Matkustaminen Noora H:sta

Haaveet, kaikki turhat haaveet

Noora H.

Olen henkeen ja vereen helsinkiläinen (koska ratikat, meri ja mukulakivet), mutta nyt rakas kotikaupunkini on saanut kilpailijan ja se on, rumpujen pärinää, Porvoo! Miten ihmeessä en ole aiemmin ymmärtänyt, millainen helmi aivan naapurissa sijaitsee. Olen muistaakseni käynyt Porvoossa joskus lapsena, mutta aikuisena tehty kesäretki on tietysti aivan eri asia kuin lapsena tehdyt luokkaretket.

Ihastuin Porvooseen niin perinpohjin, että se nousi potentiaalisten asuinpaikkojen listalle. Tällä listalla on parikymmentä paikkaa Singaporesta San Franciscoon, eli kovin realistinen tai ainakaan ihan lähitulevaisuuden lista se ei ole, mutta nyt Porvoolla on siellä oma paikkansa.

Minun unelmointini liittyy yleensä asumiseen ja sitä kautta elämäntapaan. Matkustaessa mietin usein, millaista jossakin paikassa olisi asua, mitä harrastaisin, miten kotini sisustaisin, missä kävisin kahvilla ja mitä iltaisin kokkaisin. Haaveissani pidän sujuvasti Bed & Breakfast -paikkaa Etelä-Ranskassa, teen pitkää päivää New Yorkissa tai joogaan Thaimaassa.

En oikeastaan koskaan haaveile ökyjahdeista tai pingispallon kokoisista timanteista, vaan päiväunissa eletään aina paikallista arkea. Tietysti turistina näen usein vain kaupungin paraatipaikkoja, joten eivät  unelmieni asunnot ihan halvimmasta päästä ole. Eikä haaveissa ikinä mietitä sairasvakuutuksia, harrastusmaksuja tai paikallisen luomupuodin hintatasoa.

Vauva on muuten muuttanut unelmointia. Ennen saatoin ajatella, että jos kaikki elämässä menisi mönkään, niin myisin omaisuuteni, ostaisin pelkän menolipun ja pestautuisin hanttihommiin. Enää ei voi ajatella ihan samalla tavalla, kun huolehdittavana on pieni ihminen.

Porvoossa asuisin mieluusti Länsirannalla aivan joen vieressä. Vanhat puutalot ovat ihania, mutta nikkarointitaidoillani koti ränsistyisi vuodessa. Länsiranta on sopivasti syrjässä pahimmasta turistivilinästä, mutta sillan yli kävelisi hetkessä vanhaankaupunkiin.

Porvoolaisena yrittäisin tietysti tukea paikallisia yrittäjiä. Joisin aamukahvini perinteikkäässä kahvilassa, ostaisin Baby H:n lahjat lelukauppa Riimikosta ja söisin päivällistä ihanissa ravintoloissa. Iltaisin juoksisin jokirannassa ja kiihdyttäisin kohti mäen päällä sijaitsevaa Porvoon Tuomiokirkkoa. Lenkin jälkeen kävisin saunassa ja istuisin terassilla katselemassa vanhankaupungin valoja.

Onneksi pääsen pian jatkamaan haaveilua, sillä suunnittelemme “äitikerhomme” retkeä Porvooseen.

Mistä te haaveilette ja ovatko haaveet muuttuneet vuosien varrella?

P.S. Pahoittelen otsikon aiheuttamaa korvamatoa.

Save

Save

Podcast: Unijuna puksuttaa
Ketjureaktion osasia

You Might Also Like

34 Comments

  • Reply
    Amelie
    06/27/2017 at 06:20

    Todelliset haaveet eivät minullakaan liity materiaan. Haaveilen siitä, että saisin matkustaa mahdollisimman paljon lasteni kanssa ja näyttää heille maailmaa. Lisäksi haaveilen, että saisin kaikki tärkeät ihmiset joskus ison illallispöydän ympärille ja voisimme jutella hyvän ruuan ääressä pitkän illan. Kaikkiin tärkeimpiin haaveisiin liittyvät siten aina läheiset ihmiset. Onneksi nämä haaveeni ovat usein toteutuneet.

    Heti pitää kyllä pyörtää puheensa materiasta, sillä olen alkanut haaveilla muutosta lähemmäs keskustaa. Tämän haaveen tiellä vaan seisoo iso kivi, mies nimittäin 😊

    Sitten on vain minuun itseeni liittyviä haaveita, joista tärkein liittyy itsensä kehittämiseen ja opiskeluun. Ajan raivaaminen tälle haaveelle on kuitenkin osoittautunut miltei mahdottomaksi.

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 18:58

      Haaveillaan siis aika samanlaisista jutuista. Mä haaveilen myös opiskelusta, haluaisin suorittaa toisen tutkinnon ihan eri alalta (ehkä jopa samalta kuin sun nykyinen:)), mutta mäkään en tiedä, miten siihen löytäisin aikaa. Jos joskus keksit, niin kerro sitten mullekin. 😀

      • Reply
        Amelie
        06/27/2017 at 21:59

        Wautsi! Palataanko tähän meilillä?

  • Reply
    sara
    06/27/2017 at 09:02

    Täällä samanlaisia haaveita . Yksi 9kk neiti löytyy kotoa ja ennen miestä ja kohta taaperoa (apua!) asuin Punavuoressa ja rakastin sitä paikkaa. Lapsellisena en enää mutta siellä on ihana käydä ja tulla lopulta kotiin. Nyt muutimme vuodenvaihteessa turkuun ja täällä on hyvä olla. Toinen lapsi tulossa ensi vuonna haaveilen omakotitalosta omalla pihalla missä lapset saisi temmeltää rauhassa ja minä istua nurmikolla vieressä. Niin ne haaveet vaan muuttuu muutamassa vuodessa :)! En ikinä uskonut olevani tässä tilanteessa alle 30-vuotiaana vaan luulin olevani ulkomailla reissaamassa. Teillä on ihana blogi!:)

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 19:00

      Kiitos Sara. 🙂

      Mä tykkään myös Punavuoresta, vaikka Kallio on siltikin ehkä enemmän mun paikka. Turku on myös ihana! Musta olisi kiva asua pienemmässä kaupungissa, jossa pyörällä pääsisi joka paikkaan ja välimatkat olisivat lyhyivät. Jotenkin on myös sellainen mielikuva, että pienemmissä kaupungeissa ihmiset tapaa enemmän ystäviään? Täällä pitää aina kaikki kalenteroida monta viikkoa etukäteen, joka on musta vähän tylsää. Joskus olisi mukava vain soittaa ja lähteä kahville extempore.

      • Reply
        sara
        06/27/2017 at 19:23

        Joo saman oon huomannut! Helsingissä on vielä parhaat ystävät ja heitä käyn tapaamassa muutaman kuukauden välein ja juuri ja juuri saadaan sovittua aikataulut. Turussa taas seuraa löytyy alle viikossa. Tähän tietysti vaikuttaa että monet heistä ovat vauvaystäviä, mutta silti. Ihmisillä tuntuu olevan enemmän aikaa täällä eikä aikataulut ole niin täynnä. Samaa yritän itse, enkä buukata aina kalenteria täyteen 😊

      • Reply
        Hanna
        06/28/2017 at 10:17

        Kyllä, pienemmässä kaupungissa tavataan ystäviä enemmän. Ihan ex-tempore viikolla saattaa tupsahtaa ystäviä kylään. Asuin itse ennen Helsingissä ja nyt Tampereella ja ero on iso! Ihanaa kun ehtii tapaamaan myös viikolla.

  • Reply
    Anna
    06/27/2017 at 09:10

    Tällä hetkellä haaveena on oma koti. Asumme ulkomailla ja tänne muuttaessamme oli helpompi muuttaa vuokralle. Ennen haaveilin aina omakotikotitalosta ja sellaisessa asuimmekin viimeiseksi Suomessa, mutta nyt haluisin mieluummin asunnon pihalla tai isolla parvekkeella.
    Haaveilen lisäksi omasta saunasta.
    Minä haaveilen myös uusista matkoista, etenkin Aasian suuntaan.

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 19:02

      Monilla haaveet tuntuvat liittyvän kotiin, joka tietysti onkin luonnollista. Onko teidän nykyisessä maassa oman kodin hankkiminen helppoa vai onko se kovin mutkikasta? Kaikkialla kun nuo asuntobisnekset eivät kai ole yhtä sujuvia kuin Suomessa.

      • Reply
        Annal
        06/28/2017 at 20:03

        Itse asunnon ostaminen ei ole hankalaa, mutta ne tuntuvat olevan “kiven alla”. Meidän alueella suurin osa myydään puskaradion kautta. Näin ulkomaalaisena ei vielä tunneta oikeita ihmisiä. Lisäksi vaihtuvuus on vähäistä. Suurin osa asuu täällä vuokralla, joten markkinat eivät ole niin isot.
        Toivotaan, että joku päivä tärppää.

  • Reply
    Laura
    06/27/2017 at 12:44

    Porvoo on niiiin ihana, varsinkin vanha kaupunki! Ehdottomasti yksi munkin lempparikaupungeista <3

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 19:03

      En siis ole ainoa. 🙂 Joku kerta haluan Pariisin Villeen yöksi, se vaikutti ihanalta paikalta.

  • Reply
    Maria
    06/27/2017 at 12:49

    Olisin kysynyt, että miten Porvoossa sujui lastenrattailla kulkeminen? Pienet putiikit ovat ahtaita ja niihin saattaa olla pari porrasta, että pääsee sisälle, niin miten ratkaisitte tämän? Haluaisin tehdä kesäretken ja vähän mietityttää, että miten vaunujen kanssa toimia, etenkin jos on yksin liikenteessä. Nykyisin kun ei vaunuja mielellään jätä ulos lukitsematta, että vauvan kanssa kävisi putiikissa. Tosin tällöin on kädet täynnä vauvaa, että hypisteleminen jää väliin 🙂

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 19:08

      Tämä ongelma oli ratkaistu meidän puolesta, sillä juhannuksena melkein kaikki paikat olivat kiinni. Brunbergin myymälä oli auki ja siellä käydessäni mieheni odotteli vauvan kanssa ulkona. Jos menisin yksin tuonne, niin jättäisin vaunut lukossa parkkiin ja ottaisin vauvan sylissä putiikkikierrokselle. Hypistely on tietty vähän hankalaa, mutta yleensä kaikkialla myyjät kyllä auttavat, jos jotain haluaa ostaa tai sovittaa. 🙂

      On kyllä tosi kurjaa, kun vaunuja varastetaan mitä röyhkeimmillä tavoilla. Juuri oli viety vaunut erään päiväkodin pihasta ja joltain oli myös pöllitty vaunut neuvolassa. 🙁

      • Reply
        H
        06/28/2017 at 05:46

        Tässä tulee juuri se pikkukaupungin ja pääkaupungin ero. Ekan lapsen kanssa Helsingissä asuessa tottui juuri tuohon, että ihmisiä kohtaan piti olla tietyllä tapaa epäluuloinen. Ja se on kyllä harmittavaa ja sellaista ihan turhaa kuormaa elämässä. Pitää tosiaan lukita kaikki, vaunuista pyörään. Mitään ei voi jättää silmistä. Kun sitten muutimme pienempään kaupunkiin (Porvoota isompaan), niin tuosta epäluulosta piti ihan tietoisesti opetella eroon 🙂 Se oli hassua täällä pienehkössä rannikkokaupungissa. Täällä ehkä tietyillä alueilla pitää olla tarkempi, mutta kokonaisuutena ihmisiin voi luottaa enemmän. Samoin arki isompien lasten kanssa harrastuskuskauksineen on paljon sujuvampaa, koska kymmenessä minuutissa ehtii kaikkialle. Palvelutaso on tietysti sitten toinen juttu. Esim.Ikeaa ei ole lähimain. Ja reissuun lähtiessä tulee se matkustuslisä Helsinkiin lentokentälle.
        Kesä-Suomessa on kyllä tunnelmallisia puutalokaupunkeja. Porvoo on ihana, pääkaupungissa asuessa kävimme siellä aina kevätretkellä. Muita ihania on vaikka Pietarsaari, Kristiinankaupunki, Naantali, Hanko, Tammisaari, Loviisa jne.

  • Reply
    Jenni S. | big mamas home
    06/27/2017 at 13:35

    Porvoo on myös oma unelma asuinkaupunkini. Olen kutsunut itseäni kahdeksantoista vuotiaasta asti henkiseksi porvoolaiseksi. Miestänikin olen varoitellut, että todennäköisesti minun kanssa, hän tulee joskus päättymään Porvooseen. Toistaiseksi Helsinki on meille paras paras paikka, mutta sitten tulevaisuudessa.

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 19:09

      Haha, eikä! En tiennytkään, että löytyy myös henkisiä porvoolaisia. Mä olen henkinen ruotsalainen. Tai ainakin haluaisin olla, ihan yhtä rento asenne mulla ei vielä ole. 😀

  • Reply
    SonjaM
    06/27/2017 at 15:10

    Nyt menee vähän aiheen vierestä – tai no kai tässäkin jonkinlaista haavetta toteutetaan, mutta… Eli olen vuosia miettinyt, että pitäisi petrata ruotsin tai espanjan kielitaitoa ihan omaksi iloksi. Olen vielä puolisen vuotta hoitovapaalla ja vihdoin ajattelin, että nyt on toteutuksen aika ja valitsin ruotsin. Olen tässä parin kuukauden ajan lukenut ruotsinkielisiä ohjeita yms mitä tulee vastaan kaikissa paketeissa, lukenut vanhaa merkonomiruotsin oppikirjaani ja pelannut muutamilla kieli-appseilla. Nyt ajattelin,että olisi ruotsalaisen lifestyle-blogin vuoro. Siispä, olisiko teillä suositella jotain muoti- tai lifestyleblogia, jossa teksti olisi ruotsiksi ja joka olisi hyvää, mutkatonta tekstiä (ei siis ihan täyttä puhekielisyyttä/slangia). Ja ehkäpä mieluummin sellainen, jossa olisi vähän vähemmän tekstiä ettei ainakaan ihan essee-tyyliin mene. Todella iso kiitos jo etukäteen!

    • Reply
      Sessi
      06/27/2017 at 16:47

      Jos sopii täältä sivusta huikata – tässä on ihana ruotsalainen lifestyle-blogi:
      http://attvaranagonsfru.elsasentourage.se/

      Rentoa, mutta virheetöntä kieltä. Innostavia aiheita ja upeita kuvia. Njut! 🙂

      • Reply
        SonjaM
        06/28/2017 at 16:29

        Kiitos huikkauksesta!:)

    • Reply
      Sanna
      06/27/2017 at 17:00

      Sonjam:ille suosittelen blogin sijasta kirjaa Senja opettaa sinulle ruotsia. Tosi kiva ja kevyt tapa opetella ruotsin sanontoja ja aihealueita. Siinä on joka päivälle joku tietty teema, jonka aihealueen sanoja opetellaan. Tuota olen käyttänyt itse, kun olen halunnut petrata käytännön kielitaitoa työskennellessäni suomenruotsalaisessa firmassa.

      • Reply
        SonjaM
        06/28/2017 at 16:30

        Kiitos huikkauksesta, tämä täytyy etsiä kirjastosta! Ihanaa saada vähän vaihtelua oppikirjoille.

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 19:15

      Tännehän tuli hyviä vinkkejä. 🙂 Mä en enää oikein ehdi lukemaan blogeja, mutta mun suosikkeja ruotsalaisista blogeista on olleet muun muassa
      http://blogg.mama.nu/fridafahrman/:
      http://www.sofissnapshots.com
      http://blogg.amelia.se/teresealven/ (treeniblogi)
      http://nouw.com/joannafingal
      http://tildabjarsmyr.com

      Ja tietysti: http://ebbavonsydow.blogg.tv4.se

      En ole niin hyvä ruotsissa, että osaisin arvioida, kuinka virheetöntä tai kaunista kieltä he kirjoittavat. Ebba nyt varmaankin kirjoittaa virheetöntä ruotsia, kerta on toimittaja. 🙂 Säker Stil -podcast on myös tosi hyvä.

      • Reply
        SonjaM
        06/28/2017 at 16:33

        Kiitos kaunis listauksesta! Näitä kohti siis, jos se ruotsi siitä kohenisi. Ainakin Jungstedtin jännäri mitä nyt “luen” on ainakin niin vaikea, että pitää sanakirjaohjelman kanssa lukea:D Säker Stil -podcast täytyy siis korkata joskus vuosien päästä, kun kielitaito on sillä tasolla:D

        • Reply
          Noora H.
          06/28/2017 at 16:35

          Kun olet lukenut vähän aikaa blogeja, niin siirry Sofi Fahrmanin kirjoihin. Kevyttä chicklittiä ja sanat ovat muotiblogeista tuttuja. Kannattaa kokeilla jo nyt, ne on tosi helppoa kieltä. 🙂

          • SonjaM
            07/03/2017 at 14:55

            Laitetaanpa tämäkin korvan taakse, kiitos:) Jungstedtinkin kanssa edistytään “vauhdikkaasti” kun tajusin lainata saman kirjan suomeksikin. Nyt aina pieni kappale ruotsiksi eka ja suomennos siihen perään ja homma toimii:D

  • Reply
    anna
    06/27/2017 at 15:44

    En oo koskaan käynyt Porvoossa mutta tiedän viihtyväni siellä.

    Mulla on haaveita moneen junaan, ihan samanlaisia arkisia kuin sinullakin. Milloin asuisin Hakaniemessä ja kävisin ostoksilla Hakaniemen Hallissa ja lenkillä Eläintarhanlahden ja Töölönlahden ympärillä. Tai sit erakoituisin Ahvenanmaan saarille, kalastaisin ja halstraisin ja kirjoittaisin murhamysteerejä. Italian Alpeilla voisin kans asua ja viettää kirjailijaelämää. Vai olisko mun ura ehkä kuitenkin sitä, että kulkisin New Yorkin kaduilla lilat srubsit päällä kahvimuki kädessä, ja kun astuisin ulos rankan työpäivän jälkeen pelastettuani ihmishenkiä, näkyis ovesta Chrysler Building. Hölkkäisin tietty Brooklyn Bridgellä tai ehkä sittenkin Golden Gate Parkissa?

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 19:16

      Ah, ihania haaveita sulla. 🙂

  • Reply
    Pieta
    06/27/2017 at 18:12

    Haaveet ovat muuttuneet vuosien varrella mutta kyllä matkailu on sellainen asia, joka on ja pysyy. Taukoa siitä on saanut pitää jo monta vuotta mutta ehkä vielä joskus… Haaveilen myös kanootista/kajakista ja reissuista entiseen kotikaupunkiini. Siis periaatteessa asioista, jotka voisin aivan hyvin nytkin toteuttaa. Tärkeämpää kuin haaveiden toteutuminen on se, että elämässä edelleen on haaveilemisen arvoisia asioita.

    • Reply
      Noora H.
      06/27/2017 at 19:17

      Se on just näin. 🙂

  • Reply
    Helmi
    06/28/2017 at 08:02

    Ihana kirjoitus ja upeita kuvia entisestä asuinkaupungistani! Mulle tosin kävi niin, että löysin kaupungin parhaat puolet vasta, kun olin jo muuttanut sieltä pois. Nykyään siellä tulee käytyä pari kertaa vuodessa 🙂.
    Minä haaveilen siitä, että aikaa olisi enemmän. Aikaa käyttäisin liikuntaharrastuksiin, matkustamiseen, “rästiin jääneiden” sisustuslehtien lukemiseen ja tietysti tekisin kaikkea kivaa kummilasteni kanssa.
    Konkreettisimmat haaveeni liittyvät kuitenkin matkustamiseen. Niitä pyrin toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Aina, kun edellinen matka on ohi, alkaa seuraavan suunnittelu. Toki haavekohteiden listalla on mukana paljon sellaisia kohteita, jotka eivät tällä hetkellä tunnu ajankohtaisilta, mutta ehkä sitten joskus 😉.

  • Reply
    Essi
    06/28/2017 at 20:01

    Jos uusi reissu Porvooseen tulossa, niin menkää ehdottomasti syömään lounasta Zum Beisbieliin. Ravintola sijaitsee siinä vanhan kaupungin Brunbergin myymälän vieressä. Ehdoton Porvoo lemppari ja sopii lapsiperheille, seurueille, yksin syöville, kaikille! Mitä tahansa ottaa, kaikki todella hyvää ja freessiä. Ja ne leivät! Hyvää kesää Noorat!

  • Reply
    Marie
    06/29/2017 at 12:16

    Ihana kaupunki! Olin Porvoossa mieheni kanssa viime kesänä päiväretkellä, taitoimme kesähelteessä matkan Turusta avoautolla, aah kesä-luxusta! Ja tuliaiseksi kotiin sisustusputiikista hankkimani taulu matkasi tosi kätevästi sylissäni paluumatkan kanssa-autoilijoiden ihmeteltävänä ;D ;D. En vaan pystynyt vastustamaan kiustausta.
    Haaveilen itse elämästä ulkosaariston saarella, rakkaan saaristomeren ympäröimänä. En ole vielä keksinyt mitä siellä voisin tehdä elättääkseni itseni, koska esim kalastajan ammatti ei ehkä kuitenkaan ole mun juttuni… Mutta tosiasiassa haave on kyllä toteutettavissa esim eläkepäivinä, mikäli saan sinne asti elää ja olen terve/voimissani.
    Äitikerhon kesäretkikohteeksi muistutan teitä Turusta – Aurajokirannasta, vesibussimatkasta Ruissaloon ja siellä esim ihanaan Aveliaan (jonka omistajan kesäkoti esiteltiin uusimmassa Glorian Koti -lehdessä, vink vink). Niin ja mainitsinhan jo jokirannan eurooppalaisen tunnelman ja toinen toistaan ihanammat kahvilat ja ravintolat?! Tervetuloa!

  • Reply
    Minna / Kotona ja kaukomailla
    06/30/2017 at 09:39

    Porvoo on kyllä ihana paikka, siellä on käytävä ainakin kerran kesässä ja tietysti joulun alla. <3
    Fiilistelen tekstiäsi täysin, sillä parhaat unelmat liittyvät melkein aina mieluisaan elämäntapaan jossain haaveilemassaan paikassa, oli se sitten realistisesti toteutettavien listalla tai jotain vähän villimpää (kuten vaikka viinitilan perustaminen Etelä-Afrikkaan….no toisaalta, miksi ei. :D). Toki arki on tosiaan arkea asui sitten Porvoossa, Balilla tai italialaisessa pikkukylässä, mutta maisemanvaihdos ainakin muutamia kertoja elämässä tekee varmasti vain hyvää!
    Omiksi unelmikseni olin kirjannut vuosi sitten, että haluaisin asua meren rannalla, jonkin aikaa ulkomailla ja kerätä rahaa laariin sen verran ettei päivätyötä olisi pakko tehdä. Tänä vuonna pystyin toteuttamaan ensimmäisen, joten vielä on hyvin aikaa loppujenkin aikaansaamiseksi… 🙂

  • Leave a Reply to Amelie Cancel Reply