Lapset Matkustaminen Noora H:sta

Kaupunkeja tulee ja menee, mutta Barcelona pysyy

Noora H.

Barcelona, ikuinen rakkauteni. Reissukohteita, kaupunkeja ja matkoja tulee ja menee, mutta yksi pysyy suosikkina. Rakkauteni Barcelonaa kohtaan alkoi vuonna 2004 tai 2005, kun tein sinne ensimmäisen “aikuisten matkan” silloisen poikaystäväni kanssa. Varasimme itse lennot ja hotellit, sitten merkkasimme Post-it-lapuilla matkaoppaaseen, mitä nähtävyyksiä halusimme kiertää. Ennen tuota matkaa reissut olivat olleet äkkilähtöjä kavereiden kanssa tai perhelomia vaihtelevalla kokoonpanolla.

Barcelonassa minua kiehtoo kaupungin monet kasvot. Eixamplen hienostokortteleissa upporikkaat jenkit kiipeävät mustista autoista portieerin ottaessa laukkuja vastaan. Paikalliset pukumiehet kiertävät rivakoin askelin luksuskauppoihin jonottavat aasialaiset, ja sinisiin essuihin pukeutuneet señorat kiillottavat koristeellisten kerrostalojen ovenripoja. Samaan aikaan El Ravalissa levitetään rukousmattoa rähjäisen kerrostalon lattialle, ripustetaan pyykkejä parvekkeelle ja myydään halpaa elektroniikkaa kapeilla kujilla. Barcelonetan rannalla tuhannet ja tuhannet kääntävät rantapyyhettä auringon mukaan. El Bornissa turistit huokailevat ihastuksesta, kun kulman takaa löytyy toinen toistaan söpömpiä aukioita.

Mobile World Congressin aikaan metrot täyttyvät sadoista tummanharmaista puvuista, taksit kuljettavat yritysjohtajia tapaamisesta toiseen ja hotellien aamupalapöydissä naputellaan läppäreitä kiihkeästi. Ja sitten on vielä se paikallisten Barcelona, joka jää minulta ja monelta muulta turistilta näkemättä.

Eikä kaikkia paikallisia miellytä meidän turistien jatkuva virta kaupunkiin ja kallistuvat vuokrat. Sen huomaa muun muassa vanhoilla bunkkereilla, joille johtavalla tiellä kehotetaan turisteja painumaan sinne missä pippuri kasvaa. Ymmärrän hyvin, kyllä minuakin olisi teininä harmittanut, jos lempipaikkamme olisivat valloittaneet aasialaiset turistit. Silti en malta olla suosittelematta bunkkereita, niiltä avautuu upea näköala kaupunkiin (vauvan tai pienen lapsen kanssa sinne ei kyllä pääse).

Vaikka olen käynyt Barcelonassa monen monta kertaa, niin joka reissulla löydän samoista kortteleista aina uutta ihmeteltävää. Yleensä yritän tutustua myös yhteen uuteen kaupunginosaan, mutta tällä kertaa vanhat tutut riittivät hyvin, vauvan kanssa kaikki oli muutenkin uutta ja ihmeellistä.

Vauvan ansiosta löysimme ihan uuden näköalapaikan, El Corte Inglésin yhdeksännen kerroksen ravintolan, josta oli huikeat näkymät koko kaupunkiin. Täällä istui sulassa sovussa paikallisia ja turisteja. Viereisessä pöydässä helmiin pukeutunut, ruskettunut hienostorouva dippasi churroja suklaakastikkeeseen ja sekoitti joukkoon vielä ylimääräisen pussin sokeria. Rouvan ilme oli churroa haukatessa niin autuas, että seuraavana päivänä mekin korvasimme välipalan churroilla. Tavaratalosta löytyy muuten yksi niistä harvoista lastenhoitopöydistä, joihin reissussa törmäsin.

Barcelonassa saimme myös vähän kahdenkeskistä aikaa, sillä äitini oli lentänyt minilomalle kaupunkiin. Yhtenä iltana äitini katsoi Baby H:ta meidän illallistaessa. Illallisella oli hassu olo, meistä molemmista tuntui, että jotain puuttui kun vauva ei ollut mukana. Nopeasti sitä tottuu uuteen perheenjäseneen. Vaikka Baby H. on ollut maailmassa vasta neljä kuukautta, tuntuu siltä, että hän olisi aina ollut osa perhettämme.

Vaunuissa vielä viihtyvän vauvan kanssa kaupunkilomailu oli helppoa. Totesimme, että kaupunkilomien aika on juuri nyt, kun Baby H. ei vielä kävele tai konttaa. Sitten kun vauva pääsee liikkumaan hän arvostaa varmasti enemmän rantalomia ja uima-altaita. Jotta vauvalle ei olisi tullut liian pitkiä aikoja vaunuissa, tauotimme kävelyretkiä museokäynneillä ja lepäämällä puistossa. Museoissa Baby H. oli sylissä ja pääsi näkemään maisemia uudesta perspektiivistä, puistossa filtin päällä taas oli hyvä pitää ryömimisharjoituksia.

Vauvoille ja vanhemmille voin suositella The Born Cultural Centeria, joka on vanhaan kauppahalliin rakennettu museo. Näyttely on toteutettu tosi kivasti, koneelta pääsee katsomaan vanhoja valokuvia kauppahallin elämästä ja museon kaupasta saa staileja tuliaisia. Täältä löytyy myös lastenhoitohuone, jos vaippabisneksiä pitää hoitaa El Bornin suunnalla.

Viimeisenä Barcelonan päivänä paistoi vihdoin aurinko. Söimme ihanan lounaan italialaisessa Gravinissa, kävelimme rannalla auringonpaahteessa ja uitimme varpaita Välimeressä. Illalla menimme hotellille hyvissä ajoin, söimme terassilla hampurilaiset ja pakkasimme tavarat. Summasimme ensimmäisen loman vauvan kanssa sanoihin “Lähdetään jatkossakin!”.

Save

Baby H:n huone
Reissun ensimmäinen etappi: Salou

You Might Also Like

7 Comments

  • Reply
    Satu
    06/14/2017 at 08:06

    Olen monesti aikonut antaa palautetta teidän blogista ja nyt sen teen. Niin monipuolinen, kiinnostava ja pirteä. Vauvajututkin luen mielenkiinnolla vaikka eivät enää läheltä liippaakkaan. Ja perjantain parhaat, niitä oikein odotan 😀

    • Reply
      Noora H.
      06/15/2017 at 07:20

      Kiitos paljon Satu, tosi kiva kun jätit kommentin. 🙂 Ja mahtia, että vauvajututkin tulee luettua, vaikkei aihe enää ole ajankohtainen. Vauvajuttuja kirjoittaessa sitä aina välillä miettii, että osaakohan ne kirjoittaa niin, että kiinnostavat sellaisiakin, jotka eivät elä samanlaista vauva-arkea. Kivaa kesää!

  • Reply
    Henna
    06/14/2017 at 19:54

    Kiva postaus! Barcelona on ihana! Ymmärrän, jos ette halua imetys asioita täällä käsitellä, mutta mietin vain että miten (jos siis imetätte) se hoitui matkalla? Itse imetän täällä Suomessa kun vauva niin haluaa, mutta matkalla mietityttää miten sopivia paikkoja löytyy ja tuntuuko muuten luontevalta. Pakko jotenkin on selviytyä kun vauva ei muuta syö. 😆

    • Reply
      Noora H.
      06/15/2017 at 07:30

      Mietin pitkään, olisinko kirjoittanut tuosta, mutta jätin sitten pois. Imetys meinaan askarrutti minuakin melkoisesti sekä ennen matkaa että sen aikana. Joten toki vastaan sulle, nyt kun mulla on siitä kokemusta reissussa.

      Musta imettäminen tuolla ei tuntunut luontevalta. Olen muutenkin sen suhteen vähän sellainen arkajalka, hoidan homman mieluiten lastenhoitohuoneessa ja jos ei siihen ole mahdollisuutta, niin sitten käytän Söpön imetyssuojaa. Tuolla matkalla näin tasan kerran, kun vauvaa rintaruokittiin ja kyseessä oli vähän sellainen hipimpi äiti, jolla oli vanhempi lapsi. Muuten vauvat pariviikkoisesta vanhempaan saivat tuttipullosta ruokaa. Ja mä kiinnitin tähän oikein erityistä huomioita ja yritin katsoa, miten ruokailubisnekset hoidetaan, aihe kun kiinnosti minuakin.

      Päädyin itse hoitamaan ruokinnat puistoissa, rannalla, lastenhoitohuoneissa, juna-aseman perimmäisessä nurkassa ja sitten ihan vaan omalla hotellilla. Puistoissa ja rannalla mukana oli Söpön suoja. Jos lastenhoitohuoneita oli, niin niissä oli monesti nojatuoli tätä varten, esim. El Corte Inglesilla Barcelonassa. En tiedä, olisiko tällaiseen “sniikkailuun” ollut tarvetta, mutta koin sen omalta kannalta mukavammaksi. Kun syötin vauvaa puistoissa, niin siihen ei kyllä kukaan kiinnittänyt erityisemmin huomiota, toisaalta en tiedä tajusiko monikaan, mistä on kyse kun oli se suoja ja vaunutkin monesti edessä.

      Lentokoneessa käytössä oli myös tuo suoja ja siellä on niin ahdasta, ettei kukaan juuri näe omaa riviään pidemmälle, etenkin jos istut ikkunapaikalla.

  • Reply
    Henna
    06/15/2017 at 19:20

    Kiitos vastauksesta 😊 Rauhalliset paikat sopivat varmasti ympäristöään seuraavalle vauvallekkin paremmin ruokailuun. Söpön imetys suoja lähti vinkistäsi tilaukseen, toivottavasti pöllö niskainen vauvakin pitää siitä.

    Mulla olikin sellainen fiilis, että etelä Euroopassa taidetaan aika paljon ruokkia vauvoja pullosta. Toisaalta onhan imetetty vauva matkalla tosi helppo siinä mielessä, että ruoka on kokoajan mukana ja valmista tarjottavaksi.

    • Reply
      Noora H.
      06/15/2017 at 19:22

      Joo, meillä toi suoja auttoi vauvaakin keskittymään ruokailuun. Muuten hän katselee vain uteliaana ympärilleen. Kivaa reissua! 😊

  • Reply
    Minnea
    06/16/2017 at 12:30

    Barcelona on mulla vielä kokematta, mutta tästä postauksesta sain kyllä sellaisen kipinän, että sinne on joku päivä päästävä!

  • Leave a Reply