All Posts By

Noora K.

Lapset

Vauvakaman turhakkeet ja tuikitarpeelliset

Noora K. ja Noora H.

Tarpeelliset:

BabyBjörn-sitteri Ei taida olla tämän sitterin voittanutta. Molemmat vauvat ovat viihtyneet tässä erinomaisesti ja riemu on ollut suuri, kun he ovat oppineet antamaan itse itselleen vauhtia. Hyvä sitteri on helpottanut elämää monella tapaa. Se on toiminut alle puolivuotiaiden syöttötuolina, jos oikea on ollut varattuna, viihdyttänyt vauvaa ja myöhemmin pidellyt häntä paikallaan ja valvonnassa, kun olemme esimerkiksi käyneet suihkussa tai laittaneet ruokaa.

Kunnolliset vaunut Elämä on tuhat kertaa mukavampaa, kun on omassa arjessa toimivat vaunut. Vaunuja valitessa kannattaa miettiä, missä niitä pääasiassa käyttää. Noora H. ajelee päivittäin ratikalla, käy pienessä lähikaupassa ja kävelee useimmiten asfaltilla. Kevyet ja kääntyvillä etupyörillä varustetut Bugaboo Cameleonit ovat olleet tähän tarkoitukseen tosi hyvät. Noora K. taas tallailee suburbian hiekkateitä ja talvisaikaan myös sohjoisia ja vielä auraamattomia katuja. Bugaboo Buffalot kulkevat mainiosti ja ovat riittävän jämäkät. Plussaa tulee tilavasta tavarakorista, johon menee kaksi kauppakassia ja hoitolaukku. Myös Buffalot kääntyvät yhdellä kädellä oman akselinsa ympäri ja ovat miellyttävät työnnellä.

Kantoreppu (Noora K.) Ihan ensin käytössä oli Manduca, lähinnä kotona hengailuun, kun Baby K:lla oli sylikaipuuiltoja ja jotain kotihommia piti kuitenkin saada tehtyä. Manduca sopi paremmin Noora K:lle ja mies tykkäsi Ergobabysta. Niinpä reppujakin oli itse asiassa kaksi, yksi kummankin säädöillä. Manduca myytiin ensimmäisenä pois ja Ergobaby on edelleen ollut satunnaisesti käytössä esimerkiksi lentokentillä. Baby H. ei viihtynyt kantorepussa yhtään, ei vaikka perhe H. kokeili useampia. Noora H. siis neuvoisi hankkimaan repun vasta sitten, kun sitä pääsee vauvan kanssa testaamaan, jotta välttyy hutiostoksilta.

Turvakaukalo, jonka saa kiinni vaunujen runkoon. Ei kaivanne selityksiä.

Aurinkokuomu vaunuihin Bugaboon aurinkokuomu on ollut erinomainen helteisinä kesäpäivinä ja reissussa. Kuomussa on myös hyttysverkko, joka peittää vaunukopan kokonaan. Kannattaa huomioida, että vaikka kuomussa on uv-suoja, niin verkko-osissa sitä ei ole.

Syöttötuoli, jossa vastasyntyneen osa Tämä on must, jos vauva aloittaa kiinteät ennen kuin hän voi istua. Molempien meidän vauvat ovat tosin tainneet pötkötellä tässä jo ruokailuhommia aiemminkin, ihan vain seurana ruokapöydässä. Olemme molemmat halunneet tehdä alusta asti ruokailusta perheen yhteisen, mukavan seurusteluhetken ja ottaa vauvan mukaan.

Tarjotin syöttötuoliin Ruma, mutta pitää sotkut huomattavasti rajatummalla alueella kuin ruokailu pöydän ääressä. Syöttöessu on myös mainio kapine, ilman sitä lapsen paita joutuu pyykkiin jokaisen ruokailukerran jälkeen.

Lelukaari ja leikkimatto Se ohikiitävä vaihe, kun vauva ei vielä liikkunut, mutta makoili tyytyväisenä selällään lelujaan tutkien ja itse sai juoda omat kahvinsa rauhassa. Vaihe on niin lyhyt, että Noora K. ei edes ostanut omaa kaarta vaan lainasi sitä ystävältä. Baby H. sai beigen leikkimattonsa PikkuVaniljasta ja viihtyi siinä oikein hyvin, leikkimaton ei siis tarvitse olla riemunkirjava.

Pullojen sterilisaattori Baby K. ei kaikista yrityksistä huolimatta koskaan oppinut rintaruokailuun (tämä ei taida olla keskosille mitenkään tavatonta), joten hän joi alusta lähtien paljon pullosta. Keittelyrumba olisi tehnyt ennen pitkää hulluksi ja johtanut epäilemättä myös muutamien pullojen tuhoutumiseen.

Sähkökäyttöinen rintapumppu Katso edellinen kohta. Pump pump. Jestas, niin hyvin kuin sähkökäyttöinen pumppu palvelikin, Noora K. oli jo jossain kohtaa valmis polttamaan sen, kun tarvetta ei enää olisi. Näin ei kuitenkaan lopulta tapahtunut vaan pumppu taitaa olla käytössä jo kolmannessa perheessä. Tätä hommaa ei todellakaan tule ikävä pikkuvauvavaiheesta! Rintapumpuissa on muuten eroja, eli jos ensimmäinen ei toimi, niin kokeile toista.

Ainu Medela -tuttipullot Ja edelleen, katso edellinen kohta. Vauvat ovat hyvin yksilöllisiä ja joskus ronkeleitakin tuttipullojen kanssa, joten tämä ei taida olla mikään suositus vaan lähinnä toteamus, että näitä oli meillä käytössä. Baby K. siirtyi näistä tavallisiin tuttipulloihin ja Baby H:lla nämä olivat käytössä yhtä aikaa imetyksen kanssa. Noora H. luki jostain, että rinnasta ja pullosta syöville vauvoille kannattaa valita pullo, josta maitoa ei tule liian helposti, näin vauva ei ala suosimaan tuttipulloa. Baby H:lla Medelat toimivat, maitoa tuli pullosta sen verran vähän, ettei ollut pelkoa vauvan “laiskistumisesta”.

Vaavi-sänky oli aivan ihana alussa, kun vauvan halusi pitää koko ajan lähellä ja toisaalta antaa hänen nukkua mukavasti ja rauhassa. Vuokrattavuudesta plussaa ja siitä, että toimitus on todella nopea. Sänky on myös helppo koota. Noora H:lla oli vauvaa varten myös vähän pinnasänkyä pienempi kehto, mutta sekin tuntui alussa liian isolle ja laitasuojat peittivät näköyhteyden vauvaan. Skippaa siis kehdot, vuokraa Vaavi-sänky ja siirrä ensimmäisten kuukausien jälkeen vauva suoraan pinnasänkyyn.

Untuvapussit kaksin kappalein (Noora K.) Jos perhe autoilee ja saa talvivauvan, niin untuvapussi turvakaukaloon on tosi, tosi hyvä keksintö. Baby K. ei käyttänyt ekana talvenaan haalaria juuri lainkaan vaan hänet laskettiin sisävaatteissa ja pipossa ja tumpuissa kaukaloon, vedttiin vetskari ylös asti ennen ovesta ulos astumista ja auton lämmettyä vetskari taas avattiin. Vauvalla ei tainnut mennä koko talvena kertaakaan kuppi nurin kuumuudesta. Rattaissa taas oli oma untuvapussinsa, jota Noora K. tosiaan suosittelee varauksella, joku muu kuin Bugiksen oma lämpöpussi saattaa olla parempi, koska tässä versiossa vetskari kanittaa ärsyttävästi. Muuten pussi on tosi laadukas ja piti vauvan lämpimänä ensin vaunukopassa ja myöhemmin ratasosassa. Tarkoitus on pitää untuvapussia rattaissa niin kauan kuin vauva ei kävele itse ulkona. Kaksi untuvapussia oli käytännön valinta – rattaisiin ja kaukaloon menevät olivat kumpikin omaan tarkoitukseensa suunniteltuja ja eipähän tarvinnut säätää ja vaihdella.

Imetystyyny Supermukava myös pulloruokintaan, minipienen vauvan sai aseteltua tyynylle pötköttelemään. Kumpikaan Noorista ei ole tainnut kärsiä niska-hartiaseudun vaivoista pikkuvauva-aikana.

Harsot Mieluummin överit kuin vajarit, osta siis ainakin 10 kappaletta. Näitä tarvitsee ihan kaikkeen.

Kätkythälytin Monelle varmasti turhake, mutta meistä kumpikaan ei olisi tainnut nukkua sekuntiakaan ilman hälytintä. Molemmilla on Babysense-hälytin, joka on toiminut hyvin.

Tuttiremmi Noora K. eli 6kk ilman, eikä oikein jälkeen päin tajua, miten se oli mahdollista. Noora H:lla tuttiremmi oli ensimmäinen ostos vauvalle pipon ja kuninkaallisen kruunututin lisäksi.

Ihan kivat, mutta hyvin olisi pärjännyt myös ilman:

Babynest (Noora K.) Baby K. oli vielä kotiutuessaankin tosi pieni ja hän tuntui hukkuvan jopa Vaavi-sänkyyn. Babynest olikin alussa kätevä tuomaan vauvalle turvallisen olon sopivan pienessä nukkumakolosessa. Se oli päivisin Vaavissa ja öisin pinnasängyssä. Lisäksi vauva pötkötteli alussa siinä myös sohvalla.

Turhat:

Kosteussuojalakanat omaan ja vauvan sänkyyn. Ehkä näitä saattaa tarvita sitten kuivaksiopetteluvaiheessa? Koon ja Hoon perheet ovat kaikista varoitteluista huolimatta säästynyt oikeastaan kokonaan erinäisiltä eritekatastrofeilta. Olisikohan vaippa falskannut kahden käden sormilla laskettavan määrän koko tänä aikana? Ja silloinkin vain vähän.

Sisämyssyt ja -tumput Varma keino saada lämminverinen Baby K. pimahtamaan. Baby H. piti tumppuja, mutta myssyjä ei pidetty sitten sairaala-ajan.

Hupulliset haalarit ihan pienelle Huppu on tiellä kun vauva lähinnä makoilee, se painaa ikävästi niskan alla ja on turhan kuuma päässä pidettäväksi.

Bugaboon oma sadesuoja No, ratasosaan siirtymisen jälkeen suoja menettelee, mutta kannattaa kyllä hankkia jonkin muun merkin sadesuoja vaunuille, jos ulkoilee säässä kuin säässä.

Kantoliina Liian säätöä.

Pikkuruiset vastasyntyneen kengät Kivan näköisiä, mutta tosi epäkäytännöllisiä. Villasukilla ja töppösillä pärjää mainiosti.

Suurin osa vauvan hellevaatteista Huoh. Haluamme kuitenkin uskoa ja toivoa, että kyse on vain siitä, että tänä vuonna kävi vähän huono tuuri säiden kanssa.

Lapset Sisustus

Karanneita joulumopoja liikenteessä

Noora H. & Noora K.

Meillä molemmilla vanhempainvapaa on loppusuoralla, enää ei ole pitkä aika töihin paluuseen ja laiskojen arkipäivien loppumiseen. Arkivapaista onkin otettu kaikki irti, tiistaina hengasimme koko päivän pyjamissa, söimme pitkään aamiaista, joimme glögiä ja kuuntelimme joululauluja.

Meidän kesken joulufiilistelyssä ei tarvitse himmailla, vaikka muut ystävät ovat sitä mieltä, että joulumopo keulii vähän turhan herkästi. Tänä vuonna keuliminen on turhan laimea ilmaisu, sillä joulumopo on karannut aikapäiviä sitten.

Blogin kommenteissa ja postauksissa on viime aikoina pohdittu kuluttamista, niiden jälkeen hävettää kirjoittaa uusista joulupyjamista ja muovikransseista. Ehkä saamme edes vähän anteeksi sillä, että kranssit killuvat ovissa monta vuotta ja viime vuotiset pallomahamallin pyjamat jäivät isoiksi. Tämän vuotiset pyjamat ovat H&M:sta, mutta myös Cubuksella näytti olevan isot valikoimat villejä pyjamia ja ihan sekoja jouluneuleita. Aikuisten pyjamat ovat hauskoja, mutta lapset ovat suorastaan syötävän suloisia pyjamissaan. Baby H. näyttää H&M:n tonttupyjamassa ihan Will Ferrellilta Elf-leffassa ja Baby K. polkagris-karkilta P.O.P:in yökkärissä.

Noora H. noudatti omissa kranssiaskarteluissaan neuvoa pysyä yksinkertaisessa, jos askartelutaidot ovat keskinkertaiset. Hoon kranssin koristelut jäivät mustaan silkkirusettiin ja hopeiseen kuuseenkoristeeseen. Ei kovin jouluista, mutta kätevää, kun kranssi kuitenkin unohtuu parvekkeelle koko vuodeksi. Noora H. kerää yleensä joulukoristeet pois tapanina ja pitää asunnon suht siistinä, mutta parvekkeelle asti into ei riitä. Kesällä laitetut tyynyt saattavat olla lumen peitossa koko talven ja joulukoristeet vielä juhannuksena, eikä oikeita kasveja edes harkita. Parvekkeella on pari muovikasvia metallipurkissa ja purkissa nököttävään liitutaulukylttiin on kirjoitettu “KASVEJA”.

Noora K. tykkää vuodesta toiseen kävyistä ja nauhoista. Tämä kranssin ympärillä kieputeltiin Ikean huopamaista leveää nauhaa. Rusetti on tehty erikseen ja kiinnitetty kuumaliimapyssyllä. Käpy on vuosia nurkissa pyörinyt kuusenkoriste, joka esiintyy joka joulu jossain roolissa. Kranssi sai paikan eteisestä, portaiden kaiteesta, joka on Noora K:n kotona vakiintunut kranssin paikka. Noora K:n kaikki joulukoristeet ovat tämänkaltaisia, melko yksinkertaisia siis, mutta niitä on paljon! Enemmän on enemmän ja minimalismi on joulun vihollinen, on Noora K:n motto. Jos kaipaa vinkkejä minimalistisen eleganttiin jouluun, kannattaa vilkaista uusin Glorian Koti, jossa Coffee Table Diaryn Gia esittelee yli-ihanat ideansa.

Töihin paluusta ajattelimme jutella lisää podcastissa, jos vain saamme järjestymään sellaisen hetken, että ainakin toinen lapsista nukkuu nauhoituksen ajan. Muuten podcastin nauhoittamisesta ei meinaa tulla mitään. Pari kivaa podia on päätynyt roskikseen, kun lause on keskeytynyt parin minuutin välein lasten karatessa eteiseen ja huutaessa pallon perään. Pitäkää siis peukkuja, että pääsemme pian nauhoitushommiin! Karkaamisesta puheen ollen – kuvituskuvat ovat siitä, kun yritimme ottaa lapsista söpöjä joulukuvia. Paino sanalla yritimme, kumpikin häipyi tai kiskoi lakin päästään vuorotellen ja välillä myös jompikumpi huusi kuin syötävä.

Kivaa sunnuntaita ja hyvää isänpäivää!

Noora K:sta Vaatteet ja asusteet

Täydellinen talvitakki

Noora K.

Taisin mainita lastenvaatepostauksessa, että en yleensä olemaan tarpeeksi nopea tekemään löytöjä FB-kirppiksillä. Onnistumiseni tapahtuvat yleensä ostoilmoituksilla, mutta tällä kertaa kävi tosi hyvä tuuri. Bongasin ex-kollegoiden FB-kirppikseltä Ritva-Liisa Pohjalaisen Joutsenelle suunnitteleman untuvatakin. Se ei ollut koskaan oikein istunut entiselle työkaverilleni, joten laputkin olivat edelleen kiinni. Tunsin suorastaan ylpeyttä, kun kerrankin lykästi ja maksoin lähemmäs 600 euron takista kaksi sataa.

Viininpunainen väri on kivaa vaihtelua muuten kovin tummaan talvitakkimassaan. Se oli myös pikkutyttönä pitkään lempivärini. Unelmien täyttymys olisivat olleet viininpunaiset, samettiset ratsastushousut kokonahkapaikoilla yhdistettynä nahkaisiin ratsastussaappaisiin.

Takki: Joutsen (second hand) Kaulahuivi: Balmuir Pipo: Acne (second hand) Laukku: Coach Farkut: Zara Tennarit: Nike

Huppu suojaa hyvin, joten periaatteessa ilman pipoakin voisi pärjätä, jos pakkanen ei ole kauhean kova. Plussakeleillä tätä takkia ei kannata käyttää, niille se on aivan liian lämmin. Polviin saakka ulottuva pituus on ihan toppen, sillä pärjää helpohkosti ilman pitkiä kalsareitakin.

Joutsenelta olin ajatellut hankkivani talvitakin muutenkin, vuosi vain oli vähän epäselvä. Merkin takit ovat uutena niin hintavia, että minäkin olin tainnut siirtää kunnollisen, pitkän untuvatakin hankintaa “ensi vuoteen” aika monta kertaa. Onneksi löysin tämän!

Kuvat napattiin eräällä äitikerhomme vaunukävelyllä Töölönlahdella, joka kuuluu Noorien Helsinki-suosikkeihin (näistä vielä lisää myöhemmin). Se on kaunis jokaisena vuodenaikana.

Vaunuista puheen ollen – eräs lukijamme kysyi tuossa jokin aika sitten mielipiteitämme rattaistamme. Meillä tosiaan mieheni valitsi rattaat. Hän jaksaa aina kartoittaa ja vertailla vaihtoehtoja paljon perusteellisemmin kuin allekirjoittanut. Hankimme sitten Bugaboo Buffalot ja olen ollut ihan mielettömän tyytyväinen niihin. Bugikset ovat tosi ketterät ja niitä on kevyt operoida yhdelläkin kädellä, mikä on varsin tarpeellinen taito, kun harvoin tuntuu kukaan availevan ovia kaupaungilla liikkuessa. Tavarakoriin mahtuvat isommatkin kauppakassit, eivätkä renkaat jää jumittamaan mihinkään. Miinusta tulee lisävarusteena hankittavalle lämpöpussille, sen vetoketjut ovat kanittavaa sorttia ja vähän ärsyttävät. Merkin omaa High Performance Foot Muffia suosittelen siis varauksella.