Browsing Category

Helsinki

Helsinki Ravintolat

Perjantain parhaat

Viikon paras lounas oli Jätkäsaareen Bar Malagassa. Glorian Ruoan ja Viinin Instagramista bongattu ravintola oli todellinen löytö. Bistro sijaitsee uuden kerrostalon alakerrassa, keskellä rakennustyömaita, joten ilman suosituksia sinne tuskin olisi päätynyt. Noora H. tilasi sienipastan ja Noora K. Dijon-kalkkunaa perunamuussin kera. Aterian jälkeen molemmat totesivat, että kympin lounas oli yksi kaupungin parhaista.

Viikon paras aamupala oli Vallilan Melt New York Eateryssa. Kirppiskamojen haun jälkeen vauvajengi suuntasi pitämään sadetta Meltiin, ja äidit tilasivat taivaalliset french toastit. Noora H. on suositellut Meltia aiemminkin, mutta french toastien jälkeen lähistöllä asuvat tutut tekisi mieli opastaa paikalle kädestä pitäen. Loistava palvelu, kiva tunnelma ja suussasulavia herkkuja, mene ja tue korttelikahvilaa!

Viikon paras kirja on Juha Itkosen Minun Amerikkani. Noora H. odotti lainaa yhtä pitkään kuin vauvaa, eli yhdeksän kuukautta. Ensimmäisen sadan sivun perusteella voi todeta, että kyllä kannatti. Itkosen matkakertomusta ja tunnelmia vaalien alta on mielenkiintoista lukea. On myös hauska huomata, että nelikymppisen mieskirjailijan fiilikset tasaisista, automarkettien kansoittamista maisemista ovat välillä ihan samanlaisia kuin itsellä tuolla päin maailmaa ollessa. Noora H. ei ole julkaissut lukupäiväkirjoja hetkeen, mutta kirjat on kirjattu ylös, eli vinkkejä on tulossa.

Viikon paras urheilu on lenkki. Noora H. selätti vihdoin flunssan ja pääsi lenkille. Ehkäpä valekuntoilija voi pian taas kutsua itseään ihan oikeaksi kuntoilijaksi. Noora K. taas kokeili lähiseudulle ilmestyneitä uusia kuntoportaita lenkin aluksi ja lopuksi. Porrastreeni on kyllä tosi hyvää vaihtelua peruslenkkeihin.

Viikon paras vauvauutinen tuli tietysti Presidentinlinnasta. Noora & Noora onnittelevat ja jäävät pohtimaan, ilmestyykö Baby N. (vai H.?) johonkin Helsingin vauvakerhoista.

Helsinki Matkustaminen

Perjantain parhaat

Noora H. & Noora K.

Viikon paras hotellivinkki on tämän postauksen kuvissa näkyvä Casa Mathilda. Noora H. perheineen yöpyi Barcelonassa tässä hotellissa ja se oli niin ihana, ettei siitä voi olla vinkkaamatta. Pieni boutique-hotelli näytti sille mille kuvissakin (ei aina itsestäänselvyys), siellä oli mukava henkilökunta eikä vauva tuottanut ongelmia. Hotellin kauniilla terassilla oli kiva istua iltaisin, ja aamupala oli pieni, mutta hyvä. Vanhan kerrostalon toisessa kerroksessa sijaitsevaan hotelliin körötellään antiikkisella hissillä, joka on jo itsessään nähtävyys. Hotelli on aikoinaan ollut jonkun koti, ja talossa on edelleen yksityiskoteja. Melko hulppeita sellaisia, jos hotellin koosta voi päätellä jotain.

Viikon paras “nagging task” oli Noora H:n luomien poisto. Homma on roikkunut listalla iäisyyden ja nyt se on yliviivattu. Asia olisi kyllä kannattanut hoitaa listalta aiemmin, sillä jos poistetaan kerralla useampi luomi edestä, takaa ja molemmilta sivuilta, on nukkuminen hieman hankalaa…

Viikon paras lounas oli Il Birrificiossa. Toisin kuin voisi luulla, niin oluisiin erikoistuneesta ravintolasta saa myös muuta kuin makkaraa. Noora H:n keskiviikkona syömä lohirisotto oli oikein kelpo ja ravintola on sen verran iso, että sinne mahtuu myös vaunujen kanssa lounasaikaan. Viikonloppuisin tarjolla on brunssia ja listalla näytti olevan muun muassa eggs benedict. Brunssi jäi juuri kesätauolle, mutta pääsee heti syksyllä kokeiluun.

Viikon paras aamupala on Relovessa, joka todistaa, että terveellisiä aamupaloja saa Tukholman ja Punavuoren lisäksi muualtakin. Aamupalasettiin kuuluu vihersmoothie, avokadoleipä, tuorepuuro ja kahvi. Aamiaista syödessä voi seurata Töölön rouvien keskusteluja ja katsoa, millaisia kirppisaarteita ihmiset kassalle kiikuttavat. Parasta kaikessa on se, että aamiainen ei lopu esimerkiksi kello 10 vaan sitä taitaa saada läpi päivän.

Viikon paras vauvajuttu, joka ei taatusti kiinnosta ketään muuta kuin Noora H:n perhettä, on Baby H:n soseruokailut ja kääntyminen selältä vatsalleen. Jipii! On jännä, kuinka innoissaan sitä voi olla oman lapsensa taidoista, vaikka lähes tulkoon jokainen lapsi oppii kyllä kääntymään eikä kukaan syö maitoa lopun elämää. Sitä tekisi mieli kuuluttaa jokainen edistysaskel koko maailmalle, toistaiseksi Noora H. on kuitenkin säästänyt internetia tältä. Facebook-julkaisut koulujen loppumispäivänä osoittavat, että tämä piirre ei taida kadota lapsen kasvaessa.

>

Viikon paras kotiruoka tästä elokuun loppuun on savukala uusien perunoiden kanssa. Niin yksinkertaista ja niin hyvää. Noora K. fiilistelee edelleen sitä, että voi taas raskauden jälkeen syödä raakaa kalaa, joten sitä on ollut ruokalistalla tämän vuoden aikana ihan poikkeuksellisen usein.

Viikon paras sarja on Mad Men. Tiedetään, tiedetään, old news. Noora K. on vasta nyt ennättänyt sarjan viimeisen kauden pariin ja kerrankin voi jostain sarjasta sanoa, että olipas hyvä lopetus. Ihan täydellinen. Suitsin viidennen kauden jaksot, taas. Äh. Jotkut sarjat vain ovat sellaisia, että ehkä niitä ei kannattaisi tehdä yhtä tai kahta kautta enempää.

Viikon paras sisustuslehti on Glorian Koti. Lehti on viime aikoina palannut siihen suuntaan, joka aikanaan teki siitä Noora K:n ehdottoman suosikin ja unohtanut Deko-tyyliset kokeilut. Jes! Uusimmassa numerossa esitelty Avelian omistajan mökki on aivan ihana.

Mökki- ja lukemisfiiliksista on helppo hypätä toivottamaan ihanaa juhannusta kaikille. Palataan pyhien jälkeen!

Helsinki Noora H:sta Ravintolat

Kun Helsinki tarjoaa parastaan

Noora H.

Viime viikonloppu oli todellinen superviikonloppu Helsingissä. Ravintolapäivä, Arabian katufestarit, Kumpulan kyläkirppis, Kallio kukkii, Hanami Roihuvuoressa ja hevoset Kaivarissa. Varmaan vielä pari muutakin tapahtumaa. Olimme lähes aamusta iltaan ulkona lauantain ja sunnuntain, välillä kävimme kotona vaihtamassa vaippoja ja leikittämässä Baby H:ta. Vauva pitää pian siirtää istumaosaan, sillä hereillä ollessaan hän ei viihdy lainkaan vaunukopassa. Ja ymmärtäähän sen, ei kukaan jaksa loputtomasti pilviä tuijotella.

Lauantaina käyskentelimme ristiin rastiin Arabiaa ja Kumpulaa. Hämeentie oli suljettu Arabianrannan päässä, ja tehtaan edustan valtasivat ruokarekat ja ravintolapäivän keittiöt. Puutalojen pihoilla oli kirppiksiä ja paikallisten lasten kiskoja, joiden ohi ei voinut kulkea kaivamatta rahapussia esiin. Jos kolme alakouluikäistä kauppaa reippaasti karkkipusseja ja kertoo tuottojen menevän uhanalaisten eläinten hyväksi, niin on ostettava karkkia, vaikkei karkkipäivä olisikaan. Pihakirppikseltä löysin myös vanhat, kauniit sinivalkoiset keittolautaset, joissa aion säilyttää tomaatteja keittiöntasolla.

Iltapäivällä piipahdimme Teurastamon kesäavajaisissa. Teurastamon tapahtumat ovat siitä kivoja, että niissä ovat aikuiset ja lapset sulassa sovussa. Minusta on kivaa, että samalle alueelle mahtuvat terassilla keikkoja kuuntelevat aikuiset ja pihapelejä pelaavat lapset.

Teurastamolla oli tarkoitus syödä Roslundin hampurilaiset, mutta lähes tunnin jono ajoi meidät läheiseen Social Foodiin. Social Food on juuri palkittu Helsingin Uutisissa kaupungin parhaana hampurilaispaikkana, mutta onnistuimme saamaan istumapaikat meille ja ystäväperheelle. Palkinto on todella ansaittu, Social Foodin hampurilaiset ovat ykkössijalla minunkin listallani, sillä puuhiiligrillissä paistettuja pihvejä on vaikea päihittää.

Viikonloppu alkoi tukan pätkäisyllä. Kävi nimittäin se perinteinen, eli vauva tuli ja tukka lähti. Raskausaikana elätellyt toiveet siitä, että saisin pitää paksuuntuneen tukkani, sulivat sitä mukaa kun noukin irronneita hiuksia viemärinkannesta ja lattialta. Niitä on joka paikassa. Paras ratkaisu ohentuvan tukan kanssa on leikata pitkä polkka. Laitoin luottokampaajalleni alkuviikosta viestiä ja sain armoajan saman viikon lauantaille. Tukasta tuli tosi kiva, ja tätä osaan ehkä vähän laittaa, sillä suoristus onnistuu minultakin.

Sunnuntaina kävimme vielä äitini ja Baby H:n kanssa ihastelemassa kirsikankukkia Roihuvuoren Hanami-juhlassa. Olimme liikkeellä hyvissä ajoin etukäteen, ja pääsimme ihastelemaan kukkia ennen pahinta ryysistä. Samalla oli hauska seurata cosplay-harrastajia poseeraamassa kameroille ja pitämässä piknikkiä pienille keräilynukeille. Japanin reissu jäi taas tänä vuonna, mutta ehkä ensi vuonna. Onneksi pienen palan Japania löytää joskus myös Helsingistä.

Save