Monthly Archives

October 2016

Lapset Noora K:sta

Aivan liian varhain, mutta aivan täydellisen ihana

Noora K.


Toim.huom. Tämä ei ole vauvan syntymäpäivä vaan kortin askartelupäivä.

Ei tällaisen asian kertomiseen oikein ole sanoja. Ei ainakaan sellaisia, joka tuntuisivat oikeilta tai riittäviltä.

Meille syntyi jokin aika sitten maailman kaunein, suloisin, täydellisin ja urhein tyttövauva. Hän on ihana, hyväntuoksuinen ja täysin puolueettomasti sanottuna maailman paras vauva. Hän tuli maailmaan todella varhain olosuhteiden pakosta, niin oli turvallisinta meille kaikille. Monelle vanhemmalle elämän merkittävin ja hienoin hetki on varmasti se oman lapsen syntymähetki. Itse sain kokea oman The Momentini siinä vaiheessa kun sain ensimmäistä kertaa pitää lastani sylissäni, vajaat pari päivää syntymän jälkeen. Hetki on sellainen, etten edelleenkään pysty edes ajattelemaan sitä ilman, että purskahdan oikein kunnon vesiputousitkuun.

On varmaan sanomattakin selvää, että juuri nyt elämän prioriteetit ovat ihan muualla kuin blogissa, palaan tänne sitten aikanaan. Ja varmasti kirjoitan sitten aikanaan myös vauvahattarasta, kaikesta vaaleanpunaisesta, söpöstä ja untuvaisesta. Viime aikojen tapahtumat ovat olleet sen verran hurjia ja traumaattisiakin, etten vielä tiedä, kuinka paljon haluan niistä julkisesti sanoa. Voi siis olla, että aluksi palaan ihan muiden kuin vauva-aiheiden merkeissä. Mutta katsotaan. Siihen saakka vietän pienen tyttäreni luona jokaisen hetken, jonka voin ja suljen koko muun maailman ulkopuolelle.

Yksi juttu vielä. Meillä on Suomessa aivan käsittämättömän hienoa terveydenhuoltoa. Tunnen syvää kiitollisuutta ja kunnioitusta, kun ajattelen kohtaamaamme asiantuntevaa, ammattimaista, empaattista ja lämmintä henkilökuntaa Naistenklinikan osastoilla 42 ja 51 ja Lastenklinikan osastolla K7. Kaikissa vaiheissa kohtaamani terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet todella, todella ihania. Kiitos, olette puhdasta kultaa.

Yleistä

Hetkinen

Noora H. & Noora K.

Hei ystävät, nyt on sen verran kiirusta, että pidämme hetken blogilomaa. Blogi siis hiljenee täksi viikoksi. Hauskaa viikkoa kaikille!

Yleistä

Noora H:n Perjantain parhaat

Viikon paras laukku on Lontoosta ostettu Kate Spaden pikkulaukku. Ihastelin tätä jo Stockalla, mutten raaskinut ostaa, sillä kaapista löytyy jo yksi pieni musta laukku. Lontoossa se sitten iski, laukkuvimma nimittäin, ja tämä oli pakko hakea vartti ennen liikkeen sulkeutumista. Perustelen ostostani sillä, että tähän laukkuun mahtuu myös kamera, vanhaan ei. Laukku muistuttaa melkoisesti Guccin Disco Bagia, jota harkitsin sitäkin nähtyäni Sohvin ihanan laukun, mutta päädyin kuitenkin aavistuksen hillitympään (ja rutkasti halvempaan) versioon.

Viikon paras vaate on harmaa liehutakki. Onlyn (!) ohut huopatakki on yhtä mukava kuin aamutakki. Vyöllä kiinnitettävä takki menee myös mahan kasvaessa, tosin olen huomannut, että mitä enemmän tilaa vatsa vie, niin sitä kylmempi tulee. Puoliksi auki oleva takki kun ei paljon lämmitä.

Viikon parhaat leffat ovat Cafe Society ja Nainen junassa. Olen käynyt lähiaikoina parikin kertaa leffassa, ensimmäisenä piti tietysti nähdä Woody Allenin uusin. Elokuva ei ollut ihan niin hyvä kuin aiemmat Allenit, mutta 1930-luvun Hollywood ja New York korvasivat pienet puutteet. Nainen junassa perustuu suosittuun The Girl on the Train -kirjaan. Pääosassa on ihanaakin ihanampi Emily Blunt ja tiivistunnelmainen trilleri piti otteessaan koko kaksituntisen, vaikka kirjan olikin lukenut etukäteen.

Viikon paras vauvajuttu on kuninkaalliset mammakaverit. Miltä tuntuisi lainata Prinsessa Victorian äitiysvaatteita? Svensk Damtidningin mukaan Andrea Brodinilla taitaa olla pääsy kuninkaalliseen vaatekappiin, daamin yllä on näet nähty Victorian raskausaikana käyttämiä vaatteita. Kuka lainaisi minulle muutamaa iltapukua ja tieraa?

Viikon paras sisustussälä  on Tine K:n muki, jossa on vuorotellen kukkia ja kolikoita. Ja huomaatteko, mitä mukin alla on? Uusi matto! Bongasin Kodin Ykkösen mega-aleista ison mustavalkoisen villamaton, joka muutti samantien olohuoneeseen. Pehmeä valkoinen matto taas löysi kodin lastenhuoneesta. Jospa sisustus- ja matto-ostokset olisivat hetkeksi tässä.

Viikon paras idea on murobaari. Alla oleva Cereal Killer -murobaari löytyy Lontoosta, mutta pidän peukkuja, että samanlainen rantautuisi pian Suomeen. Murot ovat tosi hyviä, mutta niitä tulee syötyä niin harvoin, ettei jättipaketeilla tee mitään. Syökö joku muuten vielä riisimuroja vai olivatko ne meidän 80- ja 90-lukujen lasten juttu?

Viikon paskin ilmiö on pelottelevat pellet. En ymmärrä, miten kukaan voi keksiä mitään niin typerää. Olen valitettavasti törmännyt tällaiseen pelotteluun itsekin, tosin silloin kyseessä Scream-maskin taakse ja smokkiin pukeutunut henkilö. Tyyppi oli eräänä elokuun lopun lauantaiyönä piilossa porttikongissa ja tuli sieltä säikyttelemään naispuoleisia ihmisiä. Tätä touhua sitten toinen seurueeseen kuulunut kuvasi hieman kauempaa. Olimme luojan kiitos ystäviemme kanssa toisella puolella katua, joten emme itse joutuneet uhreiksi, mutta siinä meinasi tulla itseltäkin pissat housuun. Toisen ihmisen säikäyttämisellä voi olla joissakin tapauksissa kohtalokkaat seuraukset, joten toivoisin todella, että pellehommia harrastavat miettisivät puuhiaan kahteen kertaan.