All Posts By

Noora H.

Lapset Ruoka Yhteistyö

Tule tule hyvä kakku

Noora H. & Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia ja Fazer

Sitä ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi, että ristiäiset ja nimiäiset ovat vähän kuin häät minikoossa. Mutta ne ovat! Ristiäisiin latautuu hirvittävä määrä odotuksia ja tunteita, päivänsankarilla on usein valkoinen mekko ja tarjolla on monenlaista herkkua. Ja ne herkut voivat aiheuttaa päänvaivaa, varsinkin kun nimi pitää antaa todella nopeasti vauvan syntymän jälkeen ja usein ristiäiset tai nimiäiset järjestetään samaan syssyyn. Jos hyvin nukuttuja öitä on takana nolla, innokkainkin leipuri voi lannistua. Niinpä testasimme ilomielin Fazerin uutuustaikinarullia. Nämä todellakin olivat Bake it Easy – tarjottavien valmistus nimittäin hoitui, vaikka paikalla oli kaksin kappalein varsin seurallisella tuulella olevia vauvoja ja kaksi aikuista, jotka operoivat välillä yksikätisinä.

Pötkylät löytyvät pakastealtaasta, saatavuus on paras suuremmissa marketeissa. Makuja on yhteensä neljä: suklaatäytetty voitaikinarulla, vaniljatäytetty pullataikinarulla, kinuskitäytetty voitaikinarulla ja kanelitäytetty pullataikinarulla. Me testasimme kolme viimeksimainittua.

Ristiäiskakku on helppo valmistaa, kun sen tekee pullista. Bostonkakku on vanha klassikko, josta saa tuunatun version käyttämällä vaniljatäytteistä pullataikinaa. Pullapitko viipaleiksi ja viipaleet pystyasentoon irtopohjavuokaan, parikymmentä minuuttia uunissa ja hauskimman osuuden eli muotoilun ja koristelun pariin. Jos kuorrutteita ei ehdi valmistamaan itse, niin pipareiden koristelussa käytettävä sokerikuorrute sopii mainiosti myös kakun päälle ja kiinnittää pienet hopeiset nonparellit. Nätti kakkupaperi tai tarjoilulautanen alle ja kakku on valmis. Muussa koristelussa pääsee pitkälle silkkinauhan ja pilttipurkkien kanssa.

Kakun lisäksi teimme kinuskiwienereitä ja perinteisiä korvapuusteja. Wienerit olivat molempien suosikkeja. Kinuskitäyte muistuttaa pecanpähkinäpiirakan täytettä, eli on todella makeiden leivonnaisten ystäville.

Jaamme myös vinkkivitosen muille vähäunisille ja yksikätisille: käyttöohjeessa puhutaan paistopuolesta ja teksteistä. Tällä ei suinkaan tarkoiteta itse taikinoita, vaan pakkauksen mukana tulevaa paistoalustaa. Saatoimme käännellä taikinarullia muutaman kerran ympäri ja ihmetellä, missä ne tekstit ovat. Näitä leipoakseen ei siis tarvitse ostaa edes leivinpaperia, ja tarjoiltavat voi hätätilanteessa vääntää vaikka juhlatilan takahuoneessa.

Meillä molempien vauvojen, Baby H:n ja Baby K:n, ristiäiset ovat vielä edessä. Baby H:n nimi oli valmiina jo ennen vauvan syntymää. Aika monella tytöllä on pienestä pitäen mietittynä tulevien lasten nimet ja niin myös Noora H:lla. Poikien nimiä oli tasan yksi, joten onneksi se sopi pienelle herralle ja miellytti myös miestä, jonka suvussa on ollut samaa nimeä. Toinen nimi keksittiin yhdessä ja sen verran voitaneen paljastaa, että se on aavistuksen villi kortti, joka saattaa yllättää myös sukulaiset ja ystävät.

Baby K:n nimi ei ole kulkenut suvussa, eikä kumpikaan etunimistä ollut selvillä ennen kuin asiaa alettiin pohtia yhdessä. Tuntui tärkeältä, että nimi taipuisi monella kielellä, sopisi sukunimeen, eikä muodostaisi sen kanssa mitään hassua sanamuunnosta ja että nimi olisi aika perinteinen. Kummatkin ehdottelivat vuorotellen kivalta kuulostavia nimiä kunnes yksi kuulosti juuri oikealta. Oikeita vaihtoehtoja tuntui loppujen lopuksi olevan vain yksi, joten onneksi vauva näytti nimeltään. Oli sattumaa, että Baby K:n ja Baby H:n nimet muodostavat keskenään hauskan parin. Virallisesti Baby K. on jo kastettu, mutta kastejuhla pidetään vasta aivan kesän kynnyksellä, jolloin viruskausi on varmasti ohi. Kaiken koetun jälkeen juhla tuntuu aivan erityisen merkitykselliseltä.

Nimien lisäksi tärkeitä ovat tietysti myös kummit. Baby H:n ristiäispappi totesi kasteen tarkoittavan sitä, ettei lapsen ikinä tarvitse pelätä: hänestä pidetään aina huolta. Se oli kauniisti sanottu, tarkoitettiinpa sillä sitten korkeampia voimia tai kummeja. Baby H:n kummeiksi on valittu sellaisia turvallisia aikuisia, jotka toivottavasti kulkevat hänen rinnallaan koko elämän. Kummit ovat myös roolimalleja ja opettavat lapselle asioita, joita vanhemmat eivät ehkä osaa tai tule ajatelleeksi. Kummi voi myös silittää päätä tai antaa lämpimän halauksen silloin, kun sitä ei teini-iässä enää kehtaa vanhemmilta vastaanottaa ja sitä kuitenkin kaipaa. Baby K:n kummit on valittu samalla ajatuksella. Ja kun joku kuitenkin kysyy, niin kyllä, olemme toistemme lasten kummeja.

Helsinki Ravintolat

Lapsiystävälliset ravintolat

Noora H.

Instagramin puolella jo kerroinkin, että meillä on Baby H:n kanssa tänä vuonna projekti. Kartoitamme Helsingin vauvaystävällisiä kahviloita ja ravintoloita, ja lupaamme raportoida niistä myös teille. Postaukset löytyvät blogista Helsinki- ja ravintolat-kategorioiden alta ja tagilla vauvanpitämä. Sama vauvanpitämä toimii myös Instagramissa hashtagina, jos kaipaatte liikkeellä ollessa vinkkejä kivoihin paikkoihin. Vauvan kasvaessa näkökulma muuttuu varmasti lapsiystävällisiin ravintoloihin, mutta toistaiseksi en lupaa tarkkailla syöttötuoleja tai mikroja, koska meillä niille ei ole vielä tarvetta. Ja jahka tästä pääsemme reissaamisen makuun, niin vauvanpitämä-tagi laajenee myös lomakohteisiin, hotelleihin ja kulkuvälineisiin.

Teimme tietoisen päätöksen lähteä Baby H:n kanssa varhain liikkeelle, tietenkin flunssakausi huomioiden ja neuvolan ohjeita kuunnellen. Tiesin, että vauvan kanssa liikkuminen tulisi olemaan jännittävää ja jopa pelottavaa. Ja mitä pidempi aika kuluisi, sitä hankalammalta lähteminen tuntuisi. Siispä hyppy kylmään veteen ja ensimmäisille kahveille vauvan ollessa kaksiviikkoinen.

Halusimme opetella liikkumaan vauvan kanssa mahdollisimman pian, jotta uskaltaisimme käydä jatkossakin taidenäyttelyissä, kahveilla ja ulkona syömässä. Vauvan myötä elämä muuttuu, tietysti, mutta ajattelimme pitää joistakin vanhemmille tärkeistä asioista kiinni ja muokata niitä vauvaystävällisiksi.

Mutta nyt niihin vinkkeihin.

Ravintola Sunn
Baby H. pääsi testaamaan brunssikonseptia ensimmäistä kertaa kolmeviikkoisena. Brunssipaikkaa valittaessa meillä oli muutama kriteeri: tilan oli oltava tarpeeksi iso, jotta vaunut sai pöydän viereen ja brunssin oli kestettävä mieluiten alkuiltapäivään, vauvan kanssa lähdöt kun eivät ole nopeimmasta päästä. Sunnissa molemmat ehdot täyttyivät. Sunnin brunssia tarjoillaan lauantaisin ja sunnuntaisin neljään, joten aamuun mahtuu muutama kakkakatastrofi, eikä silti tarvitse jäädä nälkäiseksi. Ravintola sijaitsee Senaatintorin laidalla toisessa kerroksessa, mutta sen ei kannata antaa hämätä, sillä takapihan kautta pääsee hissillä suoraan ravintolaan. Pieni herra toivotettiin iloisesti tervetulleeksi ja vankkurit sai parkkeerata suoraan pöydän päähän. Brunssin tarjoilut ovat hyvää perustasoa. Perinteisten leipien, salaattien ja jugurttien lisäksi löytyi keittoa ja teriyaki-lohta. Listalta voi lisäksi tilata munakkaita ja voileipiä, mutta niiden kanssa brunssin hinta-laatusuhde kohoaa turhan tyyriiksi. Lasit kuohuvaa oli kuitenkin otettava Baby H:n syntymän kunniaksi, ensimmäistä kertaa kymmeneen kuukauteen.

Hilton Bro
Hakaniemen hotelli Hiltonin brunssista on ollut aiemminkin juttua, mutta kehutaan nyt paikkaa uudestaan. Brossa on nimittäin Helsingin paras brunssi. Minihampurilaisia, kananmunia kolmella eri tapaa, sashimia, tuoreita hedelmiä ja marjoja, smoothieita, juustokakkua ja lukuisia muita herkkuja. Tila on tosi kivasti sisustettu ja istumaan mahtuu aina, vaikkei pöytävarausta olisikaan. Se on aika harvinaista Helsingissä. Synttäreilläni on perinteisesti menty aamupalalle tai brunssille, riippuen viikonpäivästä, ja tänä vuonna synttärit alkoivat Brossa. Baby H. hengaili tämänkin brunssin vaunuissa pöydän vieressä ja täytyy myöntää, että ruokailu oli hävyttömän helppoa, sillä vauva nukkui leppoisasti koko sen ajan.

Kellohalli
Teurastamon alue on yksi suosikeistani Helsingissä. Erinomainen esimerkki siitä, miten kivalla tavalla kaupunkia voi uudistaa, kun vanhoja teollisuusalueita otetaan kaupunkilaisten käyttöön. Alueelta löytyy useita ravintoloita, mutta räntäsateisena tiistaina taivalsimme vaavin kanssa Kellohallin lounaalle. Lounas on suosittu, mutta mahduimme hyvin pankkiirien ja hipstereiden väliin. Tosin kellokin oli lähempänä yhtä, joten kiireisin lounasaika oli jo takanapäin.

Jos viikoittain vaihtuvalla lounaslistalla lukee Carver Market, niin kiiruhda paikalle. Saat nimittäin Helsingin parhaan salaatin. Ideana on, että tilaat valitsemasi lihalisukkeen lihanleikkaajalta ja sitten kokoat lopun salaatin itse. Salaattipöytä on kaukana perinteisestä kurkku-tomaattilinjasta, sieltä löytyi muun muassa punajuuri-fetapaistosta, minttuporkkanoita ja linssejä. Minulta saa myös runsaasti lisäpisteitä tuoreesta ja lämpimästä leivästä, myönnän syöneeni lähes kokonaisen maalaisleivän. Vinkki: jos vauvan ruokinta pukumiesten keskellä ahdistaa, niin vessojen vieressä on rauhallinen käytävä, jossa istua ja hoitaa maitobisnekset.

Naughty Burger
Vaadittiin vauva, ensimmäinen keväinen päivä ja pitkä kävely, jotta pääsimme ikuisuuksia ravintolalistalla killuneeseen Naughty Burgeriin. Mutta hyvä niin, koska lapsien määrästä päätellen paikka on uusi Mäkkäri. Meidän lisäksemme ainakin kolmesssa seurueessa oli alle seitsemänvuotiaita. Naughty Burger sijaitsee hieman katutasoa alempana, joten vaunuja piti nostaa pari askelmaa. Eteisestä löytyi vaunuliuskat, mutta ne oli nostettu syrjään, joten pidimme helpompana ratkaisuna kantaa vaunut ravintolaan.

Pöytä löytyi tupaten täydestä ravintolasta, kun toinen haukkana istuutui ensimmäiseen vapaaseen pöytään ja toinen hoiti tilaukset. Baby H. pääsi taas parkkiin pöydän viereen ja vietti lounaan meditatiivisessa tilassa, eli pääasiassa silmät kiinni. Parin kuukauden päästä tilanne voi olla toinen, joten otamme ilon irti kaikista niistä hetkistä, jolloin voimme syödä yhtä aikaa.

Naughty Burgerin hampurilaiset olivat pieni pettymys, mutta suurena hampurilaisfanina olenkin erityisen kriittinen burgereiden suhteen. Tilasin nimikkohampurilaisen Naughtyn, jossa on perinteisten juustojen ja pihvin lisäksi pekonihilloketta ja sinihomejuustoa. Yhdistelmä kuulostaa hyvälle, mutta toteutus ontuu. Jompikumpi, pekoni tai sinihomejuusto, olisi kannattanut jättää sulattamatta tai soseuttamatta, sillä hampurilainen oli turhan vetinen. Mieheni oli tyytyväinen jalopenoburgeriin, joten paikka saanee vielä toisen mahdollisuuden.