Browsing Category

Noora H:sta

Noora H:sta Vaatteet ja asusteet

Ysäriruudussa

Noora H.

Pari kertaa kaupungilla lounastaessa olen ihmetellyt, miksi kaikilla muilla on niin hienot vaatteet päällä. Kun oma arkiasu koostuu pääosin trikoista tai farkuista, niin puvut, pikkumustat, kynähameet ja bleiserit tuntuvat juhlatamineilta.

Erään lounaan jälkeen marssin inspiroituneena Zaraan, ja hankin tähän elämäntilanteeseen erittäin käytännölliset suorat housut.  Housut on varustettu prässeillä ja epäsymmetrisellä lahkeella, eli niitä voi käyttää ainoastaan korkokenkien kanssa.

Ruutukuosi beigellä tai harmaalla pohjalla on taas yksi sellainen trendi, josta vannoin, ettei sitä päälläni nähdä. Kuosi muistuttaa minua ala-asteesta ja samanlaista kuviota olleesta puvun liivistä. Liivi oli päälläni aina lentokoneessa, aikoinaan äitini kanssa matkustaessa piti olla siistit vaatteet. Tykkäsin liivistä hurjasti ja olin tosi harmissani, kun se eräänä aamuna koki karun kohtalon ja savusi mustaksi silitysraudan alla.

Blogimarkkinointi teki kuitenkin tepposet, kun olin katsellut ruutua pari kuukautta muiden päällä, niin kuosi alkoikin houkuttelemaan. Ysäristä muistuttavat ruutuhousut ovat itse asiassa aika kivaa vaihtelua mustille housuille.

Paita on löytö Nordstrom Rackista, maksoin laadukkaasta Calvin Kleinin duunipaidasta parikymmentä dollaria, kannatti siis tonkia kaoottisen outlet-tavaratalon rekkejä.

Toistaiseksi housut ja paita saavat kuitenkin odotella kaapin uumenissa. Seuraavien kuukausien aikana on enemmän käyttöä eiliselle sadetakkiostokselle, jonka myötä olen virallisesti valmis hiekkalaatikon reunalle.

Paita Calvin Klein, Housut Zara, korkokengät Geox, sormus H&M.

Noora H:sta Toivepostaus

Päivä kanssani by Noora H.

Noora H.

7.00–9.00
Herään kun sängyn vieressä olevasta pinnasängystä kuuluu juttelua. Baby H. kurkkii laitasuojien välistä ja näyttää sille, että nyt olisi aika nousta. En ole ihan varma, mihin aikaan vauva on herännyt, todennäköisesti varttia aiemmin mieheni herätyskelloon. Nostan Baby H:n hetkeksi meidän sänkyymme ja annan aamupusut. Vauva ei enää malta istua kovin pitkään sylissä, mutta aamuisin saan yleensä pienet kädet kaulaani ja vauva lepuuttaa päätä olkapäätäni vasten. Halien jälkeen katson puhelimeen tulleet viestit ja laitan äänet päälle.

Unohdin taas ladata kahvinkeittimen edellisenä iltana, joten minun ja kahvikupillisen välissä on pari pitkää minuuttia. Onneksi edellinen yö sujui tosi hyvin, Baby H. heräsi kerran ja rauhoittui tutilla, unikoulu taisi onnistua. Istun sohvalle vauvan ja maitopullon kanssa, mies tulee sanomaan heippa ja sovimme illan aikatauluista. Tänään molemmilla on treeni-ilta.

Baby H:n aamupala, vaipanvaihto ja aamupesu, lakanat pyykkikoneeseen, päivävaatteet lapselle ja sohvan alle karanneen pallon hakua. Pari extraminuuttia on venynyt puolituntiseksi ja kahvinkeitin on jo sammunut, kun kaadan ekan kupillisen kahvia. Kuvituskuvaa ottaessa huomaan, että vauva on karannut pöydän alle ja huutelee turhautuneena, kun poikkipuu estää etenemisen.

Syön nopeasti aamupalan ja selaan Hesarista pääotsikot. Aamupala keskeytyy monta kertaa, kun haen pikavauhtia ryömivän vauvan pois eteisestä, vanhan Singerin kimpusta ja kaiuttimia tutkimasta. Muistutan itselleni sadannen kerran, että kaiuttimet olisi syytä kiinnittää kattoon.

9–11
Vaavi menee päikkäreille (loukkaantuneen tuhinan saattelemana, hänen mielestään päiväunet ovat täysin tarpeettomat). Kaivan koneen esiin, kirjoitan aamun tapahtumat tähän postaukseen ja menen suihkuun. Ystäväni Laura ja hänen tyttärensä, kutsutaan vauvaa vaikka Kuutiksi, tulevat tunnin päästä, sitä ennen pitäisi olla kamat kasassa ja vaatteet päällä.

Olen maailman hitain aamuisin, eikä asiaa auta se, että saatan aloittaa viisi minuuttia ennen lähtöä jonkin tuikitarpeellisen asian hoitamisen, kuten lehden perumisen tai verokortin tilaamisen. Yritän myös usein multitaskata, saatan esimerkiksi surffata puhelimella kesken aamupesun. Tästä luovuin sen jälkeen kun yhtenä aamuna jouduin stressaamaan, lähetinkö lukijalle Instagramin yksityisviestillä kuvan itsestäni puolialastomana hammasharja suussa.

Tunnin nukuttuaan Baby H. herää ja leikimme hetken. Huomaan lapseni vaatteiden olevan harmaan pölyn peittämät ja otan rikkaimurilla pahimmat pölypallerot olkkarin lattialta, jottei vieraaksi tuleva Kuutti koe samaa kohtaloa. Kunpa joku tekisi potkupukuja mikrokuituliinoista, Baby H. voisi ryömiessä hoitaa oman osuutensa kotitöistä.

11.00–12.00
Ehdimme juuri ja juuri kerhoon, ovea ollaan sulkemassa kun riisumme lapsilta haalarit. Lorutuokioon osallistuu kymmenisen vauvaa, joista nuorimmat ovat viisikuukautta. Muistan, kun toin Baby H:n ensimmäistä kertaa tänne. Hän oli viisi viikkoa ja viisikuiset tuntuivat tosi isoilta. Tuolloin Baby H. tuijotti lähinnä katossa roikkuvaa disco-palloa, nyt hän ei meinaa pysyä millään aloillaan. Lorutteluiden jälkeen annamme vauvoille lounaan ja huomaan ilokseni yhden taaperon olevan isänsä kanssa. Muskareissa ja kerhoissa ei kovin paljon isiä näy, joko he keksivät muuta puuhaa tai sitten isyysvapaat käytetään vauvan ollessa ihan pieni (jos ollenkaan).

12.00–14.30
Aikuisten vuoro syödä. Baby H. nukahtaa tyytyväisenä vaunuihin kun kävelemme lounaalle. Lounaspaikaksi valikoituu Kellohalli, jossa on torstaisin tosi hyvä salaattipöytä. Ruokailun jälkeen iskee väsymys ja ehdotan iltapäiväkävelyn perumista. Ystäväni piirtää rastin seinään, tämä on ensimmäinen kerta kun en ole valmis kävelemään, mutta on tyytyväinen päätökseen. Päikkäreitä kaivataan heilläkin.

14.30–17.00
Kotimatkalla alkaa paistaa aurinko. Äh! Olen tavallaan vähän pettynyt, sillä kotona odotteli hyvä lehti, mustikkapiirakka ja kahvi. Syksyllä ja talvella aurinkoisista päivistä on otettava kaikki ilo irti, joten kahvi- ja lepohetki vaihtuu blogikuvien ottoon. Vauvalle puhtaat vaipat ja välipalaa, sitten kamera esiin. Baby H. seuraa touhujani ihmeissään ja taistelee unta vastaan. Neljältä luovutan kuvien ja päikkäreiden suhteen, vauva pääsee leikkimään ja minä syön mustikkapiirakan kahvin kanssa. Petaan puhtaat lakanat sänkyyn, sitten soittelen miehen kanssa kauppalistasta.

17.00–18.00
Vahdinvaihto. Mieheni tulee kotiin, antaa Baby H:lle päivällisen ja leikittää häntä. Baby H. on ihan fiiliksissä, leikit isin kanssa ovat parasta mitä hän tietää. Käsittelen sillä aikaa blogikuvia, tyhjennän kauppakassin, täytän tiskikoneen ja siistin paikkoja.

18.00–19.00
Juoksen läheiselle salille ja teen pikaisen treenin. Edellisestä kerrasta on vähän turhan pitkä aika, sillä huomaan unohtaneeni, miten salille pääsee sisään. Hetken sählättyäni pääsen kuin pääsenkin ovesta.

Raskauden jälkeen olen treenannut tosi vähän, ainakin aiempaan verrattuna. Olen iltaisin sen verran poikki, ettei lenkki tai rankka punttitreeni houkuta. Tähän vaikuttavat tietysti katkonaiset yöunet, mutta suurin syy on se, että arkeni on nyt paljon liikkuvaisempaa kuin toimistotyössä. Kävelen päivän aikana kymmenisen kilometriä ja nostelen vauvaa edestakaisin. Fyysistä työtä tekevät eivät taida paljon urheilla vapaa-ajalla.

19.00–20.00
Läpsystä vaihto ja mies lenkille. Baby H. oli nukahtanut iltapalaa syödessä, vähäiset päiväunet vaativat veronsa. Annan vauvalle pusun, käännän hänet selälleen ja silitän vähän tukkaa. On se ihana tapaus.

Sitten istun hikisenä koneelle ja alan naputtamaan Perjantain parhaita. Viestittelemme kaiman kanssa, mitä nostamme postaukseen ja kumpi ajastaa sen. Kun seuraavan päivän postaus on tehty, käsittelen kuvia ja kirjoitan nämä tekstit. Yritän olla tehokas, sillä haluaisin hoitaa miehen lenkin aikana paitsi blogihommat myös suihkun tukanpesuineen. Mieheni lähtee koko viikonlopuksi poikien reissulle, ennen sitä olisi kiva viettää hetki kahdenkeskistä aikaa ja katsoa jotain sarjaa. Usein pitää valita joko blogin tai parisuhdeajan välillä, siksi postauksia ei tule joka päivä.

20.30
Mies tulee kotiin lenkiltä ja olen edelleen koneen ääressä, hups.

20.30–22.00
Suihkussa muistan, että huomenna on heti aamusta neuvola. Mitähän taas mietimme, kun pyysimme aikaisinta mahdollista aikaa? Tuttipullot ovat pesemättä, hoitolaukku pakkaamatta ja muutama muukin kotihomma tekemättä. Tuumammme, että taitaa olla parasta skipata sarja ja jakaa kotityöt. Mies tarjoutuu ottamaan pullonakin, joka on molempien inhokki. Syön päivälliseksi maailman ankeimman hodarin ja luen Jussi Parviaisesta. Ihailen sitä, kuinka hyvin Kuukausiliitteen jutut on kirjoitettu. Toimittaja kirjoittaa Parviaisesta pilke silmäkulmassa, mutta yhtään häntä väheksymättä.

22.00–22.30
Hammaspesut ja kirja käteen. Kurkkaan pinnasänkyyn, vauva on taas pyörinyt unissaan ympyrää, nyt hän on ahtautunut pinnasängyn toiseen päähän ja nukkuu poikittain pedissään. Toteamme miehen kanssa, että Vaavi-sänky olisi mennyt pidempäänkin, lapsemme ei ole tilan perään. Luen kaksi sivua kirjaa ja nukahdan valot päällä.

Kauneus ja kosmetiikka Noora H:sta Yhteistyö

Maailman paras kasvorasva & Mádaran 24h ale

Noora H.

Kaupallinen yhteistyö: Mádara ja Asennemedia

Päästetään ihan ensin jännityksestä ne, jotka ovat odottaneet kieli pitkällä Mádaran syksyn alea: tiistaina 26.9. klo 00 alkaen kaikki tuotteet ovat 24h ajan -40 %. Sitten asiaan, eli mitä sieltä ainakin kannattaa tilata.

Ajattelimme aloittaa osana Perjantain parhaita vinkkisarjan, jossa kerromme kokemuksen syvällä rintaäänellä, mihin kannattaa panostaa ja missä kannattaa pihistää. Koska asiahan on niin, ettei kallis tarkoita aina hyvää. Seuraavaan perjantaihin on vielä aikaa, joten ensimmäinen vinkki on jaettava jo tänään. Nyt on nimittäin mahdollisuus hankkia erinomainen kasvorasva hyvällä alennuksella.

Mádaran Time Miracle Age Defency Day Cream on maailman paras kasvorasva. Yhtään liioittelematta.

Olen aiemminkin hehkuttanut, että tämä on yksi niistä harvoista kasvorasvoista, joka kosteuttaa kuivaa ihoani tarpeeksi jopa talvella. Koivunmahlaa sisältävä voide lupaa myös parantaa ihon elastisuutta ja häivyttää juonteita.

Päivävoiteen lisäksi samaan sarjaan kuuluu myös yövoide ja palkittu silmänympärysvoide, olen käyttänyt näitä kaikkia kolmea yhdessä. Minulla voidepurkit kestivät käytössä koko talven, vaikka ne hoikilta näyttävätkin.

Normaalisti kasvorasvat maksavat noin 48 euroa, mutta Mádaran vuorokauden kestävässä alessa kaikki tuotteet ovat -40 %. Alennusmyynti alkaa tosiaan tiistaina 26.9. klo 00.00, siis heti maanantain vaihduttua tiistaiksi, ja kestää tasan vuorokauden. Mádaran ale on yleensä ollut tosi suosittu, joten kannattaa olla kärppänä paikalla.

Tilasin testiin myös hehkutetun Mádara SOS HYDRA Serumin, jota on kehuttu monessa blogissa ja lehdessä. Seerumin pitää tehokosteuttaa, mutta myös olla sen verta kevyt, ettei meikin kanssa tarvitse odotella paria tuntia. Tämä täyttää vaatimukset. Normaalisti seerumi maksaa noin 35 euroa, eli alen jälkeen maksettavaksi jää vähän päälle parikymppiä.