Browsing Category

Matkustaminen

Matkustaminen Noora H:sta

Haaveet, kaikki turhat haaveet

Noora H.

Olen henkeen ja vereen helsinkiläinen (koska ratikat, meri ja mukulakivet), mutta nyt rakas kotikaupunkini on saanut kilpailijan ja se on, rumpujen pärinää, Porvoo! Miten ihmeessä en ole aiemmin ymmärtänyt, millainen helmi aivan naapurissa sijaitsee. Olen muistaakseni käynyt Porvoossa joskus lapsena, mutta aikuisena tehty kesäretki on tietysti aivan eri asia kuin lapsena tehdyt luokkaretket.

Ihastuin Porvooseen niin perinpohjin, että se nousi potentiaalisten asuinpaikkojen listalle. Tällä listalla on parikymmentä paikkaa Singaporesta San Franciscoon, eli kovin realistinen tai ainakaan ihan lähitulevaisuuden lista se ei ole, mutta nyt Porvoolla on siellä oma paikkansa.

Minun unelmointini liittyy yleensä asumiseen ja sitä kautta elämäntapaan. Matkustaessa mietin usein, millaista jossakin paikassa olisi asua, mitä harrastaisin, miten kotini sisustaisin, missä kävisin kahvilla ja mitä iltaisin kokkaisin. Haaveissani pidän sujuvasti Bed & Breakfast -paikkaa Etelä-Ranskassa, teen pitkää päivää New Yorkissa tai joogaan Thaimaassa.

En oikeastaan koskaan haaveile ökyjahdeista tai pingispallon kokoisista timanteista, vaan päiväunissa eletään aina paikallista arkea. Tietysti turistina näen usein vain kaupungin paraatipaikkoja, joten eivät  unelmieni asunnot ihan halvimmasta päästä ole. Eikä haaveissa ikinä mietitä sairasvakuutuksia, harrastusmaksuja tai paikallisen luomupuodin hintatasoa.

Vauva on muuten muuttanut unelmointia. Ennen saatoin ajatella, että jos kaikki elämässä menisi mönkään, niin myisin omaisuuteni, ostaisin pelkän menolipun ja pestautuisin hanttihommiin. Enää ei voi ajatella ihan samalla tavalla, kun huolehdittavana on pieni ihminen.

Porvoossa asuisin mieluusti Länsirannalla aivan joen vieressä. Vanhat puutalot ovat ihania, mutta nikkarointitaidoillani koti ränsistyisi vuodessa. Länsiranta on sopivasti syrjässä pahimmasta turistivilinästä, mutta sillan yli kävelisi hetkessä vanhaankaupunkiin.

Porvoolaisena yrittäisin tietysti tukea paikallisia yrittäjiä. Joisin aamukahvini perinteikkäässä kahvilassa, ostaisin Baby H:n lahjat lelukauppa Riimikosta ja söisin päivällistä ihanissa ravintoloissa. Iltaisin juoksisin jokirannassa ja kiihdyttäisin kohti mäen päällä sijaitsevaa Porvoon Tuomiokirkkoa. Lenkin jälkeen kävisin saunassa ja istuisin terassilla katselemassa vanhankaupungin valoja.

Onneksi pääsen pian jatkamaan haaveilua, sillä suunnittelemme “äitikerhomme” retkeä Porvooseen.

Mistä te haaveilette ja ovatko haaveet muuttuneet vuosien varrella?

P.S. Pahoittelen otsikon aiheuttamaa korvamatoa.

Save

Save

Helsinki Matkustaminen

Perjantain parhaat

Noora H. & Noora K.

Viikon paras hotellivinkki on tämän postauksen kuvissa näkyvä Casa Mathilda. Noora H. perheineen yöpyi Barcelonassa tässä hotellissa ja se oli niin ihana, ettei siitä voi olla vinkkaamatta. Pieni boutique-hotelli näytti sille mille kuvissakin (ei aina itsestäänselvyys), siellä oli mukava henkilökunta eikä vauva tuottanut ongelmia. Hotellin kauniilla terassilla oli kiva istua iltaisin, ja aamupala oli pieni, mutta hyvä. Vanhan kerrostalon toisessa kerroksessa sijaitsevaan hotelliin körötellään antiikkisella hissillä, joka on jo itsessään nähtävyys. Hotelli on aikoinaan ollut jonkun koti, ja talossa on edelleen yksityiskoteja. Melko hulppeita sellaisia, jos hotellin koosta voi päätellä jotain.

Viikon paras “nagging task” oli Noora H:n luomien poisto. Homma on roikkunut listalla iäisyyden ja nyt se on yliviivattu. Asia olisi kyllä kannattanut hoitaa listalta aiemmin, sillä jos poistetaan kerralla useampi luomi edestä, takaa ja molemmilta sivuilta, on nukkuminen hieman hankalaa…

Viikon paras lounas oli Il Birrificiossa. Toisin kuin voisi luulla, niin oluisiin erikoistuneesta ravintolasta saa myös muuta kuin makkaraa. Noora H:n keskiviikkona syömä lohirisotto oli oikein kelpo ja ravintola on sen verran iso, että sinne mahtuu myös vaunujen kanssa lounasaikaan. Viikonloppuisin tarjolla on brunssia ja listalla näytti olevan muun muassa eggs benedict. Brunssi jäi juuri kesätauolle, mutta pääsee heti syksyllä kokeiluun.

Viikon paras aamupala on Relovessa, joka todistaa, että terveellisiä aamupaloja saa Tukholman ja Punavuoren lisäksi muualtakin. Aamupalasettiin kuuluu vihersmoothie, avokadoleipä, tuorepuuro ja kahvi. Aamiaista syödessä voi seurata Töölön rouvien keskusteluja ja katsoa, millaisia kirppisaarteita ihmiset kassalle kiikuttavat. Parasta kaikessa on se, että aamiainen ei lopu esimerkiksi kello 10 vaan sitä taitaa saada läpi päivän.

Viikon paras vauvajuttu, joka ei taatusti kiinnosta ketään muuta kuin Noora H:n perhettä, on Baby H:n soseruokailut ja kääntyminen selältä vatsalleen. Jipii! On jännä, kuinka innoissaan sitä voi olla oman lapsensa taidoista, vaikka lähes tulkoon jokainen lapsi oppii kyllä kääntymään eikä kukaan syö maitoa lopun elämää. Sitä tekisi mieli kuuluttaa jokainen edistysaskel koko maailmalle, toistaiseksi Noora H. on kuitenkin säästänyt internetia tältä. Facebook-julkaisut koulujen loppumispäivänä osoittavat, että tämä piirre ei taida kadota lapsen kasvaessa.

>

Viikon paras kotiruoka tästä elokuun loppuun on savukala uusien perunoiden kanssa. Niin yksinkertaista ja niin hyvää. Noora K. fiilistelee edelleen sitä, että voi taas raskauden jälkeen syödä raakaa kalaa, joten sitä on ollut ruokalistalla tämän vuoden aikana ihan poikkeuksellisen usein.

Viikon paras sarja on Mad Men. Tiedetään, tiedetään, old news. Noora K. on vasta nyt ennättänyt sarjan viimeisen kauden pariin ja kerrankin voi jostain sarjasta sanoa, että olipas hyvä lopetus. Ihan täydellinen. Suitsin viidennen kauden jaksot, taas. Äh. Jotkut sarjat vain ovat sellaisia, että ehkä niitä ei kannattaisi tehdä yhtä tai kahta kautta enempää.

Viikon paras sisustuslehti on Glorian Koti. Lehti on viime aikoina palannut siihen suuntaan, joka aikanaan teki siitä Noora K:n ehdottoman suosikin ja unohtanut Deko-tyyliset kokeilut. Jes! Uusimmassa numerossa esitelty Avelian omistajan mökki on aivan ihana.

Mökki- ja lukemisfiiliksista on helppo hypätä toivottamaan ihanaa juhannusta kaikille. Palataan pyhien jälkeen!

Lapset Matkustaminen

Reissuopas: lentokoneessa vauvan kanssa

Noora H. ja Noora K.

Noora K:n pakkauslista käsimatkatavaroihin, Baby K. matkan aikaan reilut 7kk:

Sylilapsella ei voinut olla omaa käsimatkatavaraa ja matkarattaat veivät toisen aikuisen käsimatkatavarakiintiön, joten Koon perheellä oli yksi reilunkokoinen reppu, joka mahtui hyvin edessäolevan istuimen alle. Lisäksi Noora K:lla oli pieni crossbody – sellainen, joka mahtui istuintaskuun. Koneessa reppu meni jalkoihin ja rattaat hattuhyllylle. Narun päässä olevat lelut olivat Julian blogista bongattu vinkki, jota ehdotti muutama lukijakin. Tämä keino oli varsin tepsivä koko matkan oikeastaan vähän kaikkialla: ravintoloissa, altaalla, silloin kun rattaat olivat paikallaan ja vauva rattaissa. Kirjan moni kehotti jättämään pois. Mennessä Baby K. nukkui matkan alun, joten lukemaan olisi ehtinyt, mutta aika kului lehden parissa. Paluussa tuli sitten luettua kirjaa. Ei siis kannata lannistua, lukeminen voi hyvinkin onnistua!

Baby H. osoittautui varsin tyytyväiseksi pieneksi matkustajaksi ja nukkui suurimman osan lennosta, mitä nyt aluksi ja lopuksi hieman valitti tylsistymistä. Lennolla vauvan leluihin ei tarvinnut juurikaan koskea, sillä Baby H. tykkäsi katsella kuvia Blue Wingsista ja seurata muiden matkustajien kävelyä koneen käytävällä. Myös lentoemännille suotiin hurmaavia hymyjä.

Noora H:n pakkauslista käsimatkatavaroihin, Baby H. matkan aikaan vajaat 4 kuukautta:
– Äidille kaikki samat, mitä muutenkin reissatessa eli lompakko, passi, puhelin, kirja, aurinkolasit yms.
– Imetyssuoja tai iso harso, näin homma on itselle mukavampaa ja vauvankin on helpompi keskittyä.
– Vaihtovaatteet vauvalle: body, housut, sukat ja lämmittävä neule. Lentokoneissa on nykyään pikemminkin kuuma kuin kylmä, joten kannattaa suosia kerrospukeutumista.
– Ohut peitto vauvalle.
– Harsoja 2 kpl.
– Vaihtovaatteet itselle: housut ja paita.
– Kaksi tuttia Minigrip-pussissa ja yksi tuttiremmissä (tutit tippuilevat ja osuvat joka paikkaan).
– Vaipanvaihtopaketit eli useampi valmiiksi pakattu Minigrip-pussi, jossa: kertakäyttöinen alusta, vaippa, wipeseja (pienemmässä pussissa) ja nenäliinoja. Tämä oli erinomainen vinkki, joka tuli blogin lukijalta. Pienet pussit on helpompi ottaa mukaan kuin koko hoitolaukku ja kakkavaipat saa pakattua samaiseen pussiin ennen roskiin laittoa.
– Käsidesi.

Ennen lentoa
– Tee ajoissa lähtöselvitys ja yritä saada mahdollisimman hyvät paikat. Jos matkustat toisen aikuisen kanssa, voit kokeilla varata käytävä- ja ikkunapaikan ja pitää peukkuja, ettei kukaan tule keskipaikalle. Mitä peremmällä paikat ovat, sitä epätodennäköisempää on, että joku haluaa keskipaikan välistänne.
– Syötä ja vaihda vaipat mahdollisuuksien mukaan juuri ennen lähtöä, jos vaikka turvavyövalo palaakin pitkään lähdön jälkeen. Lentokoneessa on yllättävän hyvä vaihtaa vaippoja, sillä pienet tilat on suunniteltu hyvin, eli sitä ei tarvitse jännittää. Molemmat reissut taittuivat Finnairin A32S-sarjan koneilla ja niissä on kaikissa vessoissa hoitopöydät.

Lennolla
– Älä avaa uteliaisuuksissasi liivin pussia tai anna lapsen leikkiä sillä. Pelastusliivi menee nimittäin vaihtoon, jos sitä suojaava pussi on yhtään repeytynyt.
– Lentoonlähdössä ja laskeutumisessa vauvan syöttäminen (imettäen tai pullosta) voi auttaa korviin. Kaikilla lapsilla korvat eivät kuitenkaan kipuile, Baby H:sta laskeutuminen ja nousu olivat vain hurjan hauskoja ja jänniä tapahtumia. Baby K:kaan ei ollut moksiskaan, paitsi paluulennon laskeutuessa pienellä tuli hetkeksi vähän suru puseroon. Vauva ei kuitenkaan halunnut pulloa, joten tämä vinkki menee kategoriaan “onnistuu jos onnistuu”.
– Isommalle lapselle voi pyytää suolaliuostippoja nenään ja “Mikki-hiiret”, jotka ovat kuumalla vedellä kastelluilla paperitolloilla täytetyt mukit. Mikki-hiirien vaikutusta ei ole varmasti yksikään tieteellinen tutkimus todistanut, vaan kyse lienee plasebo-vaikutuksesta. Lapset kuitenkin yleensä tykkäävät niistä ja mukien pitely korvilla saa ehkä vähän unohtamaankin kipua.

-Jos koneessa on tilaa, niin mukaan saattaa saada turvakaukalon. Kaukalo kiinnitetään penkkiin samalla tavalla kuin autossa turvavöillä kiinnitettäessä (tämä on hyvä osata itse).
– Ellei vauva ole turvakaukalossa, niin kasvot menosuuntaan istuen on turvallisinta. Jos saitte vauvalle oman paikan, esimerkiksi keskeltänne ja vauva nukkuu penkillä lennon aikana, niin vyön kannattaa olla silloinkin kiinni. Siirrä silloin vauvan vyö penkin vöihin ja kiristä molemmat vyöt mahdollisimman hyvin. Katso myös, ettei vauvan pää jää ylösnostetun käsinojan alle.

– Ruokien lämmitys onnistuu kyllä ja se tapahtuu vesihauteessa. Älä huuhtele pulloja vessan hanan vedellä.
– Pyydä itsellesi kuumia juomia vain puoli kupillista kerralla, näin kuuma kahvi ei ole vauvan päällä, jos samaan aikaan sattuu ilmakuoppa.
– Jos lennolla tarjoillaan ruokaa ja matkustat toisen aikuisen kanssa, pyydä ateriat eri aikaan, jotta toinen pystyy viihdyttämään vauvaa ja toinen saa syödä rauhassa.
– Lentoonlähdössä ja laskeutumisessa lapsen kasvot suoraan eteen päin, vauva mahdollisimman vähän mutkalla.
– Pidä vauva vöissä loppuun asti, rullausnopeudet voivat olla tosi kovia.

Save

Save