Helsinki Ravintolat Yleistä

Perjantain parhaat

Viikon paras sarja on The People v. O.J. Simpson: American Crime Story. O.J. Simpsonin tapauksesta tehty dramatisointi vaikuttaa ensimmäisen jakson (ja IMDB:n) perusteella erinomaiselta. Kovalla rahalla tehty, hyviä näyttelijöitä ja sopivan vauhdikas aloitusjakso. Ainoastaan yksi asia häiritsee: mitä Frendien Ross tekee juristina? Jos joku on roolinsa leimaama, niin David Schwimmer parka.

Viikon paras sänky ei poikkeuksellisesti olekaan oma sänky vaan hotellin sänky. Noora K. nimittäin saa nukkua tällä viikolla yhden yön kokonaan. On mahdollisuus mennä sänkyyn, kun huvittaa, pestä sitä ennen hiuksia pitkään, laittaa vaikka kasvonaamiokin. Ja aamupala syödään niin, että samaan aikaan ei ole mitään muuta meneillään. Nukutun yön jälkeen maailma on aina vähän valoisampi. Vaikka Baby K:ta (ja tietty miestäkin) on kamala ikävä, niin tämä on hyvä juttu.

Viikon paras vertaistuki löytyy edellisen postauksen kommenttiboksista. Noora K. vastaa vielä kommentteihin erikseen, mutta lausuttakoon tässä yhteydessä jo kiitokset oman tarinansa jakaneille. Niistä on varmasti iloa muillekin kuin vain Noora K:lle. Niin ihania, suloisia ja rakkaita kuin vauvanpötkylät ovatkin, niin heidän mukanaan tulee sellainen lataus uusia tunteita ja etenkin tunteiden syvyyksiä, että hirvittää.

Viikon paras aamiainen oli Kallion Good Life Coffeessa. Kahdellatoista eurolla saa täyttävän sämpylän, mehun, ison jugurttiannoksen ja kahvin. Euro lisää, ja saat oikeasti hyvän latten tai cappuccinon. Sisustus on kiva ja aamiaiselle mahtuu ilman pöytävarausta, toisin kuin esimerkiksi Punavuoren hittikahvila Kuumaan. Kallion aamiaisvalikoima täydentyy jatkuvasti, Kolmannella linjalla sijaitsevaa Good Lifea vastapäätä on auennut Early Bird -aamiaiskahvila, joka on seuraavana Noora H:n testilistalla.

Viikon paras kysymys on, miksei kukaan muistanut mainita neuvolan synnytysvalmennuksessa, että synnytykseen valmistavia kipeitä ja säännöllisiä supistuksia voi tulla päivätolkulla? Siis sellaisia, jotka tulevat tulevat viiden minuutin välein ja saavat kiroilemaan äreästi. Tätä pohtii eräs sekuntikelloon koukuttunut nimetön Helsingistä.

Viikon paras putiikki on Helsinkiin vihdoinkin avautunut &Other Stories. Noora H:n suosikkeja liikkeessä ovat kosmetiikka ja korut, puodista on mahdotonta poistua ilman stailia pikku käsirasvaa tai kynsilakkaa.

Viikon paras biisi on Vestan Vielä1. Bassoradion iltapäivässä soinut kappale kiinnitti Noora K:n huomion ja oli pakko alkaa heti googlailla. Ihana ja kepeä biisi!

Viikon paras ihminen on äiti. Noora K. on sanoinkuvaamattoman kiitollinen siitä, miten ihanaa apua on saanut omalta tukiverkostoltaan. On vauvaa yöksi hoitamaan tuleva anoppi, on oma isi, joka jaksaa lakkaamatta höpötellä vauvalle ja tulee seuraksi vaikka joka päivä, jos tarve on ja täti, joka ei pelkästään saavu miehineen hoitamaan vauvaa Noora K:n terapiakäynnin ajaksi vaan tuo vielä pullat ja tulppaanit päälle. Äiti on kuitenkin äiti. Äiti kokkaa ruuat, joita voi syödä yhdellä kädellä, tuo ne kotiin ja nappaa tyttärentyttären syliteltäväksi. Tuo mukanaan ruokien lisäksi aina jotain pientä piristystä, milloin ihanan collegen, milloin laadukasta käsirasvaa. “Kun taidat lotrata vedellä aika paljon.” Noora K. todella toivoo, että voi joskus laittaa kunnolla tämän kaiken hyvän kiertoon. Koska jaettavaksi se hyvä kuuluu.

Kaunista ja toivottavasti keväistä viikonloppua kaikille!

Mitä säästän tyttärelleni
Noora K:n viikkokatsaus

You Might Also Like

17 Comments

  • Reply
    Blue Peony
    02/03/2017 at 07:23

    Ihana postaus taas kerran, ja erityisen ihana tunnustus tukiverkostolle Noora K:lta. Jo asioiden sanominen ääneen laittaa hyvän kiertoon! Kiitos näistä kauniista, kepeistä ja syvällisistä asioista, joita olen tällä viikolla saanut lukea, viikko on ollut kaikin puolin niin syvältä, että olen niitä todella tarvinnut! Iso kiitos siitä, että jaksatte postata näin usein, vaikka teillä molemmilla on juuri nyt niin paljon muutakin elämässänne.

  • Reply
    Anna
    02/03/2017 at 07:49

    Tuntuu tosi kivalta, kun joku sanoo ääneen, miten tukiverkkoaan arvostaa. Liian usein kuulee vaan sitä nillitystä, miten “kukaan ei auta”. Ja äidin tukemisen lisäksi tukiverkolla on toinenkin tärkeä tehtävä: läheiset luovat alusta asti omaa suhdettaan vauvaan, ja se kantaa pitkälle. Kannattaa siis ottaa apua ja tukea vastaan, vaikka sinänsä pärjäisikin ilman lisäkäsiä.

    Kauniita, syviä ja pitkiä unia Noora K:lle hotellihemmottelussaan, ja Noora H:lle puolestaan joko lisää poweria supistuksiin tai pientä lepotaukoa niihin ennen tosi koitosta.

    • Reply
      KM
      02/03/2017 at 18:46

      Anna, mä toivon tajuat, että mikä sulle on “nillitystä”… on jollekin todella raskasta todellisuutta. Ehkä sulla ei ole kosketuspintaa ja sen vuoksi…? Tätäkin postausta saattaa lukea sata sellaista totaaliyhäriä, jolla ei ole ketään…

      • Reply
        Anna
        02/05/2017 at 04:29

        Hei, “kukaan ei auta” on lainausmerkeissä siksi, että ne, jotka mulle on “nillittäneet” on ihmisiä, joilla oikeasti on vähintään kohtalaiset turvaverkot. Se turvaverkon kokonaan puuttuminen on todellinen ongelma, johon en tässä viittaa.

        Omat turvaverkkoni ovat olleet suht vähäiset pikkulapsivaiheessa, kun appivanhemmat asuivat kaukana ja omat vanhempani puolestaan olivat työelämän uuvuttamia. Juuri siksi onkin ajoittain ärsyttänyt se, että mulle tuen puutetta valittaa eniten ihminen, jolla käy viikoittain sekä siivooja, että kaksi eri sukulaistätiä erikseen lapsia hoitamassa, ja mies hoitaa kaiken ruoanlaiton…

  • Reply
    Elma
    02/03/2017 at 08:25

    “Jaettavaksi se hyvä kuuluu!” Mahtava elämänohje! Näin kun me kaikki toimisimme….

    Niin mukava postaus taas. Ootte te reippaita nuoria naisia; molemmilla aika hektiset hetket elämässä ja silti seesteistä, puntaroitua teksitä pukkaa meidän lukijoiden iloksi. Aurinkoa ja iloa elämäänne! Ja Noora H:lle onnea rutistukseen, H-hetki taitaa olla käsillä. Täällä kaikki peukut pystyssä!

    – Elma –

    • Reply
      KM
      02/06/2017 at 11:34

      Perustelut eivät tulleet mitenkään esiin kommentistasi vaan sisälsi pelkästään turhaa vastakkainasettelua. Yhtäläisellä kökkö logiikalla voisin väittää, että jonkinlaisen turvaverkon omaavat henkilöt eivät voi tuntea/valittaa väsymystä. Mitä “nillittävät” väsymystä, kun turvaverkkoa löytyy… Hienoa, että Nooralla turvaverkkoa on ja sitä myötä kiitollisuutta myös. Se tausta, mitä vasten sen näet on vaan vähintään outo, tarpeeton ja kielteinen. That’s the point.

  • Reply
    Lydialainen
    02/03/2017 at 10:41

    Oi että kuinka ihanasti kiitetty tukiverkkoja! Ja äidithän nyt vaan ovat ihan parhaita, ihan aina <3

    Noora H:lle tsemppiä, enkeleitä ja kaikkea positiivista. Eyes on the prize 🙂 Jaksaa, jaksaa…

    Olette ihan parhaita!

  • Reply
    Mie
    02/03/2017 at 10:59

    Tsemppiä suppareiden kanssa sinnittelyihin, Noora H! Erityistsempit kuitenkin Noora K:lle. Olet oikeilla jäljillä, ota apu ja tuki vastaan ja ole sopivasti itsekäs. Nauti hotelliyöstäsi ja omasta ajasta itsesi kanssa, ole armollinen itsellesi ja mene hetki kerrallaan. Ihan pikkuaskelin vain. ❤

  • Reply
    Riikka
    02/03/2017 at 17:19

    <3

  • Reply
    Mama L
    02/03/2017 at 19:15

    ❤️

  • Reply
    H
    02/03/2017 at 19:46

    Voi Noora H. Kyllä ne ennakoivat supistukset yleensä mainitaan 🙂 Kaikki äitiysneuvolan jakama tieto vaan tulee sellaisena infokaatona käytännön pakosta, että osa vaan jää unholaan. Mieli valikoi kulloinkin sellaisen tiedon, mikä on sillä hetkellä oleellisin. Tämän puolustuspuheen pidän siksi, että jonkun pitää pitää neuvolantätienkin puolia (itsellä sisäpiiritietoa hommasta 😉 Tekevät tärkeää työtä koko ajan tiukentuvissa olosuhteissa ja yhä haastavamman asiakaskunnan kanssa. Harvassa ovat perusraskaudet. On paljon ongelmia (masennus, syömishäiriöt, raskausdiabetes, huostaanotot..jne jne). Nykyhetken nuorilla naisilla on paljon tuen tarvetta. Ja tämän sanon ihan lämmöllä kaikkia nuoria naisia kohtaan.
    Toivotaan, että ennakoivat supistukset tekevät tehtävänsä ja valmistavat tilannetta…ja lopputuloksena on nopehko synnytys 🙂 Voimia joka tapauksessa. Ja kärsivällisyyttä 🙂 Kuulostaa, että aikasi on hyvin lähellä. Useimmilla naisilla alkaa tulla ihan loppupäivinä mitta täyteen raskauden kanssa. Se on hyvä merkki, alkaa olla henkisesti valmis 🙂
    Tuo on niin totta, että hyvää haluaa jakaa. Itselleni on tullut selväksi, että haluan auttaa tulevaisuudessa omia vanhenevia vanhempiani, joilta olen saanut apua ja tukea tärkeissä kohdissa pikkulapsivaiheessa. Vaari on käynyt hoitamassa vesirokkopotilaita jne 🙂 Teen vuorovetoni enemmän kuin mielellään. Olen kiitollinen siitä, mitä olen saanut.

    • Reply
      Noora H.
      02/04/2017 at 08:03

      Muistan kyllä, että puhuttiin tunneista, jopa vuorokaudesta. Mutta en sitä, että olisi mainittu keston voivan olla useita päiviä, melkein viikon, ilman että homma etenee. Ilmeisesti aivoni ovat onnistuneet iloisesti sivuuttamaan tämän tiedon. 😀 Arvostan hurjasti hoitohenkilökunnan duunia sekä neuvolassa että sairaalassa, sitä en tarkoittanut tuolla kevyemmellä muotoilulla kyseenalaistaa. 😊

      • Reply
        ScandinavianL
        02/08/2017 at 17:50

        Ymmärsin alkuperäisen tekstisi ytimen ja pohtiessani H:n kommenttia ymmärrän tuttujen työn kautta myös sitä lähestymistä. Itse sivuutin varmasti samalla tavalla “ennakoivat supistukset”-keskustelun, joskin itsellä ne alkoi vasta synnytyspäivänä.

        Kaikkea hyvää loppuraskauteen Noora -mikäli olet vielä raskaana 🙂 ?

  • Reply
    PiitiS
    02/03/2017 at 21:45

    👍🏻😍😘

  • Reply
    Jenni
    02/04/2017 at 09:44

    Ajattelin vain mainita, että teidän blogia on kyllä aina ilo lukea! Ei ole vielä koskaan tarvinnut pettyä ja olen lukenut teitä ihan alusta asti, luultavasti siis jokaisen postauksen. Ehdottomasti paras blogi, voi kun teitä olisi vielä tuplat mitä voisi lukea silloin, kun täällä ei ole uutta postausta 😀

  • Reply
    Anna
    02/04/2017 at 16:27

    Kiitos kivoista ajatuksista! Menenkin heti varaamaan hieronnan ihanalle äidilleni, joka on hoitanut lapsukaisiani kuukausikaupalla ollessani itse sairaana. Nyt osat ovat vaihtuneet ikääntymisen myötä, joten on minun vuoroni auttaa, huolehtia ja ilahduttaa niin hyvin kuin osaan. Ja jonain päivänä toivottavasti lapseni saavat minulta tarvitsemaansa tukea oman perheensä hoidossa. Kiertoon vaan, hyvät ja paremmatkin asiat.

  • Reply
    Johanna
    02/05/2017 at 15:56

    Noora H ja puolisonsa ,

    Onnittelen heti tänne kun en ole Instassa … Onnea siis pienestä pojasta tuhannesti ja taas tuhannesti 🙂 Uusi luku elämässänne on alkanut. Ihania vauvantuoksuisia hetkiä teille!

    Terkuin, Johanna

  • Leave a Reply