikki tuntuu väärältä ja ei-omalta. Ja joo, peittelyoperaatio on myös omansa. Suosittelen COSia, jos yhtään tykkää niiden vaatteista. Sieltä saa paljon kaikkea löysää. 😀

  • Reply
    Sara
    09/26/2016 at 17:21

    Tuo yhdistelmä näyttää todella kivalta! Mitenköhän en ole itse keksinyt yhdistää mustia sukkiksia ja korkkareita vaaleahkoon mekkoon? 🙂 Edelleenkään en osaa yhdistää mekkoja ja hameita nilkkureihin. Olen varma, että mekosta on iloa myös vauvan syntymän jälkeenkin.

    • Reply
      Noora K.
      09/28/2016 at 08:44

      Kiitti! 🙂 Mustat, paksut sukkikset on kyllä niin parhaat. Ja nilkkurit on kyllä mullekin hankalat. Kun itsellä ei ole pitkät ja hoikat jalat, niin ne tuntuu aina vähän pökkelöiltä.

  • Reply
    Maria
    09/26/2016 at 20:25

    Kaunis!
    Me saimme vinkin vauvan synnyttyä viedä sairaalaan harso tms. ja pitää sitä vauvan lähellä sairaalassa, jolloin siihen tulisi vauvan tuoksua. Mies vei tämän sitten kotiin koiramme haisteltavaksi jo ennen kuin palasin kotiin vauvan kanssa.

    • Reply
      Noora K.
      09/28/2016 at 08:45

      Toi onkin hyvä vinkki, kiitos. 🙂 Ei tule sitten ihan yllätyksenä uusi perheenjäsen toiselle.

  • Reply
    Suvi
    09/27/2016 at 18:05

    Kaunis mekko! Osaatko sanoa koosta, onko reilua/pientä mitoitusta? Pähkäilen tässä raskauden loppumetreillä..

    • Reply
      Noora K.
      09/27/2016 at 20:16

      Moi! Vastailen muille myöhemmin, mutta sulle huikkaan saman tien, että mielestäni aavistuksen tavallista reilumpaa mitoitusta. Ja kivan pitkä, pallomahakaan ei lyhennä mekkoa liikaa. 🙂

  • Reply
    Minna / Kotona ja kaukomailla
    09/29/2016 at 10:21

    Ihana mekko, näyttää todella mukavalta! Tuollaisen kun itsekin vielä löytäisi jostain pelastamaan huonot asupäivät…
    Siskoni koirasta tuli myös todella huomionkipeä vauvojen myötä, kai se johtuu siitä, että ennen ensimmäistä lasta koira on monissa perheissä se “vauva”, tai ainakin siskolleni oli, niin tuleehan siinä vähän mustasukkaiseksi. ;D

  • Leave a Reply