Lapset Matkustaminen Noora K:sta

Kun Baby K. lähti New Yorkiin

Noora K.

Meille tarjoutui Baby K:n kanssa tilaisuus lähteä mukaan mieheni työreissulle, minkä otin tietysti avosylin vastaan. Viime sunnuntaina suuntasimme sitten koko perhe New Yorkiin. Pitkät lentomatkat kahdestaan vauvan kanssa vähän mietityttivät, mutta päätin, että vaikka lento olisi mitä sekoilua, niin kohde olisi todellakin kaiken sen arvoinen. Täpötäydellä menolennolla Baby K. oli hereillä melkein koko ajan, hän ei millään malttanut nukkua kuin parit pienet pätkät, vaikka saimme vauvakopankin. Vauva oli kuitenkin oikein mallikkaasti. Hän seurusteli vieruskaverini kanssa, tutki välillä pahvimukia ja välillä lelujaan ja välillä vain katseli ympärilleen. En vieläkään ihan tajua, miten onnistuin itse syömään vauva sylissä, mutta onnistuin kuitenkin, vaikka Baby K. yritti tarttua ihan kaikkeen, mitä tarjottimella oli. Yksi onnistumisen avain oli, että ystävällinen lentoemäntä avasi ruuan kannen ja aterinpussin minulle valmiiksi. Onnistuin myös käymään vessassa vauvan kanssa. Siinä onnistumisen avain olivat ei liian tiukat housut, joissa on vetoketju.

Ekana iltana emme tehneet mitään sen kummempaa, koska superväsynyt vauva oli saatava yöunilleen, emmekä tietenkään itsekään olleet järin pirteitä. Kävimme siis WTC:n viereen valmistuneen ostarin yläkerrassa sijaitsevassa Eatalyssa iltapalalla ja palasimme hotelliin. Harvoin muuten pääsee sanomaan ostarista, että onpa makean näköinen, mutta nyt pääsi. Westfield oli todella hyvännäköinen, oli pakko käydä aamulenkin lomassa nappaamassa kuva tyhjästä ostarista, kun se oli näyttävimmillään.

Niin, se aamulenkki. Aamulenkkien aamulenkki. Koska tällaiset matkat ovat minulle nykyään harvinaisempaa herkkua, mies tarjosi minulle lenkkivuoroa. Olin niin onnellinen Brooklyn Bridgeä kohti hölkötellessäni, että olisin voinut pakahtua. Kun Manhattanille johtavat sillat alkoivat yksi kerrallaan piirtyä näkyviin, taisin huokailla muutakin kuin hengästymistä. Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas: jos yhtään tykkää lenkkeilystä ja matkustaa New Yorkiin, tämä on ihan ykköstekeminen. Kello 5.30 sillalla ei ollut kuin muutama valokuvaaja ja pari muuta juoksijaa. Paria tuntia myöhemmin se olisi täpötäynnä. Nuo aamun varhaiset tunnit ovat ihan maagisia, kun aurinko nousee ja kultaa pilvenpiirtäjät.

Lenkin jälkeen kävin nopeasti suihkussa ja lähdimme sitten koko porukka ulkoilemaan. Kävelimme Hudson-joen rantaa ylöspäin ja nautimme edelleen varhaisen aamun ilmasta, joka oli kuin linnunmaitoa. Baby K. katseli tyytyväisenä ympärilleen, kun vaelsimme ohi TriBeCan. West Villagesta löytyi kiva terassillinen deli, jossa söimme aamupalaa.

Meillä oli kävelyn varsinaisena pääkohteena High Line. Tämä entisten rautatiekiskojen paikalle tehty puisto kulkee Manhattanin yläpuolella ja on mukava reitti, josta on mahtavat näkymät Hudsonille. High Linen kasvillisuus tarjoaa varjoa, vaikka olisi tosi kuumakin päivä (niin kuin meillä oli). Olin käynyt täällä edellisen kerran vuosia sitten, enkä kävellyt silloin koko matkaa, koska oli hyytävän kylmä talvipäivä. Nyt kuljimme loppuun saakka ja päädyimme parin korttelin päähän Intrepidistä. Mietimme hetken aikaa, mennäkö, mutta emme olleet varmoja, miten aluksella pääsisi liikkumaan rattaiden kanssa, joten päätimme jättää museon toiseen kertaan. Joimme limut ja jatkoimme kävelyä.

Sitten alkoi tulla jo kuuma, nälkä, jano ja Baby K:nkin piti saada evästä ja puhdas vaippa. Arvelin, että ostareilla nyt ainakin olisi lastenhoitohuoneita, joita Manhattanilta on muuten vähän vaikea löytää. Näin olikin, Columbus Circlen ostoskeskuksen vessoissa oli hoitopöydät ja alakerran Whole Foodsin ruokailualueelta löytyi mikro, syöttötuoleja ja hallelujaa, käsienpesuallas, jossa sai tuttipullonkin huuhdeltua.

Sitten totesimme, että Baby K:n pitäisi päästä leikkeihinsä vähäksi aikaa, joten huristelimme metrolla takaisin hotellille. Yoyo-matkarattaat olivat ihan ykköset, kun ne oli helppo kantaa metron portaita alas ja ylös ja välttyä hissien etsiskelyltä.

Loppuillan ohjelma ei ollut sen ihmeellisempi kuin että kävimme viereisessä Shake Shackissa syömässä iltapalan. Jos ensimmäinen yö oli ollut vähän levoton, niin toinen sujui kuin unelma. Baby K. nukkui iltakuudesta aamuviiteen, mikä on kyllä todellinen suoritus.

Varhaisissa herätyksissä oli se hyvä puoli, että vauva sai hyvin leikkiaikaa huoneessa ennen päivän puuhia. En tykkää hotelleissa laittaa häntä lattialle niin kauan kuin hän ei liiku kovasti ja ei ole pakko. Leikkipaikka rakennetaan sängylle ja toinen meistä valvoo vauvaa koko ajan. Tulevaisuudessa täytyy pyytää joku ekstralakana tai muu vastaava peittämään likaista lattiaa.

Tällä kertaa söimme aamiaisen hotellilla ja suuntasimme sitten ihmettelemään itsenäisyyspäivän meininkejä. WTC:n muistomerkit sijaitsivat aivan vieressä ja olivat kaikessa yksinkertaisuudessaan ja pienten USA:n lippujen koristamina tosi koskettavat. Minulla menee täällä joka kerta pala kurkkuun. WTC:n terrori-iskut ovat varmaan oman sukupolveni se kokemus, josta jokainen muistaa, mitä oli tekemässä kun kuuli uutiset.

Muistomerkkien luona oleva museo on meillä molemmilla myös vielä käymättä, mutta päätimme, että ehkä mennään museoihin, kun Baby K. on vähän isompi. Nyt pidimme tekemiset yksinkertaisina ja suuntasimme kävellen kohti SoHoa.

Siellä touhusimme vakiojuttuja, katselimme kauniita katuja ja shoppailimme kevyesti. Kun mies lähti hotellille lepäämään ennen paluulentoa, jatkoimme Baby K:n kanssa vielä South Street Seaportiin. Halusin hakea parit uudet kotiverkkarit Abercrombie&Fitchiltä ja nähdä, joko alue alkaisi olla entisensä. Sandy-myrskyn jälkeen meni nimittäin todella pitkä aika ennen kuin fiilis alkoi normalisoitua. Nyt ei näkynyt enää pahvitettuja ikkunoita vaan alue oli täydessä terässä. Muutenkin koko Lower Manhattanin alue oli päässyt raksoista eroon ja kaikki näytti valmiilta ja viimeistellyltä. Pistin myös tulevaisuutta varten merkille, että täällä oli tosi hieno leikkipuisto.

Iltapäivästä suuntasimmekin sitten jo kohti lentokenttää ja kotia. Baby K:n ensimmäinen Nykin reissu sujui kyllä uskomattoman hyvin, olimme molemmat ihmeissämme siitä, miten hyvin tyttö jaksoi ja miten kiinnostuneena hän tarkkaili kaikkea. Metrossa oli kova meteli, mutta hän ei ollut moksiskaan.

Paluulento oli kaiken huippu. Vauva kävi nukkumaan oikeastaan heti lähdön jälkeen. Meillä oli oma penkkirivi vajaassa koneessa, joten sain hänet pötkölleen viereeni. Siinä hän viihtyikin huomattavasti paremmin kuin vauvakopassa ja nukkui koko matkan Helsinkiin saakka ja heräsi vasta, kun vyövalot syttyivät ja otin hänet syliin. Itse sain torkuttua jonkin verran, mutta en varsinaisesti nukkunut. Kotiin tultuamme olin ihan kuolemanväsynyt ja mietin, että mitähän päivästä mahtaisi tulla. Onneksi Baby K. oli aamupalan ja hetken aamuleikkien jälkeen sitä mieltä, että päikkärit maistuisivat taas. Menin itsekin heti nukkumaan ja jee, saimme reilun kolmen tunnin päiväunet molemmat. Matkasta toipuminenkin siis alkoi hyvin. Palattuamme meni pari päivää, että Baby K:n rytmi oli pari tuntia normaalista myöhässä ja sitten hän palasi tavallisiin tapoihinsa. Paitsi yhteen juttuun. Nyt nimittäin näyttää siltä, että samassa imussa pääsimme eroon yösyötöstä. On se New York vain aika paikka.

Ruokailutilan muodonmuutos
Perjantain parhaat

You Might Also Like

56 Comments

  • Reply
    Kristiina
    07/09/2017 at 09:02

    Upea New York ja ihana kuvaus reissustanne. New York on mielestäni paras pieninä (lue max viikon) annoksina, siksi siellä täytyykin käydä usein!

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 08:58

      Kiitti! 🙂 Musta tuntuu, että suurin osa paikoista on mulle paras pieninä annoksina, kun oon niin levoton. 😀 Mutta samaa mieltä, usein pitää käydä, koska <3.

  • Reply
    Hanna
    07/09/2017 at 09:04

    Minäkin olin pakahtua kun näin kuvasi – aivan uskomattoman hienoja!! NY <3

    Ja ihana kuulla että reissu sujui niin mukavasti. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 08:58

      Kiitos tosi paljon. 🙂 NY on todellakin <3.

  • Reply
    Meri
    07/09/2017 at 09:14

    Ihana reissu ja ehdin taas näin loman alettua päivittää itseni teidän kuulumisten kanssa ajantasalle!

    mukava, kun kaikki meni hyvin ja pääsin vähän haistelemaan Amerikan kuulumisia 😊

    Aurinkoista heinäkuuta!

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 08:58

      Jee ja jee! Sinne kans! ja joskus ne meidän treffit vielä tapahtuu. 😀

  • Reply
    Venla
    07/09/2017 at 09:20

    Kuulostaapa aika hyvältä reissulta ja varsinkin unien osalta! 🙂 Upeeta.

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 08:59

      Joo, oli kyllä ihan mahtia! 🙂

  • Reply
    Marika
    07/09/2017 at 09:24

    Ihana ihana ihana kirjoitus! Ja huikeat kuvat! Ihan kuin itse olisi ollut reissussa😄 Kiitos myös loistovinkeistä taas kerran. Hienoa kuulla, että Baby K:stakin kuoriutuu oiva reissu-lady! Täälläkin on pienestä pitäen matkattu lähelle ja kauas, aina on kaikki matkat menneet hyvin! Aurinkoista sunnuntaita sinne!

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:00

      Kiitos ja kiitos. 🙂 Toivotaan tosiaan, että Baby K:lla pysyy tämä reissuvire. Ihanaa uutta viikkoa sinne!

  • Reply
    Tarja
    07/09/2017 at 09:25

    Ihana postaus ja aivan mahtavia kuvia! Kiitos! Olen kerran käynyt Nykissä ja reissu oli kovin ohjelmoitu ja kiireinen. Haluaisin ehdottomasti takaisin riittävän pitkäksi aikaa, jotta ehtisi vain kuljeskella ympäriinsä ja nauttia tunnelmasta.

    Baby K on selkeästi kosmopoliitti jo pienestä pitäen 😀 Ihana, reipas pikkuinen! Miten hellyttävä on vauvan vaippapeppu, kun hän köllii lattialla. Kuopus täyttää huomenna 8 vuotta; vaikea uskoa, että hänkin on joskus ollut tuollainen pallero <3

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:05

      Kiitos itsellesi kivasta kommentista. 🙂 Ja uskon, kuljeskelu on Nykissä just parasta. Ja tuo lapsen kasvu on kyllä jännä. Vaikka Baby K. on vasta reilut 8kk, niin itse en meinaa uskoa, miten pieni hän oli silloin aluksi.

  • Reply
    EmilliaMaria
    07/09/2017 at 09:39

    Ihana reissu ja mahtava juttu että kaikki onnistui hienosti. Onhan se tosiaan vähän säätöä tollaisen pienen kanssa nuin pitkällä lennolla. Me lennettiin 3vee ja 10kk kanssa viisi tuntia lomalennolla ja oli aika meininkiä, että jää kyllä haaveilemani “hoitovapaalla thaimaahan kuukaudeksi” reissu tekemättä 😀

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:07

      Onhan se vähän säätöä tosiaan, mutta niin se on välillä kotonakin. Tämän ajatuksen voimalla mä vedän. 😀 Mutta kyllä mäkin mietin tarkkaan, että mikä kohde on sen säädön arvoinen. Ei kaikki oon.

  • Reply
    Amelie
    07/09/2017 at 09:41

    Hienon kuuloinen reissu ja ihanaa, että Baby K jaksoi matkustaa noin hyvin! Kylläpäs muuten NY-kuume nosti taas päätään. Edellisestä kerrasta on liian kauan aikaa, syksyllä kolme vuotta.

    Aurinkoista kesää teille!

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:07

      Hän jaksoi kyllä paljon paremmin kuin oltaisiin voitu uskoakaan. 🙂 Ihanaa kesää sinne myös, toivottavasti NY-kuumeeseen löytyy lääke. 🙂

  • Reply
    Eva
    07/09/2017 at 09:53

    Tästä postauksesta tuli hyvä mieli! Olen iloinen puolestanne, kaikesta päätellen oli huippureissu. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:10

      Kiva. 🙂 Ja kiitos, oli kyllä. 🙂

  • Reply
    Lora
    07/09/2017 at 09:56

    Oih, kivankuuloinen minireissu teillä. Itseltäni jäi High Line kulkematta, kun kävimme ensimmäistä kertaa Nykissä pari vuotta sitten joten se on ehdottomasti to do -listalla, kun seuraavan kerran menen Nykkiin. Tämän postauksen myötä hieman nousi matkakuume. Onneksi on Kroatian reissu tiedossa elokuussa. 🙂

    Luitko muuten uutisen siitä, että Tukholmaan avataan syksyllä Eataly. Jee! 🙂

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:11

      Nykissä on niin paljon kaikkea, että yhteen reissuun onkin vaikea saada mahdutettua kaikkea. Mutta joku toinen kerta sitten! Suosittelen ehdottomasti. 🙂
      Kroatia on ihana! Ja joo, luin Jee!

  • Reply
    Bisneskissa
    07/09/2017 at 10:10

    ❤️

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:11

      <3

  • Reply
    Victoria
    07/09/2017 at 10:28

    Tulipa hyvä mieli että teidän reissu sujui noin upeasti! Ja hienoja kuvia jälleen kerran.. haaveilen Boston-New York-Washington- reissusta, eikä tämä postaus ainakaan hillinnyt matkakuumetta..

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:12

      Oih, kaikki mun USA-suosikit samalla reissulla. Siitä ei voisi tulla kuin ihan mahtava keikka. 🙂

  • Reply
    Miia
    07/09/2017 at 10:51

    Ihana ja kaivattu nykki-postaus. Hienoa, että reissu pikkuisen kanssa sujui noin hyvin ja palautuminenkin mainiosti.

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:12

      Hihii, mäkin olin kaivannut Nykkiin kyllä niin. Ja ollaan kyllä iloisia, että meni noin hyvin. 🙂

  • Reply
    Kersti
    07/09/2017 at 11:18

    Eikä, miten ihana reissupostaus! ❤️ Mun Nykki -kuume sen kun pahenee! Vaikka ollaankin käyty helpottamassa reissukuumetta jo useaan otteeseen “mini-Nykissä”, eli Lontoossa (joka on myös helppo paikka lapsen kanssa), niin haaveilen, että seuraava reissu olisi jo Atlantin yli. 🇺🇸😊

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:19

      Nykki-kuume on kyllä paha tauti. Mä en ole pitkään aikaan ollut Lontoossa, sinnekin tekisi kyllä mieli. 🙂

  • Reply
    Leena
    07/09/2017 at 12:26

    Kiva postaus – ihana, että vauva on jo tutustettu matkailuun. Tutun näköisiä maisemia ja voin sanoa, että High Line sinällään on kiva. Me jatkoimme viime kerralla Intrepid:lle ja se oli vähän ‘meh’ – mutta Chelsean marketille kannattaa sieltä pysähtyä. Upeita kuvia – hyvää kesän jatkoa !

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:20

      Joo, Chelsea Marketistakin on mulla tosi pitkä aika. Se on ihana. 🙂 Kiitos ja sitä samaa sinne!

  • Reply
    Elina
    07/09/2017 at 12:29

    Jaan odottelemaan postauksia mom & daughter shopping visitiista New Yorkiin 😁

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:21

      Hah, mä jään odottelemaan sitä reissua. 😀

  • Reply
    Else Hirvonen
    07/09/2017 at 13:22

    Täällä lukijasi katselee ihastuksissaan teidän onnistunutta matkaa, itse olin ostanut maratonmatkan joka peruuntui sen Sändi- myrskyn takia, onneksi olen saanut tallata noita katuja. Lapset kyllä pienetkin tottuvat matkaamaan vaatii vähän enemmän aikuiselta, hyvin on onnistunut aikoinaan itseltä ja nyt lapsenlapset ovat samanlaisia reissaajia.
    Ihana postaus ja upeat kuvat, mukavia matkoja teille molemmille Noorille.

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:22

      Voi että, maraton olisi varmaan ollut ihan unohtumaton. Kiitos ihanasta kommentista ja hyvää kesää sinne! 🙂

  • Reply
    anna
    07/09/2017 at 14:45

    Unikoulu New Yorkissa! 😀 Ei huono!

    Kiva kuulla että matka meni mukavasti ja mullekin tuli melkein tippa linssiin lenkkihehkutuksestasi. Miten muuten Baby K pärjäsi Abercombiella, hermostuiko metelistä ja halusta?

    Missäpäin tuo talojen välinen silta on, joka yhdessä kuvassa näkyy? En oo koskaan aiemmin mielestäni sitä nähnyt, hauskannäköinen.

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:24

      Haha, no nyt kun sanoit. 😀 Mä muuten ajattelin,e ttä vauvat oppivat nopeasti uuden tavan, mutta nyt unikoulun viides yö on yllättäen ollut vaativin, kun Baby K. tuntui yhtäkkiä hiffaavan, ettei sitä maitoa ole nyt todellakaan enää öisin tulossa ja suuttui kunnolla. 😀

      Tuo siltä on Meatpacking Districtillä, aika lailla High Linen alussa, jos menee Gansevoortin sisäänkäynnistä. 🙂

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:25

      Ja Abercrombiesta vielä: Mietin ihan samaa etukäteen, mutta tiedätkö, kyseiselle kaupalle on tapahtunut jotain. Ei oel enää musiikki yhtään niin kovalla ja tungostakaan ei lainkaan samalla tapaa. Liekö poistunut teinareiden suosiosta?

  • Reply
    Pipsa
    07/09/2017 at 14:56

    Intrepidillä on hissit, pääsee erittäin sujuvasti kerrosten välit. Muutenkin on esteetöntä kulkemista, paitsi ns. korkeimpiin mastoihin tai mitä ne nyt ovat… Pari kertaa käynyt rattailla, tällä reissulla mennäänkin jo omin jaloin! Terkut hikisestä Nykistä:)

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:25

      Hyvä tietää, ensi kerralla siis sinne! 🙂 Kiitti, enjoy!

  • Reply
    Maria
    07/09/2017 at 20:35

    Kiva postaus joka sai Nykin matkakuumeen vain nousemaan. Vielä viikko ja vietämme lyhyen stopoverin siellä. Koska matkassa on kolme lasta, joita kaupoissa haahuilu ei juuri kiinnosta, niin mitä suosittelisit täsmäkohteeksi parin tunnin shoppailulle? Toiveissa lähinnä lasten ja aikuistenkin vaatteita.

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:27

      SoHoa suosittelen kyllä, siellä on niin pienellä ja kompaktilla alueella kaikki. Kaikki ihanat kaupat aj myös Apple Store, johon jälkikasvun voi tarvittaessa lähettää nettisurffailemaan? Ihanaa Nykkiä teille!

  • Reply
    Sassa
    07/10/2017 at 08:34

    Mistä tuo yoyon pehmuste on hankittu?

    • Reply
      Noora K.
      07/10/2017 at 09:28

      Moi! Tarkoitatko tuota rattaissa olevaa pehmustetta? Se on Yoyojen oma pehmuste, valitsin vain tuollaisen värin.

      • Reply
        Sassa
        07/10/2017 at 19:02

        Hmm..juurikin sitä meillä ei ollut pehmustetta mukana yoyoissa. 🤔

        • Reply
          Noora K.
          07/11/2017 at 06:22

          Onpas outoa! Mun mielestä sen pitäisi kuulua perussettiin. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä myyjään. 🙂

  • Reply
    Helena
    07/10/2017 at 10:57

    Ihana postaus, upeaa kerrontaa ja mielettömät kuvat! En ole koskaan päässyt käymään New Yorkissa tai Jenkeissä ylipäätään, mutta pääsin postauksen kautta aistimaan kaupungin fiilistä.
    Ehkä ensi syksynä reissu voisi onnistua, olemme menossa LA:n suuntaan mutta jospa pysähdys Nykissäkin onnistuisi.
    Huokailin ääneen ihastuksesta noita kuvia katsellessa. Ylipäätään, bloginne on huippu ja niin laadukas! Kiitos siis molemmille Noorille ja mukavaa kesää 🙂

    • Reply
      Noora K.
      07/11/2017 at 06:21

      Kiitos Helena! 🙂 Oli tosi kivasti kommentoitu, hyvää kesää sinne myös ja ihanaa USA-matkaa, kun sen aika koittaa.

  • Reply
    J
    07/10/2017 at 23:27

    Hei. Minua kiinnostaa ajatuksenne lentämisen ympäristövaikutuksista. Ilmastonmuutos on asia, joka mietityttää varmasti teitäkin äiteinä. Itse matkustelisin mielelläni, mutta omatunto ei oikea anna periksi lentää. Ennen lasten saamista ilmastonmuutos tuntui kaukaiselta ja jotenkin abstraktilta asialta, mutta nyt äitinä sitä katsoo maailmaa eri tavoin. Tarkoituksenani ei ole jeesustella, vaan pohdin aidosti, mitä muut näistä asioista ajattelevat. Ymmärrän, ettei maailma yhteen lentomatkaan kaadu. Kuitenkin omat teot ovat merkityksellisiä ja pitkälti ainoita keinoja vaikuttaa. Olen itse matkustellut aiemmin enemmän ja mielelläni tarjoaisin saman lapsillenikin. Mutta miten perustella se itselle, kun lentäminen on niin merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja?

    • Reply
      Noora K.
      07/11/2017 at 06:52

      Hmmmm. No tähän ei varmasti ole muuta kuin tosi monipolvinen vastaus, mutta koita kestää. 😀 Mulla on itse asiassa maailman tilasta ja käsitykset siitä, mitä sitä voisi tehdä, ihan samat kuin ennenkin lasta. En siis ajattele tästä asiasta “äitinä” yhtään mitään.
      Ensin lentämiseen: Koska meidän perheessä toisen vanhemman leipä on siitä kiinni, niin mun suusta lentomatkojen kritisointi varmaan olisi nimenomaan jeesustelua. Toki voisin sanoa, että kotimaisella on mahdollisimman uudet ja vähäpäästöiset koneet, mutta olet ihan oikeassa siinä, että ei lentomatkustaminen mikään ympäristöteko ole. Toisaalta me reissataan useimmiten sellaisilla lipuilla, joiden takia ei lennetä yhtäkään lentoa vaan päästään kyytiin jos koneessa on tilaa. Mutta se on ihan sivuseikka. Lentoasiassa mulla on vankka luotto tieteeseen: uskon ja toivon, että fossiilisten polttoaineiden aiheuttama ongelma ratkaistaan vielä ja toivon tietty, että mahdollisimman pian.
      Mitä tulee sitten muuhun ilmastonmuutospohdiskeluun, niin yksilöiden teot ovat tietenkin tärkeitä, mutta isojen maailmanpoliittisten linjausten merkitystäkään ei voi vähätellä. Yritän siis äänestyskäyttäytymiselläni vaikuttaa siihen, että ympäristöasiat pysyisivät pinnalla poliittisessa päätöksenteossa. Yksityisenä ihmisenä kuljen työelämässä ollessani aina julkisilla, pyörällä tai kävellen. Kierrätän, ostan ympäristömerkein merkittyjä pesuaineita, yritän vähentää lihansyöntiä ja suosia luomua aina kun sellainen vaihtoehto on tarjolla. Perheemme lahjoittaa säännöllisesti rahaa tyttöjen koulutukseen (kaikki vaikuttaa kaikkeen). Pari vuotta sitten teetimme ison remontin, jonka yhteydessä lämmityksemme muuttui huomattavasti energiatehokkaammaksi, ostetaan vihreää sähköä jne. En varmasti ole tässä asiassa mikään mallikansalainen, mutta itse uskon siihen, että tässä asiassa (niin kuin eettisissä asioissa yleensäkin) on realistisempaa, että jokainen valitsee ne keinot, jotka sopivat omaan elämään kuin että yritettäisiin saada kaikki elämään jonkun yhden tietyn mallin mukaan. Tämä ei siis minusta ole nollasummapeliä.

      • Reply
        J
        07/11/2017 at 22:19

        Kiitos vastauksestasi! Olin itse aika nuori (25) äidiksi tullessani. Siihen asti elin pitkälti omaan elämääni keskittyen miettien lähinnä opiskeluita ja tulevia työpaikkoja. Toki tiesin ilmastonmuutoksesta, mutten ajatellut sen juuri koskevan minua tai olevani millään lailla siitä vastuussa. Äitinä jotain jostakin ajatteleminen tarkoittaa kohdallani sitä, että monet asiat koskettavat nyt aivan eri tavalla. Siinä missä ennen ajattelin kierrättämisen riittävän, tuntuu nyt velvollisuudeltani tehdä kaikki voitava ilmastokatastrofin pienentämiseksi. Ja olet aivan oikeassa äänestämisen merkityksestä. Toivottavasti lentomatkustamiseenkin löytyy pian ympäristöystävällinen keino! Nykissä kävin muuten esikoista odottaessa. Minulla oli mielessäni lista asioista, joita halusin tehdä ennen lapsen saamista ja Nykin matka oli yksi niistä. Pidän suuresti tavastanne kirjoittaa ja vastata kommentteihin. Siksi varmaan uskalsin kysyä tätäkin asiaa.

        • Reply
          Noora K.
          07/12/2017 at 07:57

          Ymmärrän hyvin tuon, että äidiksi tulon ikä vaikuttaa, nyt kun sanot. Itse olen aina vähän karsastanut tuota “äitinä jotain mieltä” -ilmausta siksi, että minä taas sain lapseni selvästi aikuisena (36) ja olin siihen mennessä ehtinyt kokea elämässä monenlaista. Itse olen sitä mieltä, että ne ovat ennemminkin ikä ja elämänkokemus, jotka vaikuttavat siihen, että asiat kokee eri lailla. Nuorempana sitä on monesti huolettomampi joissain asioissa. Ja tietenkin jollekin oivallus omasta vastuusta voi tapahtua äitiyden myötä, yksilöitähän tässä ollaan. Mulle taas äitiys on avannut syvemmin sitä, millaista on olla äiti ja that’s it. Tässä varmaan ikä vaikuttaa tosi paljon. 🙂 Ja tosiaan, saa täällä kysyä. Ei välttämättä olla aina samaa mieltä kaikesta, mutta asiallinen keskustelu on aina enemmän kuin ok. 🙂

  • Reply
    Reetta/valkoisentalonreetta
    07/11/2017 at 09:09

    Ihan vedet silmissä luin tätä ja katselin kuvia, tekstistä oikein huokui, kuinka nautit reissusta <3

    • Reply
      Noora K.
      07/12/2017 at 07:42

      No kiva, jos välittyi, koska olin kyllä ihan herkkiksenä suurimman osan reissusta. 🙂

  • Reply
    Riikka
    07/11/2017 at 09:40

    Voi mikä matkakuume tuli ja ihanaa että pääsitte reissuun ja se sujui hyvin pienen kanssa!

    • Reply
      Noora K.
      07/12/2017 at 07:42

      Oli kyllä niin ihanaa. 🙂 Toivottavasti pian uudelleen.

  • Reply
    anuk
    07/13/2017 at 09:50

    Hyvin välittyi tunnelmat näistä kuvista ja tekstistä, varmasti ihana reissu!

  • Leave a Reply to Helena Cancel Reply