All Posts By

Noora H.

Lapset

Molempi parempi: eroja raskaus- ja vauvaohjeissa

Noora H. ja Noora K.

Kyselimme muutama viikko sitten ulkosuomalaisilta lukijoiltamme, millaisia eroja eri maiden raskaus- ja vauvaohjeissa on. Vastauksia tuli todella paljon, kiitos kaikille vastanneille! Kaikkia emme saaneet mukaan postaukseen ja jouduimme lyhentämään vastauksia reippaasti, mutta täältä näet suoraan postaukseen kommentoidut vastaukset kokonaisuudessaan.

Muistutamme, että postauksen kommentit ovat yksittäisten ihmisten kokemuksia. Nämä eivät välttämättä ole virallisia suosituksia. Jos etsit faktatietoa tai kaipaat apua, niin käännythän oman maasi asiantuntijoiden puoleen.

Raskaudenaikainen ruokavalio?

Ruotsi: “Ruotsissa on rennommat säännöt kuin Suomessa. Raakaa lihaa ei saa syödä ja muutamia Itämeren sekä Vänern- ja Vättern-järvien kaloja tulee varoa. Graavilohta, lämminsavulohta, mätiä ja sushia saa syödä mielin määrin. Kalojen suhteen säännöt ovat ennen olleet tiukemmat, mutta niitä höllennettiin koska monet raskaana olevat rupesivat välttelemään kaikkea kalan syöntiä. Viranomaislinja on että kalan syönnin terveyshyödyt ovat suuremmat kuin riskit.”

Saksa: “Salami ja meetwursti katsottiin kypsentämättömäksi lihaksi eikä sitä siis saanut syödä”

Englanti: “Varmaan aika sama kuin Suomessa mutta inkivääriä suositeltiin pahoinvointiin.”

“Raskaudenajan ruokavalioissa en ole huomannut kovin suurta eroa, Suomessa kiinnitettiin enemmän huomiota juuri kaloihin, Sveitsissä juustoihin ja Englannissa ohjeet olivat hyvin ylimalkaiset.”

Belgia: Raskaudenaikaisesta ruokavaliosta muistan sen, että vertasin Suomen ja Belgian ohjeistuksia ja totesin Belgian kiellettyjen aineiden listan olevan paljon lyhyempi, joten sillä ja maalaisjärjellä menin. Alkoholin nauttimista ei kielletty, lasi viiniä tai kuohuviiniä harvakseltaan oli ok.”

Ranska: Raskauden aikainen ruokavalio oli täällä paljon rennompi kuin Suomessa. Jos ei ole toksoplasmalle immuuni niin sitten pitää olla tarkempi. Joka kuukausi piti ottaa verikoe, että ei ole toksoplasmaa.”

Abu Dhabi: “Abu Dhabissa käytänteet varmasti riippuvat paljon siitä, mistä valitsemasi lääkäri on kotoisin. Kaikki siis alkaa siellä synnytyslääkärin/sairaalan valinnalla. Meidän lääkärimme oli britti ja siksi uskon, että heidän antamansa suositukset olivat brittisuositusten mukaisia. Mieleen ruokaa (tai tässä tapauksessa juomaa) koskevat ohjeet. Erilaisia kiellettyja ja sallittuja teelaatuja oli listattu yhden A4 verran. Muistaakseni Suomessa teetä koskeva ohjeistus oli hitusen lyhyempi 🙂 Eniten kummeksutti ohjeistus alkoholista raskauden aikana: 1-2 annosta kahdessa viikossa on sallittu. Lisäksi olin hieman kauhuissani, kun synnytysvalmennuksen ravintoterapeutti vastasi suosittuun sushikysymykseen, että pakastettua raakaa kalaa on ok syödä.”

Noora K. “Suomen ohjeistus on kieltämättä aika tiukka, mutta noudatin sitä silti, vaikka tiesin, että osa riskeistä on tosi pieniä. Tai no, mozzarellaa söin ihan alkuraskaudesta runsaasti, kunnes tajusin, että sekin nyt kuitenkin on pehmeä juusto. Vaihdoin siis kaihoten mozzarellasalaatin tonnikalasalaattiin. Jälkeen päin ajatellen olen tyytyväinen, että olin niin tiukkana. Vaikka lääkärit ja hoitajat painottivat moneen kertaan, että en olisi voinut tehdä yhtään mitään estääkseni vauvan ennenaikaisuuden, niin silti on ihan kiva, ettei tarvitse ajatella, että olisiko joku asia sittenkin ollut kiinni vaikka siitä, mitä tuli syötyä.”

Noora H. “Söin joskus vähän salmiakkia tai lakua, mutta ne eivät olleet täysin kiellettyjä kun olin raskaana. Joka kerta oli kyllä huono omatunto. Toksoplasma mietitytti ja kävin raskausaikana toksoplasmatestissä, sillä olin syönyt ulkomailla raakaa lihaa juuri ennen raskautta. Tutuilta sain pari kertaa kuulla, että ohjeiden tarkka noudattaminen on turhaa kun riskit ovat niin pieniä. Mutta se on minusta vähän hassu ajattelutapa, käytänhän autossakin turvavöitä.”


Vauvan nukuttaminen?

Ruotsi: “Neuvola ei juuri ota kantaa uniasioihin. Jokaisella neuvolakerralla olen kysellyt nukuttamisesta, rutiineista ja yöheräilystä, ja vastaukset ovat ympäripyöreää “tehkää niinkuin teille parhaiten sopii”. Turhauttavaa! Kuuden kuukauden ikäisestä vauva ei kuulemma enää tarvitse maitoa yöllä ja silloin yösyötöt saa hyvillä mielin lopettaa. Suomen THL:ää vastaava Socialstyrelsen suosittelee vauvan nukuttamista omaan sänkyyn, mutta toisaalta synnytyssairaalassa patistettiin nukkumaan vauva kainalossa.”

“Ruotsissa kehoitetaan pitämään joustavaa napakkaa tyynyä vauvan pään alla, ettei päästä tule lättänää.”

Saksa: “Saksassa tosiaan on tuo peiton ja tyynyn kielto se, mikä ensimmäisenä iskostetaan tulevien ja tuoreitten vanhempien mieleen. Jotkut sairaalat jopa lahjoittavat kaikille synnyttäneille makuupussin.”

“Unipussissa, ilman tyynyä tai muita sängyn reunapehmusteita, jotka voisivat joutua vauvan kasvoille ja näin aiheuttaa tukehtumisen. Moni vauva nukkuu aluksi baby bay:ksi kutsutussa sivuvaunussa vanhempien sängyn vieressä ennen pinnasänkyyn siirtymistä. Moni lapsi nukkuu vielä ihan taaperoksi asti niissä unipusseissa. Etu on siinä, että “peitto” pysyy koko yön päällä.”

Englanti: Samoin kuin Saksassa. Ja huoneen lämpötila pitäisi olla 19°. Neuvolassa varoiteltiin kovasti myös ylipukemasta ettei vaan ole liian kuuma.

Sveitsi: “Sveitsissä kiinnitettiin valtavasti huomiota kätkytkuoleman ehkäisemiseen ja painotettiin sitä, ettei vauvan sängyssä saisi olla pehmoleluja eikä muutakaan ylimääräistä.”

Irlanti: “Vauvoja nukutetaan ensialkuun moses basket -korikehdoissa ja sitten toki pinnasängyissä. Imetys on täällä suht harvinaista, vaikka lisääntymään päin ja vauvat nukkuvat usein omissa sängyissä omissa huoneissa jo tosi aikaisessa vaiheessa. Täällä myös suositellaan pinnistä aina kolmevuotiaaksi asti, kun taas Suomessahan usein jo ollaan reilu vuosikasta vaihtamassa juniori-sänkyyn.”

Belgia: “Peiton käyttöä ei suositeltu, vaan unipussi oli suositumpi.”

Ranska: “Synnytysvalmennuksessa sanottiin, että vauvan pitää tehdä yönsä (nukkua ainakin 5-6 h putkeen) kolmen kuukauden iässä. Meidän vauva alkoi nukkumaan 10h 2kk iässä. Ranskassa kaikilla on täysin pimentävät verhot. Auttaakohan se, sillä nyt Suomessa vierailtaessa bébé herää usein kun aurinko nousee. Perhepeti no no no. Peitto myös. Kaikilla on unipussi käytössä. Ja kesällä kun on niin kuuma niin sitten vain pyjama tai pelkkä vaippa.”

Noora K. “Selällään, tutti suussa, omassa sängyssä jämäkällä patjalla. Sairaalan ohjeet keskosen turvalliseen nukuttamiseen olivat ihan yksiselitteiset, joten niitä oli helppo noudattaa. Baby K. on alusta asti nukkunut omassa huoneessaan. Vaikka vauva on jo aikamoinen kieppuja, hänet käydään kiepsauttamassa selälleen viimeistään siinä vaiheessa, kun uni on tullut niin päivällä kuin yölläkin. Aluksi vauva nukkui unipussissa ja kun hän alkoi liikkua enemmän öisinkin, siirryttiin tavallisiin yökkäreihin ja peittoon. Kätkythälytin on ollut iso henkinen helpotus ja mielenrauhan tuoja, ilman sitä olisi tuskin tullut nukuttua sekuntiakaan vauvan kotiuduttua.”

Noora H. “Vauvan kanssa samassa sängyssä nukkumista eli perhepetiä ei ole Suomessa kielletty, mutta meillä vauva nukkuu pinnasängyssä. Se tuntuu turvallisimmalta vaihtoehdolta, sillä olemme molemmat sikeäunisia ja levottomia nukkujia. Toistaiseksi pinnasänky on vielä meidän huoneessamme, mutta Baby H. siirtynee omaan huoneeseensa nukkumaan parin kuukauden sisällä. Tämä sen vuoksi, että vauva havahtuu hereille kun tulemme nukkumaan tai heräämme aamulla. Baby H:lla on nyt peitto, mutta näiden muiden kommenttien jälkeen aloin harkitsemaan unipussia. Ja kätkythälytin löytyy meiltäkin.”

Vauvan ruokailu: mistä kiinteistä aloitetaan ja missä vaiheessa?

Ruotsi: “Neljän kuukauden iässä vauva saa ruveta maistelemaan soseita tai pikku nokareita vanhempiensä lautasilta. Annoskoko on aluksi yksi maustemitallinen. Kuuden kuukauden iässä maistelu muuttuu pikku hiljaa aterioiksi. Palsternakkaa suositellaan pehmeäksi ensimauksi. Suuri osa kaupan valmissoseista on luomua. Velli on erittäin suosittua. Sormiruokailua ei hypetetä kuten Suomessa.”

Saksa: “Ensisoseeksi suositeltiin palsternakkaa ja vauvan soseissa oli usein pinaattia. Sitä ei taideta Suomessa suositella nitriitin takia.”

“Lehmänmaitoa ei suositella ruokajuomaksi, vaan vettä. Monelle vauvalle saatetaan juottaa myös viilennettyä yrttiteetä esim. ilmavaivoihin. Ja omien havaintojeni mukaan moni lapsi myös nakertaa hampaiden ilmestyttyä vauvojen keksejä.”

Englanti: “Kiinteät suositeltiin aloittamaan 6kk iässä. Ei niin väliä millä, jollain helpolla kuten banaanilla, bataatilla yms. Ja jokaista ruokaa suositeltiin syötävän viikon verran jotta näkee onko allergiaa. Onkohan tällaista suositusta Suomessa? Yömaidon sai myös jättää 6kk iässä. Neuvolassa neuvottiin olla antamatta maitoa ollenkaan kun se vie ruokahalua.”

Irlanti: “Kiinteät aloitellaan about 4-5kk tienoilla ja täällä on aika suosittua vieläkin syöttää aluksi sellaista babyrice-riisipuurontyylistä sössöä. Aikalailla teollisilla soseilla näyttävät mammat menevän ja en kyllä ole koskaan kuullut, että kukaan olisi esim. tavallista kaurapuuroa keittänyt vauvalle. Ravintoloissa voi tilata baby bowlin, mikä on päivän sosekeittoa ja perunamuusia sössättynä yhteen. Kaikki toki maustettu suolalla, Knorrilla ja voilla. Muutenkin täällä tunnutaan annettavan maitotuotteita jo heti kiinteiden alkamisesta asti; jugurttia ja cheddaria.”

Belgia:  “Kiinteitä vauvan kanssa aloiteltiin pitkälti saman kaavan mukaan kuin Suomessa, mutta tuntui että kaikenmaailman keksit vauvoille olivat tosi suosittuja. Hankalaa oli se, että pienten vauvojen korviketta sai vain apteekista.”

Ranska: “Kiinteät aloitetaan 4-6 kk iässä. Ensin maistellaan. Tärkeätä on, että ensin syötetään samaa vihannesta muutama päivä ja sitten vaihdetaan. Hedelmät vähän myöhemmin mukaan.”

Sveitsi: “Mutu-tuntumalla: lapsille syötetään täällä aikaisemmin kaikenlaista sokerillista sekä erityisesti pullaleipää.”

Noora K. “Baby K. aloitti kiinteät jo kolmen kuukauden iässä, lastenlääkärin ohjeiden mukaan. Keskosella on painetta saavutuskasvuun, joten maisteluannoksista siirryttiin nopeasti mahdollisimman reippaisiin annoksiin. Ensin aloitettiin velli muutamalla aterialla, sitten hedelmä- ja kasvissoseet. Neljän kuukauden iässä vauva taisi syödä kiinteitä jo joka ruualla ja ainoa puhdas maitoateria oli yöllä. Lihat tulivat mukaan 5-kuukautisena. Sormiruokailu alkoi heti, kun vauva sai alkaa istua syöttötuolissa, mutta se on Baby K:lla just for fun, varsinainen ravitsemus tulee soseista. On kivaa kun ravintolassa tai kotona vauvalle voi antaa jonkin oman pienen palan käteen kun muu seurue/perhe ruokailee ja vauva saa olla osana tapahtumaa. Syyt ovat siis puhtaasti sosiaalisia. K:n taloudessa hermo ei ikinä riittäisi siihen pohtimiseen, saako vauva riittävän määrän ravintoa sormiruokailusta, se kun on kuitenkin edelleen lähinnä sotkemista. Sormiruokalemppareita ovat kurkku (kukaan tässä maailmassa ei ole enemmän fiiliksissä kurkusta kuin Baby K.), luomupäärynä, ruisleipä, itse tehty pizza margherita ja karjalanpiirakka. Soseiden ykköstilaa pitää sitkeästi Pirkan Luomukasvis-naudanlihasose, joka uppoaa ihan aina, vaikka olisi millainen päivä.”

Noora H. “Kuten moni muukin suomalainen vauva, niin Baby H. aloitti syömään kiinteitä neljän kuukauden iässä, ensin maistellen ja sitten jokaisella aterialla. Sormiruokailua olemme kokeilleet, mutta pääasiassa mennään kaupan soseilla. Viikonloppuisin saatan innostua kokkailemaan soseita itse. Syynään soseiden tuoteselosteet tarkasti läpi, sillä huomasin Piltin soseissa olevan lisättyä sokeria. Sokerin suhteen olen nyt ja varmaan myös tulevaisuudessa tarkka, olen ajatellut, etten anna sokerisia herkkuja ennen kuin lapsi osaa niitä itse pyytää.”

Entä onko muita asioita, joissa olet huomannut eroja Suomen ja muiden maiden välillä?

Ruotsi: “Lastenvaunujen aukkoa ei saa peittää harsolla tai liinalla. Arvellaan että vauvan tulee liian kuuma ja happi loppuu. Ruotsalaisisät pitävät suomalaisisiä enemmän perhevapaita, yleensä ainakin pari kuukautta. Päivähoito aloitetaan nuorempana, tavallisesti 1,5 v iässä. Kaksivuotiaan pitämistä kotona kummaksutaan. Oli pienoinen kulttuurisokki neuvolan vauvakerhossa kuulla parikuukautisten vauvojen äitien vertailevan päiväkotisuunnitemiaan. Päiväkotipaikkoja haetaan kuusi kuukautta etukäteen, mutta silti.”

“Raskauden aikana on käsittääkseni erilaista, kätilöt ovat raskauden aikana neuvolassa ja lääkärikäyntejä ei juurikaan ole, jos ei ole mitään ongelmia. Meidän kotikunnassa ei kromosomitestit kuuluneet perustesteihin, vaan ne sai ottaa (ja maksaa) erikseen, mikäli ei ollut yli 35-vuotias. Ruotsissa vanhempainvapaat ovat luksusta, 8-vuotiaaksi asti on tiettymäärä päiviä, joita voi jakaa isän ja äidin kesken, miten haluaa.”

Saksa: “Neuvolaa ei samaan tapaan ole kuin Suomessa. Raskauden aikana käydään seurannassa gynellä ja ainakin minun kohdallani ultrattiin joka kerta, vaikka kyseessä ihan ns. “normaali” raskaus.
Raskausajan seurannan voi hoitaa haluttaessa myös Hebamme eli kätilö. Samainen kätilö tulee myös synnytyksen jälkeen n. 10 kertaa (tarvittaessa useamminkin) kotikäynnille tarkastamaan äidin ja vauvan voinnin, opastamaan vauvan hoidossa, imetyksessä ja muissa miltä askarruttavissa kysymyksissä. Hebammen löytäminen on kiven alla ja oma pitää itse etsiä ja varata ripeästi heti positiivisen raskaustestin jälkeen. Jos omaa Hebammea ei ole, niin sairaaloissa on kätilöiden vastaanottoja sekä imetystukiryhmiä niille, jotka palvelua tarvitsevat.
Vauvan terveyttä sekä kehitystä seuraa lastenlääkäri, mutta seurantaa ei ole niin useasti kuin Suomessa käydään neuvolassa. Tuoreet äidit käyvät synnytyksen jälkeen lähes poikkeuksetta kaikki vielä kuntoutusjumpassa, jossa aktivoidaan lantionpohja- sekä vatsalihaksia. Kuntoutuksen maksaa sairaskassa.”

“Synnytyksessä epiduraalin käyttö oli ainakin omassa sairaalassani harvinaista ja vasta viimeinen keino, jos mikään muu ei olisi auttanut.”

“Mikä raskausaikana ihmetytti: täällä on aika yleinen käsitys se, että ensimmäisen kolmen kuukauden aikana raskautta ei saisi lentää. ”

Englanti: “Englannissa taas on joka perjantai tunnin yleinen neuvola-aika jossa äidit jonottavat terveyskeskuksessa vauvojen kanssa huoneeseen, jossa on monta vaakaa, vauva punnitaan itse ja sitten yksi kätilö kirjaa tulokset liukuhihnameiningillä “neuvolakirjaan”.

Irlanti: “Äitys on Irlannissa paaaljon rennompaa ja kukaan ei oikeastaan lotkauta toistensa tekemisille korvaansa. Ei ole mitään Suomen mom shaming -meininkiä.”

Belgia: “Hauskoja Belgian tapoja on mm. sairaalahuoneessa oleva jääkaappi kuohuviiniä varten. Sairaalaan tulee todella paljon vieraita (se koko suku ja kaverit) ja kaikki haluavat skoolata. Sairaalassa vietettiin myös paljon pidempi aika, itse olin siellä viikon. Positiivista taas oli se, ettö vaikka Suomen äitiyspakkausta on hieno ajatus, niin Belgiassa lapsesta saa yli 1000€ syntymärahaa hankintoihin. Lisäksi tapana on, että lapselle luodaan lastentarvikeliikkeeseen lahjalista, josta sitten voi valita mieleisen muistamisen. Lahjalistasta ilmoitetaan lapsen syntymän jälkeen lähetettävillä ‘syntymäkorteilla’, joiden valinta raskausaikana on vähintään yhtä pitkä prosessi kuin hääkutsujen valinta :-). Kaikista huonointa Belgian mallissa on lyhyt äitiysloma, vain 15 viikkoa, jota tosin voi jatkaa vielä vanhempainvapaalla vielä 4 kuukautta.”

Ranska: “Harsoja ei käytetä vaunuissa. Vauvalle pitää antaa nimi viiden päivän sisällä syntymästä. Meiltä pyydettiin vauvan nimi tunnin päästä syntymästä 😀. Äidit imettävät vähemmän vauvoja, mutta nyt tämä on tulossa taas “muotiin” Ranskassa. Rokotuksia täällä annetaan enemmän ja jo kuukautta ennen kuin Suomessa.”

Sveitsi: “Sveitsissä tehtiin lähes joka neuvolakerralla ultra ja teknologia oli huippuluokkaa. Lisäksi oli tapaaminen anestesialääkärin kanssa jos satuttaisiin päätymään sektioon. Sairaalan sai itse valita ja riippuen vakuutuksen laajuudesta, olisi saanut valita myös oman lääkärin ja kätilön mikä tietysti olisi ollut ihanaa, että olisi ollut tutut henkilöt mukana synnytyksessä. Synnytyssairaalassa yksi kätilöistä oli erikoistunut aromaterapiaan, toinen homeopatiaan, kolmas hierontatekniikoihin. Kylpyhuoneessa oli kaapit, joista sai lämmitettyjä pyyhkeitä, kylpytakit olivat hotellitason pehmeitä ja muhkeita. Valaistukseen, musiikkiin ym oli kiinnitetty aivan eri tavalla huomiota kuin Suomessa. Itse osastolla hoito oli myös 5 tähden hotellin luokkaa. Synnytyksen jälkeiseen hoitoon piti löytää oma kätilö, joka tuli kotiin 1-3 päivän välein katsomaan sekä äidin että vauvan voinnin.”

Abu Dhabi: “Vauvat ja lapset matkustavat täällä useasti ilman turvaistuimia vanhempien sylissä. Välillä näkee kuinka vauvat istuvat kuskin sylissä ja muut sata lasta riehuu pitkin autoa. Täällä kyllä kampanjoidaan turvaistuimista ja niiden käytöstä, mutta tulosta ei näy. Valtion sairaala jakaa MaxiCosi-vauvankaukaloita synnyttäneille naisille ja opettaa käytön. Monesti näen kuitenkin, että kaukalo on, mutta sitä ei ole kiinnitetty turvavyöllä tai sit vauva ei ole siinä. Täällä lapsilla paljon diabetestä ja ylipainoa johtuen epäterveellisestä ruokavaliosta. Surullista. Kouluissa ehdoton kielto roskaruoille, mutta kaikkia ei säännöt kiinnosta ja lounaalla syödään suklaata, popparia, muffineita, keksejä ja you name it. Meidän lapset tulee useasti kotiin ja kysyy miksi he eivät saa kyseisiä herkkuja lunch boxiin. Kaveri vieressä vetää Mäkin kylmää hampurilaista ja meidän lapset Suomesta tuotua ruisleipää ja hedelmiä.”

“Emiraateissa äitiysloma alkaa siitä päivästä, kun synnytys alkaa ja kestää (meidän työnantajalla) 45 päivää. Erilaisten vapaiden (palkallisten ja palkattomien) turvin sain venytettyä äitiyslomani kolmeen kuukauteen. Sitten palasin takaisin töihin ja sain tunnin imetysvapaan päivässä.”

Kiina: “Aikataulu oli a ja o. Eli mitä ikinä tehtiinkin, olennaisinta oli rytmi ja kellotus ja ajattelutapa oli hyvin mekaaninen. Vastikkeen antamista pidettiin hienona juttuna ja ajateltiin, että sitä voi antaa vielä parivuotiaallekin. Länsimaiset soseetkin olivat hienoja juttuja, ja joitakin selvästi myytiin merkeillä. Mutta Kiinassa jos missä alueelliset erot ovat takuulla valtavia, ja paljon riippuu vanhempien varallisuudestakin!”

Noora K. “Mieleen on jäänyt erikoisuus Intian lennoilta. Intialaiset vanhemmat pyysivät usein henkilökunnalta sokeria ja lisäsivät sitä vauvojen maitoon.”

Noora H. “Tämä pätee varmasti myös moneen muuhun maahan, mutta saattaa tulla yllätyksenä niille äideille, jotka ovat saaneet lapsensa ennen somea. Kaikkeen, siis ihan kaikkeen, löytyy Facebook-ryhmä. Nopealla haulla imetykseen ja korvikkeisiin liittyen löytyy esimerkiksi: Imetyksen tuki, Osittaisimettäjät, Korvikemutsit, Korvikekoodi, Imetyspettymys, Taaperoimettäjät, Imetysdiettaajat, Imetysrauha, Imetyskirppis ja monia muita.”

Yleistä

Perjantain parhaat

Viikon paras hankinta on Noora H:n perheen uusi keittiönpöytä. Edellinen irtolevyviritys alkoi olla vauvan kanssa vaarallinen, minkä takia muuten kivasta pöydästä piti luopua. Noora H:lla oli tietynmallinen pöytä mielessä, ja se löytyi, ylläri ylläri, nettikirppikseltä. Alunperin Ikeasta hankittu pöytä on maalattu valkoiseksi, onneksi, sillä se pelasti Noora H:n maalisudin kanssa heilumiselta. Mies taas iloitsi kun pöytä on koottu valmiiksi. Pöytä on nähnyt hieman elämää, mutta se ei haittaa lainkaan, sillä Noora H. veikkaa pöydän joutuvan vielä koville Baby H:n lusikoiden kanssa.

Oli muuten melkoinen työ kuvata pöytä ilman vauvaa. Baby H. on innokas ryömimään ja tuli paikalle salamana, kun huomasin äidin heiluvan kameran kanssa. Muumin avulla vauva saatiin katsomaan hetkeksi muualle kuin kameraan.

Viikon paras vastaus liittyy muovipusseihin ja kierrätykseen. Pari viikkoa sitten Perjantain parhaissa pohdittiin, ovatko kaupassa rullalla myytävät muovipussit ekologisempia kuin kaupasta ostettavat. Ideaalitilanteessa sekajätettä kertyisi niin vähän, että roskat voisi kuskata vaikka karkkiaskissa, ja ahkerimmat tietysti askartelevat pussinsa vanhoista Hesareista. Jos kuitenkin on kierrätyksensä kanssa siinä vaiheessa, että roskaa edelleen tulee, niin kumpia muovipusseja kannattaisi käyttää?

Noora H. otti asiasta selvää laittamalla meiliä HSY:lle ja sai tällaisen vastauksen: “Nykytiedon valossa ympäristöystävällisin valinta roskapussiksi on kierrätysmuovista valmistettu rullalla myytävä roskapussi. Rullalla myytävät roskapussit ovat kevyitä (kaupan perinteinen muovikassi painaa jopa neljä kertaa enemmän kuin kevyimmät roskapussit) ja niissä on siis käytetty vähemmän raaka-ainetta yhden pussin valmistuksessa. Roskapussit eivät myöskään sisällä turhia väriaineita.” . Nyt on tämäkin asia selvitetty.

Viikon paras sarja on Ozark. Netflixista löytyvä sarja kertoo perheestä, jossa isä pesee rahaa meksikolaiselle huumeparonille. Homman riistäydyttyä käsistä perhe joutuu pakenemaan Ozark-nimiseen lomakylään. Lomakylä ei ole aivan niin viaton kuin päällisin puolin voisi kuvitella, ja perheen teineillä on sopeutumisvaikeuksia uuteen ympäristöön. Kuvioita mutkistaa myös isän uudet työt “bisnesenkelinä”. Sarja vaatii pari jaksoa ennen kuin se koukuttaa täysin, eli malttia kotisohville.

Viikon paras vauvapuuha koittaa syksyllä Oopperan taidetuokiossa, jossa Baby K. ja Baby H. pääsevät nauttimaan kulttuurista. Harmillisesti tämän syksyn ryhmät ovat jo täynnä, mutta kehuttuja taidetuokioita järjestetään säännöllisesti, joten kannattaa pitää silmällä seuraavia ryhmiä.

Viikon paras aamupala maistui niin Noora K:lle kuin Baby K:llekin. Ainekset: Maustamaton luomujugurtti, avokado, banaani ja kauraleseet. Baby K:lle kaikki muussattiin sekaisin, Noora K:lle banaani tuli viipaloituna annoksen päälle ja vähän manteleita myös.

Astiat saatu osana vuosiyhteistyötä Iittalan kanssa.

Sisustus

Eteisen lattia

Noora H.

Remontissa uusitun eteisen perään on jo muutama ehtinyt kyselemään, eikä ihme, onhan remontista jo yli puoli vuotta. Kuvaamiseen tarvittiin kuitenkin todella valoisa päivä ja tehokas järkkäri, sillä pitkästä ja pimeästä eteisestä on hankala saada kuvia.

Aluksi eteiseen piti tulla samaa laminaattia kuin muuhunkin asuntoon. Remppamiehemme kuitenkin valaisi meitä käytävän olevan sen verran pitkä, että laminaattien väliin olisi laitettava lista, näin laminaatit saisi fiksusti asennettua. Lista olisi jakanut eteisen hassusti kahdeksi eri tilaksi, joten hän ehdotti osaan tilasta laattoja.

Onneksi ehdotti, sillä ne ovat olleet koko remontin paras uudistus. Kuvassa näkyvät ovet vievät rappukäytävään, vessaan ja kylpyhuoneeseen. Parketin kanssa piti aina olla tarkkana, ettei suihkun jälkeen astele märillä jaloilla lattialla ja kurakeleillä riisuin kengät suosiolla rappukäytävän puolella. Nyt eteisessä säilytetään myös Baby H:n kärryjä, joiden mukana tulee kaikenlaista roskaa ja loskaa. Lattialaatat saa helposti pyyhittyä puhtaaksi, eivätkä ne mene pilalle, vaikkei roiskeita olisikaan samalla sekunnilla kuivaamassa.

Ykkösvalinta lattiaan olisi ollut klassinen octagon-laatta mustilla napeilla. Valkoiseen lattiaan sopivaa sävyä oli kuitenkin hankala löytää, ja koska halusin raskaushuuruissani remontin valmiiksi heti, ei ollut aikaa tilailla laattoja ulkomailta. Niinpä päädyimme Kaakelikeskuksen marokkolaislaattaan. Äkkiseltään ajateltuna marokkalaislaatta on klassisen vastakohta, trendilaatta, jota on näkynyt suomalaisten kylppäreissä ja eteisissä parin vuoden ajan. Pidän kuitenkin laatan kuvioinnista ja tarkemmin ajateltuna se ei olekaan Suomessa vain parin viime vuoden juttu, katsokaapa vaikka tätä kuvaa Ateneumin lattiasta. Melko identtinen kuviointi vai mitä?