Lapset Ruoka Yhteistyö

Tule tule hyvä kakku

Noora H. & Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia ja Fazer

Sitä ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi, että ristiäiset ja nimiäiset ovat vähän kuin häät minikoossa. Mutta ne ovat! Ristiäisiin latautuu hirvittävä määrä odotuksia ja tunteita, päivänsankarilla on usein valkoinen mekko ja tarjolla on monenlaista herkkua. Ja ne herkut voivat aiheuttaa päänvaivaa, varsinkin kun nimi pitää antaa todella nopeasti vauvan syntymän jälkeen ja usein ristiäiset tai nimiäiset järjestetään samaan syssyyn. Jos hyvin nukuttuja öitä on takana nolla, innokkainkin leipuri voi lannistua. Niinpä testasimme ilomielin Fazerin uutuustaikinarullia. Nämä todellakin olivat Bake it Easy – tarjottavien valmistus nimittäin hoitui, vaikka paikalla oli kaksin kappalein varsin seurallisella tuulella olevia vauvoja ja kaksi aikuista, jotka operoivat välillä yksikätisinä.

Pötkylät löytyvät pakastealtaasta, saatavuus on paras suuremmissa marketeissa. Makuja on yhteensä neljä: suklaatäytetty voitaikinarulla, vaniljatäytetty pullataikinarulla, kinuskitäytetty voitaikinarulla ja kanelitäytetty pullataikinarulla. Me testasimme kolme viimeksimainittua.

Ristiäiskakku on helppo valmistaa, kun sen tekee pullista. Bostonkakku on vanha klassikko, josta saa tuunatun version käyttämällä vaniljatäytteistä pullataikinaa. Pullapitko viipaleiksi ja viipaleet pystyasentoon irtopohjavuokaan, parikymmentä minuuttia uunissa ja hauskimman osuuden eli muotoilun ja koristelun pariin. Jos kuorrutteita ei ehdi valmistamaan itse, niin pipareiden koristelussa käytettävä sokerikuorrute sopii mainiosti myös kakun päälle ja kiinnittää pienet hopeiset nonparellit. Nätti kakkupaperi tai tarjoilulautanen alle ja kakku on valmis. Muussa koristelussa pääsee pitkälle silkkinauhan ja pilttipurkkien kanssa.

Kakun lisäksi teimme kinuskiwienereitä ja perinteisiä korvapuusteja. Wienerit olivat molempien suosikkeja. Kinuskitäyte muistuttaa pecanpähkinäpiirakan täytettä, eli on todella makeiden leivonnaisten ystäville.

Jaamme myös vinkkivitosen muille vähäunisille ja yksikätisille: käyttöohjeessa puhutaan paistopuolesta ja teksteistä. Tällä ei suinkaan tarkoiteta itse taikinoita, vaan pakkauksen mukana tulevaa paistoalustaa. Saatoimme käännellä taikinarullia muutaman kerran ympäri ja ihmetellä, missä ne tekstit ovat. Näitä leipoakseen ei siis tarvitse ostaa edes leivinpaperia, ja tarjoiltavat voi hätätilanteessa vääntää vaikka juhlatilan takahuoneessa.

Meillä molempien vauvojen, Baby H:n ja Baby K:n, ristiäiset ovat vielä edessä. Baby H:n nimi oli valmiina jo ennen vauvan syntymää. Aika monella tytöllä on pienestä pitäen mietittynä tulevien lasten nimet ja niin myös Noora H:lla. Poikien nimiä oli tasan yksi, joten onneksi se sopi pienelle herralle ja miellytti myös miestä, jonka suvussa on ollut samaa nimeä. Toinen nimi keksittiin yhdessä ja sen verran voitaneen paljastaa, että se on aavistuksen villi kortti, joka saattaa yllättää myös sukulaiset ja ystävät.

Baby K:n nimi ei ole kulkenut suvussa, eikä kumpikaan etunimistä ollut selvillä ennen kuin asiaa alettiin pohtia yhdessä. Tuntui tärkeältä, että nimi taipuisi monella kielellä, sopisi sukunimeen, eikä muodostaisi sen kanssa mitään hassua sanamuunnosta ja että nimi olisi aika perinteinen. Kummatkin ehdottelivat vuorotellen kivalta kuulostavia nimiä kunnes yksi kuulosti juuri oikealta. Oikeita vaihtoehtoja tuntui loppujen lopuksi olevan vain yksi, joten onneksi vauva näytti nimeltään. Oli sattumaa, että Baby K:n ja Baby H:n nimet muodostavat keskenään hauskan parin. Virallisesti Baby K. on jo kastettu, mutta kastejuhla pidetään vasta aivan kesän kynnyksellä, jolloin viruskausi on varmasti ohi. Kaiken koetun jälkeen juhla tuntuu aivan erityisen merkitykselliseltä.

Nimien lisäksi tärkeitä ovat tietysti myös kummit. Baby H:n ristiäispappi totesi kasteen tarkoittavan sitä, ettei lapsen ikinä tarvitse pelätä: hänestä pidetään aina huolta. Se oli kauniisti sanottu, tarkoitettiinpa sillä sitten korkeampia voimia tai kummeja. Baby H:n kummeiksi on valittu sellaisia turvallisia aikuisia, jotka toivottavasti kulkevat hänen rinnallaan koko elämän. Kummit ovat myös roolimalleja ja opettavat lapselle asioita, joita vanhemmat eivät ehkä osaa tai tule ajatelleeksi. Kummi voi myös silittää päätä tai antaa lämpimän halauksen silloin, kun sitä ei teini-iässä enää kehtaa vanhemmilta vastaanottaa ja sitä kuitenkin kaipaa. Baby K:n kummit on valittu samalla ajatuksella. Ja kun joku kuitenkin kysyy, niin kyllä, olemme toistemme lasten kummeja.

Lukupäiväkirja: helmikuu 2017
Podcast: kuntavaalit vauvaperheen näkökulmasta

You Might Also Like

45 Comments

  • Reply
    Eva
    03/26/2017 at 09:42

    Olisi niin kiva saada tietää mitä nimiehdotuksia teillä oli ja mihin lopulta päädyitte. Ymmärrän kuitenkin että ilmeisesti ette halua kertoa ja siihen on meidän lukijoitten tyytyminen. Pääasia että sopivat nimet löytyivät kummallekin pikkuiselle. Toivotan molemmille ihania kastejuhlia!

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:26

      Kiitos paljon Eva! Tänään kävin juuri hakemassa pikkuisen juhla-asun. Tiedossa on ripaus kuninkaallista meininkiä. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:46

      Kiitos Eva! 🙂 Tulee varmasti kyllä ihanat ja tunnelmalliset tilaisuudet.

  • Reply
    Blue Peony
    03/26/2017 at 09:56

    Nimen valitseminen ei kyllä ole mikään helppo tehtävä. Lapseni juuret ovat kahdessa maassa ja hänen ensimmäinen nimensä on syntymämaasta peräisin. Siihen oli monta syytä: nimen merkitys on kaunis ja sattumalta se poikkeaa vain yhden kirjaimen verran nimestä, jota olen aina pitänyt yhtenä kauneimmista tytön nimistä. Toinen nimi on äitini ja isoäitini nimi, kolmas minun toinen nimeni, jota suvussa on ollut paljon (mikä ei sinänsä yllätä, koska kyseessä on eri muunnoksina maailman yleisin naisen nimi). Halusin nimet, jotka heijastavat lapsen juuria kahdessa maassa, ja mielestäni ratkaisu oli onnistunut.

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:30

      Ei tosiaan ole, siinä pitää huomioida niin monia juttuja. Ja jotkut nimet ovat heti poissuljettuja epämiellyttävien mielleyhtymien vuoksi. Kuulostaa kuitenkin siltä, että löysit täydellisen nimen lapsellesi. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:51

      En ollut tajunnut, kuinka vaikeaa nimeäminen olisi. Aluksi tuntui siltä, ettei oikeaa löydy ikinä. Ihanalta kuulostaa tyttäresi nimen tausta. 🙂

  • Reply
    Laura
    03/26/2017 at 10:40

    Myönnettäköön, olen myls yksi niitä ihmisiä joilla on jo hyvä lista nimiä mahdollisille tuleville lapsille vaikka raskaudesta saati vauvasta ole vielä tietoakaan.. Ihania ristiäisiä molemmille vauvoille!

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:31

      No, tuskin ollaan ainoita. 😀 Kiitos Laura!

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:52

      Musta tuntuu, että kaikilla muilla on, paitsi mulla. 😀

  • Reply
    Laura
    03/26/2017 at 11:01

    Ihana postaus ja rutkasti onnea vielä molemmille perheille ja vauvoille 🙂

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:31

      Kiitos! 🙂

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:52

      Kiitos! 🙂

  • Reply
    Bisneskissa
    03/26/2017 at 11:06

    Voi, nimiasia, se oli yllättävän vaikea! Mullakin oli nimiä valmiiksi mietittynä ja kriteerit olivat samat kuin Koolla. Mutta kuinkas kävikään: Se molempien suosikki oli aika läheisen ihmisen nimi ja tuntui yhtäkkiä väärältä. Joten uusi nimi pongahti yhtäkkiä aivan puun takaa kalkkiviivoilla, lopullinen päätös tehtiin ristiäisten aamuna. Hupsista. Tyytyväisiä kuitenkin ollaan, vaikka kriteereissä tulikin kompromisseja…

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:32

      Hyvä, että osuva nimi löytyi, vaikkakin ihan loppumetreillä. Olen myös kuullut niistä tapauksista, että nimi on muuttunut papin toimesta, kun se on kirjattu väärin papereihin. Ei kovin radikaalisti, mutta kirjaimen tai kahden verran. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:54

      No mutta joku syys iihen oli, että pongahti. 🙂 Ja jep, mulla yksi aivan ihana nimi oli pois suljettu sen takia, että eräs ihminen, josta en oikein pidä, on sen niminen.

  • Reply
    Riikka
    03/26/2017 at 11:07

    Voi kun olisi ihanaa tietää teidän pikkuistenne nimet. Ymmärrän kyllä jos haluatte pitää salassa.

    Mukavaa sunnuntaita molemmille perheille.

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:33

      Me taidetaan pitää nimet salassa, kun lapset eivät ole tätä bloggaamista valinneet, niin ei ole ehkä reilua kertoa heistä ihan kaikkea. 🙂 Kivaa viikkoa sinne!

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:55

      Olemme tosiaan jonkin verran tarkkoja lasten digitaalisen jalanjäljen kanssa, joten nimet eivät valitettavasti tule blogiin. 🙂 Aurinkoista viikkoa sinne! 🙂

  • Reply
    Leena
    03/26/2017 at 13:31

    Lämmin postaus. Onnittelut vielä kerran teille molemmille. Itse olin päättänyt poikani nimen jo paljon aikaisemmin ja se on hieno tunne, kun vuosien jälkeen sitä miettii, eihän se nimi voisi olla mitään muuta. Onnea !

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:35

      Onkohan kenellekään käynyt niin, että nimi ei sitten olisikaan sopinut lapselle? Vai tottuvatkohan vanhemmat siihen? Nimi pitää kuitenkin päättää ennen kuin lapsen persoonasta on minkäänlaista hajua. Tai no, onhan sitä vähän, mutta ihan hirveästi ei vielä voi ensimmäisten hymyjen tai itkujen perusteella päätellä. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:56

      Kiitos paljon! 🙂

  • Reply
    Maria
    03/26/2017 at 14:34

    Ihanan lämminhenkinen postitus! Ja nauratti tuo tekstien etsiminen taikinoista – itse olisin todennäköisesti tehnyt samoin…

    Meidän lasten nimet eivät ole kansainvälisiä, mutta nyt ulkomailla asuessamme en ole kokenut sitä ongelmalliseksi. Päin vastoin nimet jäävät paikallisten mieleen hyvin. Toki ne eivät lausuttuina ihan samalta kuulosta kuin Suomessa, mutta eipä se haittaa. Täällä käytetään aina kahta ensimmäistä nimeä esim. koulutöissä, joten sekin on erilaista.

    Ihania ristiäisiä!

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:36

      Toihan on kätevää, sillä veikkaan luokissa olevan aika paljon saman nimisiä. Ainakin leikkipuistoissa kuuluu olevan aina useampia Adoja, joka onkin kyllä kiva nimi. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:57

      JOo, ei munkaan mielestä nimen tarvitse olla erityisen kansainvälinen, mutta kunhan se jotenkin kääntyy monella kielellä, eikä tarkoita mitään hävytöntä. :DAika jännä tuo kahden ensimmäisen nimen käyttö. Hauskaa. 🙂

  • Reply
    Marie
    03/26/2017 at 15:02

    Voi tunnelmaa! Herkät kuvat ja värit – juuri kuten pienen ihmisen ensimmäisessä isossa juhlassa kuuluukin olla. Ootte te aikamoisen loputtomia ideanikkareita – pullaohje menee kokeiluun viimeistään pääsiäisenä ja toi pilttipurkkien käyttäminen harsokukkien maljakkoina on loistava vinkki. Monestihan just ruokapöytään on vähän vaikea keksiä kivaa kukkaa joka ei ole liian iso. Ja Noora K:lle kiitos myös taannoisesta vinkistä kääriä edulliset tulppaanit kivaan paperiin ja silkkinauhaan. Kokeilin tätä perjantaina viedessäni ystävälleni ison nipun tulppaaneita ja kylläpä paketista tuli juhlava helposti ja edullisesti! Kaiken kivannäköisen ei todellakaan tarvitse aina olla kallista, onneksi.

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:36

      Kiva kuulla, että vinkeistä apua ja iloa. 🙂 Hauskaa viikkoa sinne!

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:58

      Se on totta, varsinkin jos haluaa kukat pöytään center piece -tyyliin, niin siinä käy äkkiä niin, että keskustelukumppani on puskan takana. 😀 Ja eipä kestä, kiva jos täältä saa vinkkejä. 🙂

  • Reply
    Sara // housefive
    03/26/2017 at 19:07

    Meidän esikoisen nimen oli yllättäen mun mies valinnut jo vuosikausia ennen meidän tapaamista. Oltiin oltu yhdessä ehkä kaksi viikkoa, kun hän ilmoitti, että esikoisen ollessa poika hänen nimekseen tulee Fionn. Poikahan sieltä tuli ja kyllä aivan nimensä näköinen. Mä päätin sitten muut nimet 🙂 Tietty meillä haasteena, että nimien pitää sopia kahdelle kielelle.

    Söpöt tarjoilut ja hauska idea tuollaiset tuotteet.

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:37

      Toihan on hauskaa, en ole aiemmin kuullutkaan, että miehellä olisi ollut “baby name” tiedossa. Mutta miksei! Fionn on kiva nimi. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 08:59

      Kaunis nimi! Ja mäkään en ole kuullut, että miehellä olisi ollut valmiina nimi. 🙂

  • Reply
    Viivi
    03/26/2017 at 20:05

    Hei Noorat! Avec Sofien blogissa oli postaus kauniista sanoista, kiittämisestä ja kehumisesta ja siinä mainittiin myös teidän bloginne. Tästä inspiroituneena päätin tulla jättämään oman kiitokseni teille. Olen lukenut jo Noora K:n Kuinka purjehtijaksi tullaan-blogia ja nyt teidän blogia koko sen elinkaaren ajan. Joka kerta kun näen uuden postauksen tai podcastin (josta erityiskiitokset! Ihanaa sisältöä!) ilostun ja säästän sen lukemisen johonkin “omaan hetkeen”.
    En tiedä miksi jätän vasta nyt ensimmäisen kerran kommentin, ehkä ajanpuutteen vuoksi tai tottumattomuuden, usein kuitenkin jään ajattelemaan postauksianne ja aihepiireiistä olisi kiva jatkaa keskustelua.
    Mutta suuri kiitos teille! Te tarjoatte erinomaisen hyvänmielen luettavaa ja olette ihanan tavallisia! Teidän blogissanne on kaikki kohdallaan, eikä tilannetta huonona ainakaan se jo, että olen tullut 6kk sitten ensimmäistä kertaa äidiksi.

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:38

      Aww, kiitos paljon Viivi. Tiedätkö, me tulemme aina tosi hyvälle tuulelle, kun kuulemme tällaista palautetta. Sitä saa bloggaamiseen ihan uutta potkua. Onnea hurjasti vauvasta!

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 09:00

      Kiitos aivan ihanasta kommentista Viivi! 🙂 Niin kivaa kuulla tällaista palautetta. Paljon onnea vauvasta ja kiitos sinulle, kun luet. 🙂

  • Reply
    anna
    03/27/2017 at 06:21

    Kauniita kuvia!

    Nimenvalinta on hyvin vaativa laji! Meillä oli kriteereinä ns. tavallinen suomalainen nimi, kun tuo sukunimi kuin myös sukujuuret on niin suomenkielinen kun vaan olla saattaa. Ja halusin nimet, jotka on käytössä kaikenikäisillä, että ei ole mikään superharvinainen tai toisaalta ihan aikansa trendinimiäkään. Usein mietin, että miten suurperheelliset keksii yhtä ihanat nimet kaikille lapsilleen.

    Kiitos elämänmakuisesta blogistanne. Yksi ehdottomia suosikkejani.

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 15:40

      Olen miettinyt ihan samaa. Jos saa viisi poikaa, niin miten niille kaikille keksii nimet? 😀 Viidelle tytölle olisi paljon helpompi keksiä nimiä. Mulle oli myös tärkeää, että etunimi sopi sukunimen kanssa. Tykkään monenlaisista nimistä, mutta tuntuisi hassulle antaa lapselle erikoinen etunimi, kun sukunimi on tosi suomalainen.

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 09:01

      Kiitti! 🙂 Ja joo, samaa mietin minäkin joskus, kun tuon yhdenkin nimeäminen oli niin vaikeaa. 😀

  • Reply
    H
    03/27/2017 at 18:11

    Meiltä löytyy neljä tyttöä ja yksi poika 🙂 Eli suurperheeksi kai nykyään luetaan. Tyttöjen nimet ovat olleet helppoja, pari vaihtoehtoa on ollut etukäteen ja nimi on valittu sitten sen mukaan, mikä on ollut vauvalle oman tuntuinen. Toisissa nimissä meidän tytöillä on teema, joka on myös helpottanut nimeämistä. Mutta poika. Pojan nimikokonaisuutta käänneltiin vielä juhlapaikalle ajaessa 🙂
    Ja joo, suurperheen äiti keksisi vielä liudan nimiä, ei ongelmaa 😉 Itselleni on tärkeää, että lasten nimet sopivat jollain tapaa toisiinsa.
    Tuosta suomalaiseen sukunimeen passaavasta etunimestä vielä. Täällä kaksikielisellä rannikolla kuulee hauskoja nimiyhdistelmiä, jossa on perisuomalainen sukunimi ja ruotsalainen etunimi, eikä nimen perusteella yleensä voi päätellä äidinkieltä. Ainoa, josta voi ehkä päätellä on nimen kirjoitusasu esim. Katarina vai Katariina, onko kieli suomi eller svenska.

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 09:03

      Totta, teema varmasti helpottaa asiaa!
      Totta, että ei aina voi päätellä äidinkieltä. Mäkin tunnen suomenruotsalaisia, joilla on ihan perisuomalainen nimi ja mun oma tyttönimi taas on ruotsinkielinen, vaikka olen suomenkielinen.

  • Reply
    Lillan
    03/27/2017 at 19:22

    Nimiasia on todellakin iso juttu, sitä lapsi kantaa kuitenkin koko elämänsä! 🙂 Meillä oli esikoisen nimi valmiina ja onneksi poika näytti nimeltään, mutta kuopuksen nimeä enemmän jouduimme pohtimaan. Samoja kriteereitä oli kuin teilläkin, lisäksi se, että nimi sopiii sitten aikuisenakin eikä tunnu pelkästään vauvalle/lapselle sopivalta. Olikos teillä Noorat miestenne kanssa samat vai eri sukunimet? Jos eri, niin miten ratkaisitte lapsen sukunimen?

    • Reply
      Noora H.
      03/27/2017 at 19:27

      Meillä on eri sukunimet. Minulle oli ihan sama kumman nimen vauva saa, joten tuli miehen sukunimi, kun hän sitä ehkä enemmän toivoi. 😊

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 09:05

      Mulla on sama sukunimi miehen kanssa, joten lapsen nimi oli helppo. 🙂 Ja toi on muakin mietityttänyt, että sama nimi sopii sitten aikuisena. Ja toisin päin: Mun mielestä esimerkiksi Pertti ja Marjatta on molemmat oikein hyviä nimiä, eikä niissä ole mitään vikaa. Mutta en osaa millään kuvitella sennimisiä vauvoja. 😀

  • Reply
    Lo
    03/28/2017 at 08:45

    Oi ihanaa, onnea minityypeille nimistä! Nimiparin perusteella veikkaan nimiksi Kari H. ja Sari K. 😹

    • Reply
      Noora K.
      03/29/2017 at 09:06

      Hahahahah. 😀

  • Reply
    Nostetaan pupu pöydälle – näin ajattelen pääsiäisperinteistä - Homevialaura
    04/09/2017 at 08:17

    […] helposti vain muotoilemalla ja koristelemalla. Noorien ristiäispöydässä nähtiin muun muassa bostonkakkua, Liemessä-synttäreillä Matcha Babka -suklaa-kanelipitkoa, ja itse tuunasin pääsiäisen […]

  • Reply
    Vaaleanpunaiset suklaa-vadelmapullat - 52 Weeks of Deliciousness
    04/12/2017 at 07:00

    […] voi loihtia vaikka minkälaisia pullaherkkuja. Liemessä-Jenni teki upean babkan, Noorat leipoivat bostonkakkua, Homevialaura fiilisteli pupupullilla ja Arttu teki perinteisempiä korvapuusteja. Rullia saa […]

  • Leave a Reply