Browsing Category

Noora H:sta

Kauneus ja kosmetiikka Noora H:sta Yhteistyö

Supersarja Ruotsista: L300

Noora H.

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia ja L300

Blogimme suosituimpia postauksia viikosta toiseen ovat Perjantain parhaat. Perjantain parhaat alkoivat sattumalta eräänä torstai-iltana, kun emme keksineet aihetta seuraavalle päivälle, mutta viikolla oli monta kivaa ja hyödyllistä pikku juttua, joista halusimme kertoa. Tämä taitaa olla yksi niistä ensimmäisistä Perjantain parhaista, ja jo silloin vinkkasimme ruotsalaisesta kosmetiikkasarja L300:sta.

Nyt sarjaan ovat tulleet uudet herkälle iholle tarkoitetut Ultra Sensitive -tuotteet, joita pääsin testaamaan ensimmäisten joukossa. Luvassa on myös jotain teille lukijoille, sillä arvomme kolmelle lukijalle tuotepaketin.

Perjantain parhaissa usein toistuva teema on Ruotsi ja ruotsalaisuus, olemmehan Miika Nousiaista lainaten kansallisuustransvestiitteja, eli henkinen kotimaamme on Ruotsi. Kansallisuustransvestiitti onkin erityisen vakuuttunut, kun kosmetiikka on kehitetty yhdessä ruotsalaisen yliopiston ja lääketehtaan kanssa, ja nimi on lyhenne epäseksikkäästä, mutta vakuuttavasta Läkemedelsprojekt L300 -projektinimestä. Tukholmattaret joutuvat hakemaan omat voiteensa apteekista, mutta meillä L300-sarjaa myydään päivittäistavarakaupoissa ja tavarataloissa.

Hajusteeton Ultra Sensitive -sarja on kehitetty yhdessä Allergia- ja astmaliiton kanssa, joten siihen voi herkkäihoisinkin tarttua ilman inc-listojen syynäämistä. Sarjassa on kaksi voidetta, normaalille iholle tarkoitettu Light-rasva ja kuivalle iholle tarkoitettu kosteuttavampi Rich-voide. Molemmissa on vaikuttavina aineina ihon omaa kosteutta sitovaa betaiinia, rauhoittavaa kauraöljyä ja herkkää ihoa suojaava E-vitamiinia.

Minulla on sen verran kuiva iho, että tarvitsin rasvoista tuhdimman, joka riitti kosteuttamaan yksinään ilman seerumeja tai öljyjä. Puhdistusmaito toimi hyvin, vaikka se on tarkoitettu sekä normaalille että kuivalle iholle. Yleensä kuivalle iholle tarkoitetut puhdistusvoiteet pitää pyyhkiä pois vanulapuilla, joka jättää minusta likaisen fiiliksen iholle, mutta tämä on nimenomaan pois pestävä eikä silti kuivata ihoa.

Ja vaikkei tämä olekaan Perjantain parhaat -postaus, niin tarjotaan silti yksi vinkki. L300 on mainio sarja reissukosmetiikaksi, voiteet on nimittäin pakattu 60 ml pakkauksiin, jotka kulkevat käsimatkatavaroissa. Kympin voide on riittoisa ja huomattavasti edullisempi kuin monet pienet matkapakkaukset.

Jos haluat testata uutta Ultra Sensitive -sarjaa, niin osallistu arvontaan kertomalla kommenttiboksissa kaksi asiaa:
1. Mikä on parasta Ruotsissa tai ruotsalaisuudessa?
2. Mistä yleensä ostat ihonhoitotuotteesi?

Arvontaan varten tarvitsemme sähköpostiosoitteesi, joka ei näy muille kuin meille. Muistathan myös, että meillä on kommenttien valvonta päällä, joten voi kestää hetki ennen kuin kommenttisi tulee näkyviin.

Arvomme kolme tuotepakettia kaikkien kommentoineiden kesken ja arvontaan voi osallistua 1.5. asti. Voittajat kerromme 4.5.

Lycka till!

Juoksu ja urheilu Lapset Noora H:sta Yhteistyö

Miten lyhyet yöunet vaikuttavat hyvinvointiin?

Noora H.

Kaupallinen yhteistyö Asennemedia & Mehiläinen

Pienen vauvan äitinä olen nukkunut vähemmän ja puhunut unesta enemmän kuin koskaan aiemmin. Huomaan käyväni toisten äitien kanssa joka päivä samat uneen liittyvät keskustelut, vaikka kukaan meistä ei kärsi unettomuudesta tai muista vakavemmista ongelmista. Sananlasku siitä puhe, mistä puute todellakin pitää paikkansa.

Näissä keskusteluissa kuitenkin aina sivuutetaan yksi asia: miten unenpuute todella vaikuttaa äitiin? Toteamme olevamme kuolemanväsyneitä ja kaivamme aurinkolasit peittämään järjettömän kokoisia silmäpusseja, mutta sen kummemmin emme suo ajatusta omalle jaksamiselle. Kaikkiallahan kehotetaan vain jaksamaan, tämä kun on lyhyt vaihe ihmisen elämässä.

Tämän hetkiset unet ja arki

Baby H. nukkuu pääsääntöisesti hyvin. Hän herää syömään klo 21-07 välillä 2-3 kertaa ja ruokailuhetki kestää 30-60 minuuttia. Vauva nukkuu omassa sängyssään, joten syönnin ajaksi herään ja kömmin hakemaan hänet syliini. Herään siis yöllä muutaman kerran ja valvon yhdessä vauvan kanssa. Ja tämän huomaan aamuisin ja iltaisin. Viimeisen kolmen kuukauden aikana en ole herännyt kertaakaan virkeänä ja iltaisin nukahtelen istualleen. Menen itse nukkumaan yhdeksän ja kymmenen välillä, ja herään vauvan kanssa seitsemän aikoihin. Päiväunia en pysty nukkumaan, vaikka yritin harjoitella taitoa etukäteen.

Meillä nukutaan hyvin moneen muuhun perheeseen verrattuna, ja olen jaksanut paljon paremmin kuin ajattelin. Mutta jos peräkkäin osuu useampi huono yö, jolloin heräämme tunnin välein, olo on samanlainen kuin humalassa ja huomaan miettiväni ainoastaan yhtä asiaa: nukkumista.

Arkena kalenteri täyttyy lähes samaa tahtia kuin työelämässä. Nyt palaverien tilalla on muskareita, vauvapilatesta, kärrylenkkejä, blogihommia ja lounastreffejä. Toukokuussa ajattelin hieman opiskella ja kerrankin pääsen ravaamaan keskellä päivää pidettävissä pressitilaisuuksissa. Ja olisihan sitten vielä erilaiset äitien verkostot, joihin olen ilmoittautunut.

Tämä on minulle aivan poikkeuksellista aikaa, olen viimeksi ollut töistä kuukautta pidemmälle vapaalla kuudennella luokalla. Haluan ottaa ajasta kaiken irti, sillä tiedän, ettei samanlaista aikaa tule koskaan, vaikka joskus saisimmekin toisen lapsen. Olen myös huono sanomaan ei. Jos joku ehdottaa kahveja, lähden mukaan, vaikka takana olisi vähäuninen yö.

Pitääkö vähäiset yöunet huomioida arjessa ja palautumisessa?

Lähdin selvittämään asiaa Mehiläisen kanssa First Beat -mittauksella. Mittauksessa kehoon kiinnitetään useamman vuorokauden ajaksi pieni laite, ja se otetaan pois ainoastaan peseytyessä. Mittarin avulla voidaan seurata unen määrää ja laatua, liikunnan vaikutusta kehoon sekä arjen kuormittavuutta ja palautumista. Mittauksen aikana täytetään myös päiväkirjaa, jotta saadaan selville esimerkiksi hetkellisten stressipiikkien aiheuttajat ja ne hetket, jolloin palautuminen on tehokkainta. Mittaukseen kuuluu aloitus- ja lopetuskeskustelu, joissa saa yksilölliset neuvot oman arjen parantamiseen.

Pahoittelen jo etukäteen pitkää postausta, mutta mielenkiintoista asiaa oli vaikea kertoa parilla rivillä.

Keho palautuu, vaikka väsyttää

Olin hämmästynyt kun sain tulokset nähtäväksi. Mittauksen mukaan palauduin katkonaisten öiden aikana hyvin. Mehiläisen työfysioterapeutti Antti Pursio selitti, että vaivun syvään uneen helposti ja nukun unipätkäni sikeästi. Uni on kuitenkin myös psykologinen juttu. Jos ei saa itse vaikuttaa siihen, milloin ja miten herää, kokee helposti väsymystä. Minulla unta kertyi tarpeeksi, eli huolenaiheeni aivojen rappeutumisesta äitiysloman aikana oli turha. Antin mukaan tulokseni ovat jopa poikkeuksellisen hyvät, sillä yleensä apua haetaan vasta siinä vaiheessa, kun keho on jo ylikuormittunut ja uni heikkoa. Tuloksista kuitenkin näki, että arkeen olisi syytä tehdä muutamia muutoksia.

Älä aikatauluta koko elämää, myös kivat puuhat kuormittavat

Brunssi, kevyttä shoppailua, kotihommia, pitkän kaavan mukaan kokkailua, kahvittelua, kunnon treenit ja vähän kotihommia. Ylös seitsemältä ja ensimmäistä kertaa kunnolla istumaan kymmeneltä. Kaava täydelliseen lauantaihin, vai mitä? Ja Antin mukaan myös hyvä esimerkki siitä, miten “hedonistiset viikonloput” vaikeuttavat palautumista. Antti kertoi, että nykyään on tyypillistä tunkea kaikki kivat asiat viikonloppuihin, kun arki on kiireistä. Vaikka tekeminen olisi mielekästä, niin aikataulutetut viikonloput näkyvät stressinä, heikentyneinä yöunina ja huonona palautumisena. Tällä hetkellä minun arkeni on yhtä hedonistista viikonloppua. Niinpä sain määräykseksi lisätä tylsyyttä. Mittaukseni paras päivä oli eräs maanantai, jolloin olin yksin, kävin kävelyllä, tein blogihommia ja hoidin vauvaa. Sinä päivänä palautumista oli reippaasti myös päivän aikana, ei vain yöllä tai sohvalla lueskellessa.

Pidä vauvavapaa ilta kerran viikossa

Vauvan kanssa on jatkuvassa hälytystilassa, vaikka vauva nukkuisikin. Ei siis ehkä ole yllättävää, että koko mittausjaksoni palauttavin hetki oli eräs ilta, jolloin mieheni oli päävastuussa Baby H:sta. Olimme molemmat kotona, mutta tiesin, ettei minun tarvitse silloin hoitaa vauvaa. Antti määräsikin minulle yhden vauvavapaan parituntisen joka viikko. Nämä hetket kompensoivat niitä kuluttavampia öitä ja päiviä.

Huomioi lyhyet yöunet ja raskaus treenissä

Treenit viisi kertaa viikossa, joista osa toki kevyempiä. Näin olin ajatellut treenaavani, johan tässä on palauduttu raskaudesta kolme kuukautta. Metsään meni. Valmennustaustaa omaava Antti laittoi suunnitelmani uusiksi. Nykyisessä arjessa ja kunnossa kolmet treenit viikossa riittävät, ja niistäkin yhden on oltava palauttava harjoitus. Treenien kestoksi riittää mainiosti 45–60 min, pidemmistä ei ole tällä hetkellä kuin haittaa. Yöunet pitää huomioida treenien ajankohdassa ja kuormittavuudessa, katkonaisia unia ei saa ehdoin tahdoin heikentää iltatreeneillä ja kovat lenkit on syytä unohtaa, jos takana on huonompi yö.

Antin kanssa juteltuani koin jonkinlaisen herätyksen. Minun on pakko relata välillä, jotta jaksan jatkossakin, etenkin kun jossain vaiheessa edessä on työn, harrastusten ja lapsiperhearjen yhteen sovittaminen. Jollain tasolla tiesin tämän itsekin, mutta mittaustulokset ja asian ääneen sanominen tekivät siitä konkreettisen. Ilman mittausta en myöskään olisi uskonut, että kivat puuhat eivät välttämättä riitä palautumiseen.

Minulla tilanne on vielä hyvä, jollei suorastaan erinomainen. Monet havahtuvat omaan hyvinvointiinsa aivan liian myöhään, jolloin saatetaan tarvita tylsyyden lisäksi myös vahvempia lääkkeitä. Jos palautumista ei ole riittävästi, se laskee toimintakykyä ja altistaa sairauksille. Mehiläisessä mittaustuloksia tutkivat tarvittaessa myös psykologit ja lääkärit. Jokainen saa tuloksistaan perusteellisen analyysin ja henkilökohtaiset vinkit, miten omaa arkea kannattaisi parantaa, palautuminen kun on todella yksilöllistä. Usein Firstbeatia käytetään työssä jaksamisen ja urheilijoiden palautumisen arviointiin, mutta aivan yhtä tarpeellinen se on vähillä yöunilla arkea pyörittäville äideille.

Mehiläiseen saa siis mennä, vaikkei olisi vielä kipeä. Blogikollegoistani 365 days with Ida kävi nuorten naisten lääkärillä juttelemassa paljon puhuttaneesta hormonaalisesta ehkäisystä ja sen vaikutuksista ihoon sekä mieleen. Viena K sai apua hammaslääkäripelkoon ja Pupulandian Jenni taas jutteli univaikeuksista ja nukkumisesta psykologin kanssa. Mehiläisen lääkäreihin kuuluu myös fanittamani Pippa Laukka, jolla on tosi fiksuja ajatuksia syömisestä ja treenaamisesta. Ja maailman ihanin lastenlääkäri Maria Cerullo-Enlund, joka muistaa myös kysyä, miten äiti jaksaa.

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Save

Kirjat Noora H:sta

Lukupäiväkirja: maaliskuu 2017

Noora H.

Maaliskuun ensimmäinen kirja Pretty baby jatkaa helmikuun erikoista lukulistaa. Erikoista siksi, että varmaan harvempi tuore äiti lukee kuolemasta ja kaltoin kohdelluista lapsista. En minäkään ehdoin tahdoin kirjoja valinnut, vaan kirjat tulivat tielleni sattumalta. Vauvan synnyttyä huomasin yhden muutoksen lukemisessa. Aiemmin ikävät tarinat lapsista tottakai mietityttivät ja tuntuivat surullisilta, mutta maaliskuussa ne tuntuivat suorastaan fyysisesti pahoilta. Pretty babya lukiessa piti käydä kaivamassa oma vauva sängystä ja tarjota tupla-annos suukottelua sekä syliä.

Mary Kubica, Pretty baby.
Saimme kirjan aikoja sitten blogin kautta ja täytyy myöntää, etten ole ollut ensimmäisenä siihen tarttumassa. Syy on vähän erikoinen: minulle tulee kustantaja Harper Collinsista mieleen romanttinen kioskihömppä. Kaipasin kuitenkin kevyttä dekkaria ja päätin antaa kirjalle mahdollisuuden. Ja sehän oli ihan hyvä! Vetävä trilleri kertoo maailmanparantaja Heidistä, joka eräällä työmatkalla huomaa juna-asemalla vauvan kanssa sateessa seisovan nuoren tytön. Koditon tyttö jää kalvamaan Heidin mieltä ja hän päättää etsiä tytön käsiinsä. Heidin aviomiehen hangoittelusta huolimatta tyttö päätyy lopulta muuttamaan heidän kotiinsa. Yhteiselo ei suju aivan mutkattomasti ja lukija huomaa pohtivansa, pääseekö joku tarinan lopussa hengestään. Kirjassa kulkee kaksi kertomusta rinnakkain, nykyhetken rinnalla kuljetetaan tarinaa tytön menneisyydestä ja se paljastaa pikku hiljaa järkyttävän tapahtumakulun, jonka johdosta tyttö päätyi kadulle.

Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen, Pää edellä – Näin tuet lapsesi aivojen kehitystä.
Sain eräänä aamuna äidiltäni viestin, jossa kysyttiin, joko luin tämän HS:n jutun ja haluaisinko kirjan synttärilahjaksi. No olinhan minä lukenut ja merkannut kirjan samantien lukulistalle. Synttäripäivänä kirja löytyi paketista ja aloitin sen lukemisen heti, hyvä kun maltoin avata seuraavan lahjan. Kirja kertoo helposti ymmärrettävällä ja sujuvalla tavalla, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu ja miten ne kehittyvät. Ja kuinka vanhempi voi tukea lapsensa kasvua aivotutkimuksen näkökulmasta. Jos uniopas sai minut kirjoittamaan muistiinpanoja, niin tätä lukiessa pommitin miestäni Facebook-viesteillä, joissa selostin kirjassa esiteltyjä tutkimustuloksia. Kuten HS:n jutussa todetaan, niin tämä kirja pitäisi antaa jokaiselle esikoistaan odottavalle jo neuvolassa.

Héctor García (Kirai), Francesc Miralles, Ikigai: Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain
Huomasin japanilaisen elämäntaito-oppaan eräässä naistenlehdessä ja varasin sen siltä istumalta kirjastosta. Toivoin, että oppaassa avattaisiin perinpohjaisesti japanilaista tyyneyttä ja arvokkuutta, minimalismia ja elämää Japanissa. Pettymykseni oli suuri, kun ensimmäiset 100 sivua käsiteltiin lähes jokaiselle itsestään selviä asioita: syö terveellisesti, juo vettä, nuku tarpeeksi ja liiku säännöllisesti. Höh. Oppaan lopussa perehdyttiin japanilaisten työmoraaliin ja yhteisöllisyyteen hieman enemmän, mutta mitään maata mullistavaa ei kirja tarjonnut. Kirjan sanoman voisi tiivistää siihen, että terveellisen elämän lisäksi kannattaa löytää itselle mieleistä ja järkevää tekemistä, kuten kiva työ, joka pitää virkeänä myös vanhuuden päivinä.