All Posts By

Noora K.

Noora K:sta Sisustus

Ketjureaktion osasia

Noora K.

Tämä ei varmaan yllätä enää ketään, kun matto on yllättäen häipynyt olohuoneesta. No, totuuden nimissä se on pesulassa (koira, ei vauva). Ja taas tapahtui sama kuin joka kerta maton jouduttua pesuun. Olohuone näyttää ihanan raikkaalta ja vaalealta ilman sitä. Vähän tyhjältä toki myös. No, palataan mattoasioihin taas vähän myöhemmin, ne ovat tämän blogin ikuisuusaihe.

Tällä kertaa haluan joukkoistaa pöytäpulmani ratkaisun. Olohuoneen pieni sivupöytä on nimittäin tullut tiensä päähän tässä huushollissa. Se ei ole oikein ollut mieleeni enää vähään aikaan ja nyt, kun oletettavissa on, että vauva alkaa pian kivuta ja kavuta huonekaluja vasten, se tuntuu irtonaisine lasikansineen suorastaan hengenvaaralliselta.

Saa siis vinkata, jos tulee mieleen joku sivupöytäidea. Kriteerit:

– Joko niin kevyt, ettei se aiheuta ylpeyttä kovempia kolauksia, jos vauva kaataa sen päälleen tai niin tukeva, ettei vauva voi kaataa sitä päälleen.
– Sen verran pieni, että se mahtuu nojatuolin ja kirjahyllyn väliin. Aion nimittäin vaihtaa pöydän paikan. Pöydälle on pakollista mahtua tuo nykyinen pöytävalaisin ja sen lisäksi vain kirja ja lasi.
– Musta tai valkoinen.
– Ei maalaisromanttista.
– The Hamptons meet Brooklyn kuulostaisi täydelliseltä tyyliltä. Skandiminimalismiakin olen valmis harkitsemaan, jos on pakko.

Nyt nurkassa on vain lehtiteline, joka odottaa sopivaa paikkaa muualla huoneessa ja taulu, joka odottelee edelleen seinälle pääsemistä.

Sellaista. Tuleeko mieleen hyviä pikkupöytiä?

P.S. Sisustusaiheesta on luvassa lisää juttua. Totetutin nimittäin juhannuksena alennusmyyntien siivittämänä erään pitkäaikaisen sisustushaaveen.

Lapset

Unijuna puksuttaa

Noora H. & Noora K.

Vauvojen unista on ollut jonkin verran keskustelua kommenttiboksissa. Välillä on pohdittu päiväunia ja välillä sitä, miten eri lailla vauvat nukkuvat. Tämä on sellainen aihe, josta varmaan ihan jokainen tuore vanhempi keskustelee vauvavuoden aikana. Koska olemme loppumattoman uteliaita ja rakastamme nukkumista, pyysimme podcast-vieraaksi Unijunan Liisa Niskakankaan, joka on siis vauvojen ja pikkulasten unikonsultti. Meillä on liuta omiakin kysymyksiä Liisalle, mutta otamme ilman muuta mukaan juttelutuokioomme myös teidän kysymyksiänne. Laittakaa kyssärit kommenttiboksiin, tenttaamme Liisaa ensi viikolla.

Yksi vinkki meillä on tarjota heti: reissussa nukahtamista helpottaa, kun vauvalla on tuttu peitto mukana. Aikoinaan Baby Wallabylta saadut makuupussit olivat molemmilla vauvoilla mukana. Baby H:lla makuupussi on auttanut myös omaan sänkyyn nukahtamista. Noora H. sai vauvan syntyessä synnytyssairaalasta vinkin, että jos vauvaa haluaa nukuttaa omaan sänkyyn, kannattaa vauva siirtää sinne sylissä lämmitetyssä peitossa. Peitoksi avautuva pieni makuupussi on ollut oiva tähän tarkoitukseen.

Lapset Matkustaminen

Reissuopas: lentokoneessa vauvan kanssa

Noora H. ja Noora K.

Noora K:n pakkauslista käsimatkatavaroihin, Baby K. matkan aikaan reilut 7kk:

Sylilapsella ei voinut olla omaa käsimatkatavaraa ja matkarattaat veivät toisen aikuisen käsimatkatavarakiintiön, joten Koon perheellä oli yksi reilunkokoinen reppu, joka mahtui hyvin edessäolevan istuimen alle. Lisäksi Noora K:lla oli pieni crossbody – sellainen, joka mahtui istuintaskuun. Koneessa reppu meni jalkoihin ja rattaat hattuhyllylle. Narun päässä olevat lelut olivat Julian blogista bongattu vinkki, jota ehdotti muutama lukijakin. Tämä keino oli varsin tepsivä koko matkan oikeastaan vähän kaikkialla: ravintoloissa, altaalla, silloin kun rattaat olivat paikallaan ja vauva rattaissa. Kirjan moni kehotti jättämään pois. Mennessä Baby K. nukkui matkan alun, joten lukemaan olisi ehtinyt, mutta aika kului lehden parissa. Paluussa tuli sitten luettua kirjaa. Ei siis kannata lannistua, lukeminen voi hyvinkin onnistua!

Baby H. osoittautui varsin tyytyväiseksi pieneksi matkustajaksi ja nukkui suurimman osan lennosta, mitä nyt aluksi ja lopuksi hieman valitti tylsistymistä. Lennolla vauvan leluihin ei tarvinnut juurikaan koskea, sillä Baby H. tykkäsi katsella kuvia Blue Wingsista ja seurata muiden matkustajien kävelyä koneen käytävällä. Myös lentoemännille suotiin hurmaavia hymyjä.

Noora H:n pakkauslista käsimatkatavaroihin, Baby H. matkan aikaan vajaat 4 kuukautta:
– Äidille kaikki samat, mitä muutenkin reissatessa eli lompakko, passi, puhelin, kirja, aurinkolasit yms.
– Imetyssuoja tai iso harso, näin homma on itselle mukavampaa ja vauvankin on helpompi keskittyä.
– Vaihtovaatteet vauvalle: body, housut, sukat ja lämmittävä neule. Lentokoneissa on nykyään pikemminkin kuuma kuin kylmä, joten kannattaa suosia kerrospukeutumista.
– Ohut peitto vauvalle.
– Harsoja 2 kpl.
– Vaihtovaatteet itselle: housut ja paita.
– Kaksi tuttia Minigrip-pussissa ja yksi tuttiremmissä (tutit tippuilevat ja osuvat joka paikkaan).
– Vaipanvaihtopaketit eli useampi valmiiksi pakattu Minigrip-pussi, jossa: kertakäyttöinen alusta, vaippa, wipeseja (pienemmässä pussissa) ja nenäliinoja. Tämä oli erinomainen vinkki, joka tuli blogin lukijalta. Pienet pussit on helpompi ottaa mukaan kuin koko hoitolaukku ja kakkavaipat saa pakattua samaiseen pussiin ennen roskiin laittoa.
– Käsidesi.

Ennen lentoa
– Tee ajoissa lähtöselvitys ja yritä saada mahdollisimman hyvät paikat. Jos matkustat toisen aikuisen kanssa, voit kokeilla varata käytävä- ja ikkunapaikan ja pitää peukkuja, ettei kukaan tule keskipaikalle. Mitä peremmällä paikat ovat, sitä epätodennäköisempää on, että joku haluaa keskipaikan välistänne.
– Syötä ja vaihda vaipat mahdollisuuksien mukaan juuri ennen lähtöä, jos vaikka turvavyövalo palaakin pitkään lähdön jälkeen. Lentokoneessa on yllättävän hyvä vaihtaa vaippoja, sillä pienet tilat on suunniteltu hyvin, eli sitä ei tarvitse jännittää. Molemmat reissut taittuivat Finnairin A32S-sarjan koneilla ja niissä on kaikissa vessoissa hoitopöydät.

Lennolla
– Älä avaa uteliaisuuksissasi liivin pussia tai anna lapsen leikkiä sillä. Pelastusliivi menee nimittäin vaihtoon, jos sitä suojaava pussi on yhtään repeytynyt.
– Lentoonlähdössä ja laskeutumisessa vauvan syöttäminen (imettäen tai pullosta) voi auttaa korviin. Kaikilla lapsilla korvat eivät kuitenkaan kipuile, Baby H:sta laskeutuminen ja nousu olivat vain hurjan hauskoja ja jänniä tapahtumia. Baby K:kaan ei ollut moksiskaan, paitsi paluulennon laskeutuessa pienellä tuli hetkeksi vähän suru puseroon. Vauva ei kuitenkaan halunnut pulloa, joten tämä vinkki menee kategoriaan “onnistuu jos onnistuu”.
– Isommalle lapselle voi pyytää suolaliuostippoja nenään ja “Mikki-hiiret”, jotka ovat kuumalla vedellä kastelluilla paperitolloilla täytetyt mukit. Mikki-hiirien vaikutusta ei ole varmasti yksikään tieteellinen tutkimus todistanut, vaan kyse lienee plasebo-vaikutuksesta. Lapset kuitenkin yleensä tykkäävät niistä ja mukien pitely korvilla saa ehkä vähän unohtamaankin kipua.

-Jos koneessa on tilaa, niin mukaan saattaa saada turvakaukalon. Kaukalo kiinnitetään penkkiin samalla tavalla kuin autossa turvavöillä kiinnitettäessä (tämä on hyvä osata itse).
– Ellei vauva ole turvakaukalossa, niin kasvot menosuuntaan istuen on turvallisinta. Jos saitte vauvalle oman paikan, esimerkiksi keskeltänne ja vauva nukkuu penkillä lennon aikana, niin vyön kannattaa olla silloinkin kiinni. Siirrä silloin vauvan vyö penkin vöihin ja kiristä molemmat vyöt mahdollisimman hyvin. Katso myös, ettei vauvan pää jää ylösnostetun käsinojan alle.

– Ruokien lämmitys onnistuu kyllä ja se tapahtuu vesihauteessa. Älä huuhtele pulloja vessan hanan vedellä.
– Pyydä itsellesi kuumia juomia vain puoli kupillista kerralla, näin kuuma kahvi ei ole vauvan päällä, jos samaan aikaan sattuu ilmakuoppa.
– Jos lennolla tarjoillaan ruokaa ja matkustat toisen aikuisen kanssa, pyydä ateriat eri aikaan, jotta toinen pystyy viihdyttämään vauvaa ja toinen saa syödä rauhassa.
– Lentoonlähdössä ja laskeutumisessa lapsen kasvot suoraan eteen päin, vauva mahdollisimman vähän mutkalla.
– Pidä vauva vöissä loppuun asti, rullausnopeudet voivat olla tosi kovia.

Save

Save