Yleistä

Mitä olen oppinut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana?

Noora H.

Takana on kokonaiset kaksi päivää kolmekymppisenä. Niinpä voin nyt juhlallisesti kertoa, mitä olen oppinut näiden kolmenkymmenen vuoden aikana. Kas tässä tärkeimmät havaintoni:

  • Laihtua voi vain yhdellä keinolla: syö vähemmän kuin kulutat.
  • Perstuntumaan kannattaa luottaa, koskipa se sitten uutta tuttavuutta tai sanamuotoa tiedotteessa. Se ensimmäinen fiilis tai vaihtoehto on yleensä aina oikea.
  • Kuukuppi on maailman paras kapistus, vaikka kuulostaakin epähygieeniseltä hippeilyltä.
  • Klisee, mutta jos pulssi on vähänkin koholla, niin suu kannattaa pitää kiinni ja harkita hetken aikaa. Sama koskee näppäimistön kautta ulkomaailmaan oksentamista. Tämän olen oppinut, toteuttamisessa onnistun vaihtelevalla menestyksellä.
  • Jos syö pizzaa, kannattaa laittaa pari ropoa enemmän ja mennä oikeasti hyvään ravintolaan. Mikään ei ketuta niin paljon kuin huono pizza. Siinä menee hukkaan rahat ja kalorit. Sama juttu viinin kanssa.
  • Äiti on aina oikeassa. Ärsyttävää, mutta totta. Ja mummo se vasta oikeassa onkin, onneksi se on vähän vähemmän ärsyttävää.
  • Ikinä ei ole oikea aika lapsen yrittämiselle. Mutta jos tärppää, niin hetki muuttuu nopeasti täysin oikeaksi. Hormonit.
  • Reissujen paras osa on suunnittelu, siksi ne kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen.
  • Extempore-illanvietot ovat aina parhaita. Se, miten toteuttaa niitä lapsiperheessä on minulle vielä mysteeri.
  • Univaje saattaa vaikeuttaa yhdyssanojen muodostamista.
  • Rahasta puhuva nainen on edelleen joillekin kummallinen ajatus.
  • Jos kadulla kulkiessa miettii, pitäisikö pysähtyä auttamaan tai kysyä tarvitseeko toinen apua, niin vastaus on aina pitää. Vaikkei apua tarvittaisikaan, vastapuoli palkitsee yleensä yllättyneellä ja kiitollisella hymyllä.
  • On ihan turha stressata peilistä katsovaa ilmestystä. Ikinä ei ole juuri sillä hetkellä tyytyväinen ja sitten jälkikäteen kuvia katsoessa sitä ihastelee, kuinka raikkaalta ja nätiltä aikoinaan näytti.
  • Kaksi asiaa, joihin kannattaa panostaa, vaikka muissa säästäisi: hyvät rintsikat ja juoksukengät.
  • Vaikka jotkut asiat tuntuvat pelottavilta ja hurjan sitovilta, kuten asunnon ostaminen tai naimisiinmeno, niin ne kannattaa silti tehdä. Jos siis kohteet ovat ihania. Pelot hälvenevät nopeasti, kun nimi on paperissa.
  • Poliittisten näkemysten ei kannata antaa rajoittaa ystävyyttä tai parisuhteita.
  • Jos on vähän neuroottinen, niin sen kanssa kannattaa opetella elämään. Ne neuroosit eivät meinaan ainakaan vähene iän myötä, nimimerkillä “Olihan se leikkipuiston portti kiinni?”.

Asioita, jotka ehkä selviävät seuraaviin pyöreisiin mennessä: miten tehdään kerralla täydelliset silmänrajaukset, mitkä ovat oikeasti lämpöiset hanskat, miten eläkeikään pitäisi varautua, millainen on onnistunut ura ja miten se luodaan, kenellä on aikaa spekuloida tuntemattomia keskustelupalstoilla, kuinka lapsesta kasvatetaan suhteellisen täysjärkinen ja hyvin käyttäytyvä, miten suhtautua luottavaisemmin tulevaisuuteen, onko oma hiustenväri todella paras väri ja mikä minusta tulee isona.

Kuvissa muutamia synttärilahjoja, joilla minua onnenpekkaa lahjottiin. Ensimmäisenä tietysti se paras lahja, eli Baby H. ihan tuoreena tapauksena. Timantit ovat yhdistetty “push present” ja synttärilahja. Ja hotelliyö on lahja vanhemmiltani. Niinhän se oli, että äiti tietää, mitä tytär tarvitsee.

Perjantain parhaat
Kuinka näyttää raikkaalta, kun on nukkunut muutaman tunnin

You Might Also Like

44 Comments

  • Reply
    Mama L
    03/14/2017 at 10:21

    Onnea kolmekymppiselle! Hyviä havaintoja, näin yli kuusikymppisen perspektiivistäkin! “Millainen on onnistunut ura ja miten se luodaan”, tämä ei ole vielä selvinnyt, mutta ehkä se sitten eläkkeellä selviää 🙂 ? Ja onnea tietysti myös Baby H:n johdosta, jos en vielä ole sitä sanonut!

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 15:54

      Kiitos molemmista onnitteluista! Joo, ehkä tuon uran kanssa on niin, että eläkkeellä sitä huomaa uran olleen just hyvä, vaikkei se mennytkään tiettyjen suunnitelmien tai uraportaiden mukaan. 🙂

  • Reply
    Pieta
    03/14/2017 at 10:29

    Kyllä, rintsikoista varsinkaan on turha pihistellä! 🙂 Mitä silmänrajauksiin tulee, kannattaa olla tyytyväinen siihen mitä saa tällä hetkellä aikaan, Uusi vuosikymmen tekee tepposet silmäluomille. Sen minkä taidossa on hankkinut menee luomien lupsahtamisen takia hukkaan. 😉 Näin ainakin mulla, toki ahkerasti sy-voidetta käyttävillä voi olla eri näkemys…

    Ihania lahjoja olet saanut! Ja joo, kyllä ne äidit vaan tietää.

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 15:56

      Noora K. kommentoi heti mulle, että Pieta on kommentissaan ihan oikeassa. 😀 Ounou! Toisaalta huojentavaa: nyt ei sitten edes tarvitse opetella rajausta, kerta siitä ei kohta ole mitään hyötyä. 😀

  • Reply
    Blue Peony
    03/14/2017 at 11:50

    Ihana Noora H – onnea vielä kerran! Minä olen reilut 40 ja olen oppinut lisäksi, että seuraavista periaatteista kannattaa pitää elämässä kiinni:
    a) huonoon viiniin, ruokaan, kirjoihin tai seksiin ei kannata tuhlata aikaa
    b) älä koskaan säilytä mitään sänkysi alla
    c) petaa sänkysi aamuisin (koet hallitsevasi kaaosta, elämää ja ties mitä nyt haluat listaan lisätä)
    d) silitä astiapyyhkeet ja tyynyliinat (katso edellisen kohdan syyt ja lisäksi vaikutat kotitalousihmeeltä)
    e) kaikesta oikeasti selviää, kumma kyllä
    f) kun tajuaa, että ne ennen niin raivostuttavat ja ylitärkeät asiat enää hymyilyttävät, kannattaa hymyillä
    h) pidä aina pullo skumppaa jääkaapissa porkkanapussin vieressä, ja mahdollisimman laadukasta sellaista. Se antaa elämään perspektiiviä
    i) jos jossain seurassa tuntuu siltä, että sitä ei kestä selvin päin, on väärässä seurassa
    j) kynnet kannattaa lakata aina, kun siihen on tilaisuus
    k) olet tarpeeksi iso, arvokas ja ihana, että ansaitset parasta mahdollista huolenpitoa itseltäsi ja että voit ajatella ja tehdä asioita loppuelämääsi ajatellen (eli saat lähteä unelmalomalle ja hankkia unelmiesi korvakorut)
    l) kummallisen moni asia kutistuu pieneksi, kun miettii elämää kokonaisuutena

    Nuo tiputtelin spontaanisti, kun jouduin töissä ex tempore pitämään puheen kollegoideni järkkäämillä nelikymppiskekkereillä. Ehkä olen oppinut jotain muutakin, mitä en nyt muista :-).

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 15:59

      Mahtava lista! Tämän otan talteen. 🙂 Mulla on petrattavaa ainakin kynsien lakkaamisessa ja sängyn alusessa. Meillä on sängyn alla kolme isoa laatikkoa, joissa on lakanat, pyyhkeet ja mun vaatteita. Ja täytyy myöntää, että imurointi ja tavaroiden kaivelu laatikoista on tosi raivostuttavaa. Hmm, saisimmekohan ne jotenkin tungettua muualle. Kynnet olen lakannut viimeksi ennen Baby H:n syntymää. 😀

  • Reply
    Blue Peony
    03/14/2017 at 11:51

    Niin, ja kun olet 40, tajuat, että äitisi ei ole aina oikeassa, mutta sekin lähinnä hymyilyttää lempeästi 😀

    • Reply
      Sohvi
      03/14/2017 at 20:52

      Tämä oli ihana kommentti <3

      Niin samaa mieltä monesta asiasta!

      • Reply
        Noora H.
        03/16/2017 at 15:59

        Mustakin. 🙂

  • Reply
    Amelie
    03/14/2017 at 12:39

    Onnittelut näin jälkikäteen! Hyviä periaatteita sinulla ja noita vielä puuttuvia on kahta päivää vaille 10 vuotta aikaa opetella!

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:00

      Kiitos. 🙂 Ja joo, tässä toivottavasti vielä hyvin aikaa opetella puuttuvia. 🙂

  • Reply
    anna
    03/14/2017 at 13:10

    Onnea vielä kolmekymppiselle! Ja hauska oppimislista, olispa kiva kuulla 10v päästä, mitä uutta on tullut lisää.

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:01

      Kiitti! Katsotaan, onko blogi vielä silloin. 🙂

  • Reply
    Teeppis
    03/14/2017 at 13:21

    Onneksi olkoon pyöristä vuosista! Kommenttina vain että hienosti olet kyllä toteuttanut sitä että hermostuessa kannattaa miettiä hetki ennenkuin sanoo mitään. En nyt tiedä oletko koskaan hermostunut mistään blogiin jätetyistä kommenteista, mutta olen ihaillut tapaasi vastata kritiikkiin – et näytä provosoituvan ja pysyt aina ystävällisenä ja asiallisena. Monet muut blogistit voisivat ottaa siinä sinusta mallia 🙂 Tosin tässä blogissa onkin yleensä ihan kivoja kommentteja, mitä niitä joskus olen lueskellut 🙂 Ehkä fiksut blogistit, fiksut lukijat.. 🙂

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:07

      Olen hermostunut, vaikka harvemmin me saamme täällä kommenttiboksissa mitään kuraa. Meillä tosiaan on harvinaisen fiksuja lukijoita. 🙂

      Tässä kahdestaan bloggaamisessa on myös se hyvä puoli, että voimme keskenämme päivitellä provosointiyrityksiä ja ilkeitä kommentteja. Kun niistä avautuu kaimalle minuutin verran, saa päästettyä pahimmat höyryt ja asetettua asiat mittasuhteisiin. 🙂 Ja tiedostan kyllä myös sen, että viestintä on hemmetin vaikea laji, eikä siinä voi aina onnistua. Vaikka kuinka yrittäisin selittää asiat juurta jaksaen, niin joku ymmärtää aina väärin ja tekee tosi kummallisia tulkintoja, eikä sille voi mitään.

  • Reply
    Emmi R.
    03/14/2017 at 14:10

    Onnea kolmekymppiselle! 🙂 itse täytin viime kesänä ja olo tuntuu edelleen ihan yhtä nuorelta. 😉 Ihana tuo ensimmäinen kuva!

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:07

      Huojentavaa kuulla. 😀 Ja kiitos onnitteluista!

  • Reply
    Kielo
    03/14/2017 at 17:03

    Paljon onnea! 30 on ihana ikä! On nuori ja aikuinen yhtäaikaa. Minusta nainen on kauneimmillaan juuri 30-vuotiaana.

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:08

      Jee, onpa mukava kuulla, että tiedossa on siis todennäköisesti hehkeä ja kiva vuosi. 🙂

  • Reply
    H
    03/14/2017 at 17:38

    Onnea!
    Kohdista kolahti se, että kannattaa aina auttaa, jos miettii, pitäsköhän..
    Monta tilannetta muistui heti mieleen niiltä vuosilta, kun asuimme Helsingissä ja esikoista lykittiin vaunuissa. Joka kerran, kun joku tarjosi apua vaunujen nostelemisessa (onneksi kaikki matalalattiaratikat ja -lähijunat ovat tuosta ajasta yleistyneet), ilahduin. Ja usein sai onneksi ilahtua.

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:13

      Totta, vaunujen kanssa sitä tarvitsee usein apua, mutta aina ei kehtaa heti pyytää vaan yrittää ensin selviytyä itse. Tuossa avun tarjoamisessa on myös itsekäs puoli. Saatoin syksyllä erään heikotusta poteneen mummelin kotiin ja sain siitä taatusti enemmän kuin hän. Minulla oli ihan sankariolo monta viikkoa.

  • Reply
    Heidi
    03/14/2017 at 19:46

    Onnea vielä! Hyviä havaintoja ja neuvoja, todella. Pakko kommentoida nyt myös muutamia edellisiä postauksia (matkan takia tuli luettua nyt useampi putkeen), ihania kuvia, ihania tunnelmia ja ihania, ihania vauvoja. Kiitos taas päivän ilahduttamisesta 🙂

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:16

      Ihana kommentti sinulta. 🙂 Tällaiset piristävät ja antavat potkua bloggaamiseen. Sisältö kun ei aina itsestä tunnu timanttiselta. 😀

  • Reply
    Maria
    03/14/2017 at 20:40

    Onnea! Itselleni tuli juuri myös pyöreitä täyteen. Puolisoni odottaa edelleen tietoa, mitä haluaisin häneltä lahjaksi (matka kyllä jo tehtiin). Olen miettinyt timanttikorviksia, mutta koska minulla ei (vielä) ole korvissa reikiä, on niiden kokeileminen mahdotonta. Lähinnä mietityttää, minkä kokoiset timanttien tulisi olla, jotta näkyisivät kauniisti, mutta olisivat myös arkeen sopivat. Haluaisin simppelin mallin, kuten sinulla. Voisitko kertoa, mitä kokoluokkaa omasi ovat?

    • Reply
      Eva
      03/15/2017 at 00:20

      Hei Maria! Pakko kommentoida, sillä olen innokas koruharrastaja. Ennen ostopäätöstä kannattaa varmaan ensiksi käydä otattamassa reiät korviin ja kokeilla, onko korvakorujen käyttö sinun juttusi. Sopivaa timanttikokoa voit mallailla ostamalla muutamat edulliset cubic zirconia-korvikset ja katsomalla, miten eri koot sopivat sinun tyyliisi. Esimerkiksi pyöreät 3 mm ja 5 mm halkaisijalla tai vaikka neliön muotoisina. Ihmisten korvalehdet ovat niin erikokoisia, että koko joka sopii täydellisesti Nooralle saattaa näyttää ihan erilaiselta sinun korvissasi. Ja jos päädyt timanttikorviksiin ehdotan, että käyt useammassa kultasepänliikkeessä kokeilemassa ennen kuin teet lopullisen päätöksen. Vaikka kyse on näinkin simppelistä korumallista niin istutukset vaihtelevat niin kooltaan kuin tyyliltään. Ja hyvin hiottu ja kauniisti istutettu pieni kivi on kauniimpi kuin vähemmän sädehtivä kömpelösti istutettu isompi kivi. Kun kyse on arvokkaista koruista pitää olla varma, että ne jotka päätyy hankkimaan ovat ihanimmat mahdolliset. Uskon että kaikki Suomessa myytävät timanttinapit ovat arkeenkin soveltuvat. Pitää olla melkoisen rahoissaan, jos tulee hankkineeksi häiritsevän suuret timantit. 😀 Joten sitä tuskin tarvitsee murehtia. Ei kuitenkaan välttämättä kannata ostaa isoimpia timantteja mitä budjettiin mahtuu, sillä pienet korut saattavat istua kauniimmin siroihin korviin. Omani ovat 0,14 ct kappale, eli yhteispaino on 0,28 ct ja minulle se on erinomainen koko. Toivottavasti löydät ne sinulle täydellisesti sopivat korut, mikäli päädyt korvakoruihin. Ja pidä hauskaa haaveilu- ja testailuvaiheessa! 🙂

      • Reply
        Noora H.
        03/16/2017 at 16:17

        Evalla oli erinomaisia pointteja, en olisi osannut itse yhtä hyvin neuvoa. 🙂 Minulla ei ole mitään hajua korujen tarkemmasta koosta, kun sain ne lahjaksi enkä ole kysynyt tarkempia speksejä. 🙂

      • Reply
        Maria
        03/24/2017 at 02:18

        Kiitos, aivan loistavia neuvoja!!

  • Reply
    Bisneskissa
    03/14/2017 at 22:31

    Onnea! 30 on ihan paras ikä – ei enää tarvitse olla angstaileva kaksikymppinen, mutta elämä, ura ja muut ovat vielä edessä. 🙂

    Komppaan Blue Peonyn kohtaa h: aina pullo skumppaa kylmässä. Iän ja tilipussin kasvamisen myötä olen vaihtanut sen aitoon samppanjaan tai erittäin hyvään cavaan – tilaisuuksia nauttimiseen tulee ihan liian harvoin, varsinkin vauvaperheessä, joten miksi tyytyä muuhun kuin parhaaseen. 😀 Silitetyt lakanat olisivat ihania, mutta siitä kyllä lintsaan.

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:19

      Noni, mahtavaa kuulla. 🙂 Näiden kommenttien jälkeen kävin siirtämässä yhden pullon kylmään. Pulloja on kyllä kertynyt, mutta ne ovat lämpimässä kaapissa (ei saisi, tiedän), joten ei niitä sitten tule ikinä avattu, vaikka aihetta juhlaan olisi.

  • Reply
    Eva
    03/14/2017 at 23:27

    Onnittelut syntymäpäiväsankarille! Tämä oli oikea hyvän mielen postaus. Hyviä vinkkejä ja kauniita kuvia. Ihanaa, että sait haaveidesi korvakorut! Muistan joskus aikoja sitten kirjoittaneesi, että haluaisit timanttinapit. Hauska sattuma, että juuri edelliseen postaukseen kommentoin että timanttinapit ovat täydellinen valinta vauvan äidille. Nauti lahjoistasi!

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:27

      Muakin hymyilytti, kun luin kommenttisi. 🙂 Ja hyvin muistit, että olen aina haaveillut tällaisista. Mäkin ehkä muistan jotain: sä sait omasi joululahjaksi ja myös osittain “vauvan johdosta”, eikös?

      • Reply
        Eva
        03/16/2017 at 22:38

        Juuri näin, oikein muistat: yhdistetty vauvalahja ja joululahja. Sivuhuomiona kerrottakoon kuitenkin, että sain lahjan omasta aloitteestani ja kävin itse metsästämässä itselleni sopivat yksilöt. Puolisoni on niin perisuomalaisen käytännöllinen ja epäromanttinen ettei hän koskaan omin päin keksisi antaa minulle arvokkaita koruja. Maksumieheksi hän kuitenkin suostui, mikä tietysti on suloista sekin. Kerron tämän ettei kenellekkään lukijalle tulisi paha mieli ajatuksesta että toisille pukkaa timantteja tuosta vaan, sillä ei se niin ole. 😀

        Asiasta toiseen, kiitos että blogissa vinkkasitte Laura Anderssonin kirjasta Voit nukkua. Sain sen käsiini pari päivää sitten ja ahmin sen heti. Vihdoinkin konkreettisia neuvoja vauvaperheen uniasioihin! Neuvolassa ja tuttavapiiriltä olen saanut lähinnä ympäripyöreitä kommentteja tyyliin “sellaista se on, koeta jaksaa” kun olen harmitellut jatkuvia yöheräilyjä ja yrittänyt kysellä minkälaiset rutiinit olisivat hyvästä. Ei vauvanhoidon pitäisi olla tällaista salatiedettä.

        • Reply
          Noora H.
          03/17/2017 at 06:27

          Jes, hyvä kun sait siitä apua. Mustakin se on ollut hyödyllinen kirja, kaimani ei ollut ihan vakuuttunut. Meillä yöt sujuu joka toinen yö mahtavasti ja joka toinen yö sitten vähemmän mahtavasti. Hyvinä öinä vauva herää kaksi tai kolme kertaa ja nukahtaa heti syötyään, huonoina herätyksiä on neljä tai viisi ja jokainen hereilläolo minulla kestää 1-1,5h, eli unta tulee kokonaisuudessaan aika vähän. Ja päivät sekä päiväunet ovat kuitenkin suht samanlaisia. Omituista. 😀 Onneksi noiden hyvien öiden avulla jaksaa ja ehkä pian vauvalle tulee jonkinlainen rutiini, jota minä olen jo kovasti yrittänyt luoda. Tsemppiä siis sinne, ymmärrän hyvin nuo nukkumispohdinnat.

          • Noora K.
            03/19/2017 at 08:36

            Haha, pakko tunkea lusikka tähän soppaan. Oli se kirja musta ihan hyvä ja monet neuvot ihan järkeenkäypiä. Itse tykkäsin vain, että oli ihan turhaa lukea se liian varhaisessa vaiheessa. Tuli vain huono ja typerä fiilis siitä, että teki kaiken “oikein” ja vauva ei silti suostunut menemään nukkumaan. Oikeastihan hänellä ei vielä siinä kohtaa ollut kuvan palaa päivän ja yön eroista ja kapasiteetti ymmärtääkin niitä tuli vähän myöhemmin. Kun ikää tuli vähän lisää, rutiineista on ollut hyötyä ja ne kantavat huonompienkin öiden yli. Mutta tämä on varmasti hyvin yksilöllistä ja riippuu luonteenlaadusta, että missä vaiheessa haluaa mitäkin asioita oppia tai selvittää. Olen itse sellainen, että yleensä murehdin asioita sitten kun ne ovat ajankohtaisia, enkä etukäteen. Siksi mun olisi kannattanut luke tuo kirja vasta siinä vaiheessa, kun rytmiä pystyi oikeasti alkaa rakentaa.

          • Eva
            03/22/2017 at 16:15

            Kiitokset vastauksista, molemmat Noorat. Teidän blogianne on aina kiva kommentoida, kun saa vastauksen.
            Onpa Baby H hyvä nukkuja, kaksi herätystä per yö on tosiaan mahtavaa. Meillä tämä ihme on tapahtunut kolme kertaa kolmen kuukauden aikana, joten tekemistä riittää vielä. Yöt ovat melko samanlaisia, mutta päiväunien pituus ja ajankohdat vaihtelevat meillä kovasti.
            Noora K, hyvä pointti tuokin, että ei tarvitse aloittaa nukutusrutiineja liian aikaisessa vaiheessa, kun vauvan melatoniinintuotanto rupeaa toimimaan vasta kolmen kuukauden iässä. Me aloitimme säännölliset nukkumaanmenoajat heti synnäriltä kotiin tultuamme, välillä veren maku suussa kun vauva ei tietenkään tajunnut yön ja päivän eroa. Olisin voinut säästää voimiani olemalla vähemmän tiukkapipoinen.

  • Reply
    Sussu
    03/15/2017 at 11:59

    Onnea kolmekymppiselle! Sekä NooraH:ta että BluePeonyä kompaten totean, että huonolla ruualla ei kannata itseään lihottaa, eilisessä munkkirinkilässä on ihan yhtä paljon kaloreita kuin tuoreessa. Viisaita sanoja sekä postauksessa että kommenteissa. Nämä Noorien postaukset ovat oikeita hyvänmielen postauksia ja vielä kun kuvatkin ovat kauniita ja harmonisia – on aina ilo lukea! Aurinkoisen seesteisiä mammalomapäiviä molemmille Noorille ja babyille!

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:27

      Kiitos Sussu. 🙂 Mahtia kuulla, teille on kiva blogata!

  • Reply
    Laura/Elämänmakuja äidiltä tyttärelle
    03/15/2017 at 14:48

    Hauska postaus ja komppaan monta kohtaa! Itsekin tuo 30 rajapyykki lähenee kuukauden päässä ja olen myös alkanut hahmoittelemaan tälläistä listaa 🙂 Vähän se vielä kauhistuttaa mutta ehkä uusi vuosikymmen tuo taas toivon mukaan kivoja asioita mukanaa! Myöhäiset synttärionnittelut!

    • Reply
      Noora H.
      03/16/2017 at 16:28

      Pitää tulla kurkkaamaan sun lista. 🙂 Kiitos onnitteluista!

  • Reply
    MD
    03/16/2017 at 19:43

    Huippu kiva postaus! 🙂 Itsellä on vielä vajaa vuosi aikaa kerätä viisautta. 😉 Paljon on opittu sitten kaksikymppisten, mutta ehkä vielä ennen kolmekymppisiä ehtii saada muutaman oivalluksen lisää. 🙂

    Jos kaipaatte postausaiheita, niin itseäni kiinnostaisi lukea ajatuksianne lisää tuosta aiheesta “ikinä ei ole oikea aika yrittää lasta”, mikäli aihe ei ole liian yksityinen. Lisäksi kun koen teidän olevan ns. uranaisia, niin lukisin mielelläni lisää teidän ajatuksianne siitä, miltä tuntuu jättää työt äitiysloman ajaksi. 🙂

    Aurinkoisia kevätpäiviä! 🙂

  • Reply
    MD
    03/16/2017 at 20:16

    Ja apua, tärkein meinasi unohtua: paljon onnea kolmekymppiselle! 🙂

  • Reply
    Hanna
    03/16/2017 at 21:08

    Onnea kolmekymppiselle!! Tuli mieleen, että onko teillä suositella podcasteja? Muitakin kuin teidän ;). Suomalaisia mielellään…

    • Reply
      Elina
      03/17/2017 at 15:36

      Suosittelen Cafe au lait – kahvihetkia maailmalla podcasteja. Siina Ranskassa asuvat Helena ja Lilli haastattelevat eri puolella maailmaa asuvia suomalaisia. Helena kirjoittaa myos Chez Helena blogia.

  • Reply
    Ana
    03/16/2017 at 21:48

    Myöhästyneet onnittelut! Mukava lukea listaa kun itsellä on noin kymmenen vuotta vähemmän ikää niin miettii mitä kaikkea ehtiikään vielä oivaltamaan ennen omia kolmekymppisiä… 🙂

  • Leave a Reply