Browsing Category

Noora K:sta

Lapset Noora K:sta Toivepostaus

Päivä kanssani by Noora K.

Noora K.

06.50 Herään siihen, että Baby K:n huoneesta alkaa kuulua innostunutta pälätystä. Bäb bäb bäb bäb, uusi päivä on alkanut. Viime aikoina vauva on ollut varsin aamuvirkku, joten lähes seitsemään asti nukuttu aamu on iloinen yllätys. Suuntaan keittiöön ja napsautan kahvinkeittimen päälle ja sytyttelen valoja. Sytytän myös kynttilän, jollain on saatava tunnelmaa pimeisiin aamuihin. Sitten menen hakemaan Baby K:n sängystään ja toivotan hänelle hyvää huomenta. Itse olen vielä vähän silmät ristissä, nousin kaksi kertaa päästämään koiran ulos yöllä ja vauvakin kaipaili tuttiaan kerran tai pari. Ensimmäinen yö, kun mies on lähtenyt työmatkalle on usein vähän levoton, niin nytkin.

Päästän koiran ulos, vaihdan vaipan ja lasken vauvan hetkeksi leikkimään ja otan itse kupillisen kahvia. Selaan viestejä ystäviltä, vilkaisen Instaa ja seurailen Baby K:n touhuja.

07.15 Uskoakseni olen nyt hereillä ja annan vauvalle aamupalaa. Ensin tarjolla on maitoa ja puuroa, sitten pilkon hänelle sormiruuaksi päärynää ja leipää ja otan itsekin lisää kahvia ja vähän jugurttia. Jätän Hesarin hakematta, koska meillä on Hoon kanssa treffit ja jos alan nyt lukea lehteä, torpedoin kaikki toiveet ajoissa olemisesta. Niinpä tyydyn selaamaan otsikot netistä. Hyväksyn kommentteja blogiin ja viestittelen kaimani kanssa aamun aikataulusta. Sitten onkin jo kiire – käyn pesulla, puen ja meikkaan kiireenvilkkaa. Kun olen itse valmis, teen vauvan aamupesut ja vaihdan hänelle päivävaatteet. Laivista ei saisi tähän aikaan kiskottua mitenkään lenkille, joten päästän sen vielä kerran pihalle ennen lähtöä ja sitten kurvaammekin jo matkaan.

09.15 Parkkeeraan auton samalla kun sadattelen mielessäni, miksi piti sopia menoa aamuruuhkan aikaan. Saavun aamiaistreffeillemme tyylikkäästi 20 minuuttia myöhässä. Ärtymys haihtuu, kun tulen sisään Hakaniemen Hiltonin ravintola Brohon. Tunnelma on ihana ja tästähän me juuri Hoon kanssa puhuimme. Nyt käydään välillä arkisin aamiaisella ulkona, koska tätä ei sitten voi enää tehdä kun on takaisin töissä. Vauvat nakertavat tyytyväisinä syöttötuoleissa leipäpalasiaan ja porkkanaa yllättävän pitkään ennen kuin hulinointi alkaa.

10.00 Aamiaisen jälkeen kävelemme Neljännen linjan Lidliin katsomaan, olisiko kaŝmir-neuleita vielä jäljellä. Vauvat nukahtavat rattaisiin. Beigen neuleen etuosa on vääränlainen, eikä kokojakaan ole oikein jäljellä, joten poistumme tyhjin käsin. Nappaamme kävelyllämme asukuvat. Kuvaamisen jälkeen vauvat nukkuvat edelleen, joten päätämme jatkaa hengailua ja suuntaamme Stockmannille. Lapset heräävät sopivasti, kun pääsemme vauvanhoitohuoneeseen. Baby K. ja Baby H. saavat lounaansa ja sitten pyörimme hetken lastenosastolla. Kumpikin vauva saa mukin juomisharjoituksia varten. Lorvimme vielä Akateemisen puolelle ja ostan erään kirjan, joka on kiinnostanut jo jonkin aikaa. Austerin 4321 on tosin vielä kesken ja kun aikaa lukemiseen ei nykyään ole ihan niin paljoa, saan sen varmaan loppuun vasta ensi vuoden puolella.

Baby K. on turhautunut, koska olen pukenut hänelle sukkikset, eikä hän saakaan enää sukkiaan kiskottua jalasta. Kun Baby K. alkaa kyllästyä kirjakaupan näkymiin, kävelemme koko porukka takaisin Hakaniemeen, jonne olen aamulla jättänyt autoni. Hoot suuntaavat muskariin ja Koot lähtevät kotiin. Hyvä kävelyhän tästä tuli, 10 000 askelta täynnä. Hyvä niin, koska kun mies on reissussa, liikunnat ovat aika lailla hyötyliikuntaa. En oikein tykkää juosta rattaiden kanssa.

13.10 Baby K. leikkii tyytyväisenä itsekseen, joten petaan sängyn ja siivoan aamulla hujan hajan jääneen keittiön. Vauva heittää palloaan, menee perässä ja heittää uudelleen ja naureskelee. Totean, että nyt voisi kokeilla sitä Hesaria. Panttaan suosikkiohjelmanumeroa eli tiskikoneen tyhjennystä ja täyttöä ja luen sen sijaan lehden. Korvaan laiskuuttani lounaan voileivillä ja keitän kahvit. Sitten onkin jo vauvan välipalan vuoro. Viili maistuu ja melkein koko annos menee ennen kuin täynnä olevasta mahasta ilmoitetaan purskauttamalla viimeisin lusikallinen ulos. Aha, kiitti.

14.30 Vauva menee päiväunilleen ja alan luonnostella tätä postausta ja lisäillä aamun kuvia siihen.

15.40 Päiväunet ovat ohi ja bebeli on niiden jäljiltä vähän kärttyinen ja uninen. On aika turvautua satavarmaan konstiin. Tyhjennän ja täytän tiskikoneen. Kun alan hommaan, paikalle ilmestyy välittömästi kaksi erittäin kiinnostunutta hahmoa. Operaation jälkeen kello on sen verran, että Laivis varmaan suostuisi ulkoilemaan, joten pakkaan vauvan rattaisiin ja lähdemme viemään koiraa kävelylle. Minusta syksyisessä ruskametsässä on ihanaa, mutta Laivis haluaisi takaisin kotiin 5 minuutin jälkeen ja 10 minuutin kohdalla Baby K. aloittaa protestinsa. Muistan samalla, että ai niin, vauva haluaa nykyään olla aina naama menosuuntaan ja alan vaihtaa istuinosaa toisin päin. Toivon totisesti, että juuri nyt mistään suunnasta ei tule fillaria tai toista koiraa. Ähellys onnistuu ja vauva on heti tyytyväinen.

Parinkymmenen minuutin jälkeen armahdan koiravanhuksen ja kävelemme kodin kautta tiputtamaan hauvan kotiin. Baby K:n kanssa jatkamme matkaa Alepaan. Ennen lopullista päämäärää tiemme vie kuitenkin läheiseen puistoon keinumaan. Laitan miehelle WhatsAppiin kuvia keinuhetkestä ja aiemmasta aamiaisesta, kun olimme yrittäneet ottaa vauvoista poseerauskuvia ja saaneet sen sijaan hauskoja tilannekuvia. Kaupasta nappaan mukaani pakastepizzan ja limun – tänään ei tosiaankaan ole luvassa mitään kovin ihmeellistä iltapalaa.

16.50 Palaamme kotiin ja heitän Baby K:n päällä olleen välikausihaalarin saman tien pyykkiin. Vauva on ottanut jonkun kasvuspurtin ja tämäkin vaate on jäänyt pieneksi. Se pääsee siis mukaan huomiseen kirppiskassiin. Toivottavasti kirppikseltä löytyy sopiva uusi välikausihaalari. Sitten syödään taas. Itselläni on kamala nälkä, joten haukkaan ensihätään vihannestikkuja tuorejuustodipin kanssa. Sitten annan Baby K:lle päivällistä. Päivällisen jälkeen leikin hänen kanssaan palloleikkiä – heitämme vuorotellen palloa toisillemme. Touhuilen kaikenlaista kotihommaa ja välillä leikin vauvan kanssa.

18.30 Baby K:n iltatoimet alkavat. Keräämme lelut takaisin koriin niin, että vauva istuu sylissäni. Laulan hänelle Daniel Tiikeristä oppimani siivouslaulun ja elätän toivoa, että tämä maksaa itsensä ennen pitkää takaisin ja Baby K. oppii itse laittamaan illalla lelut takaisin koriin. Kirjoja kerätessäni luen hänelle vähän ja sitten jatkuu. Iltatoimia jatketaan kylvyllä, puhtaalla yökkärillä, iltapalalla ja hampaiden harjauksella. Kun Baby K. on sängyssään, luen hänelle vielä vähän satua.

19.15 Laitan pakastepizzan uuniin ja avaan koneen. Jatkan tätä postausta ja maksan laskuja. Syön iltapalan koneen ääressä. Tämän jälkeen jatkan vauvan pullojen pesulla. Vastaan miehen hyvän yön toivotuksiin. Apua, näin myöhään! Japanissa kello on ties mitä jo. Toivottavasti hän saa nukuttua edes jotenkin. Pohdin, että jossain vaiheessa voisi kokeilla FaceTimea kun mies on työmatkoillaan, jos Baby K. osaisi jo innostua puhelimen ruudulla näkyvästä isistä.

20.30 Pakollisimmat jutut on hoidettu tältä päivältä, aika mennä suihkuun. Jätän oven raolleen siltä varalta, että vauvalle tulee itku. Joskus tulee reilua tuntia nukahtamisen jälkeen, mutta siihen riittää onneksi paijaus, tutti ja nalle takaisin kainaloon. Tyhjennän ja pesen vauvan ammeen, tosi nopeasti siihenkin kertyy aina jotain mähmää. Huomenna meillä on taas heti aamusta menoa, joten pakkaan vielä hoitolaukun valmiiksi ja hinnoittelen viimeiset kuivumassa olleet vaatteet kirppiskassiin.

21.00 Nostan Laiviksen viereeni tuhisemaan nojatuoliin ja luen kirjaa. Koira alkaa tuoksua unitassulta tosi pian. Rapsuttelen sitä hajamielisesti, luen ja huomaan olevani tosi väsynyt. Luen puolisen tuntia, surffailen netissä, viestittelen Hoon kanssa, kunnes totean, että pakko mennä nukkumaan. Sammutan kynttilät ja valot. Laivis jää nojatuoliin nukkumaan.

22.00 Käyn vielä katsomassa nukkuvaa vauvaa ennen kuin sammutan omasta makkarista valot. Nuijanukutus, hyvää yötä.

Noora K:sta Sisustus Yhteistyö

Idyllistä puuttuu vain omenapuu

Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Fiskars ja Asennemedia

Tervetuloa meidän pihalle! Kun muutimme tänne valkoisten aitojen katveeseen 13 vuotta sitten, olimme ihan fiiliksissä omasta pihasta. Minä istutin perennoita kuin viimeistä päivää ja muotoilin puksipuita. Mies hoivasi nurmikkoa kuin silmäteräänsä ja tasoitteli sitä välillä jopa nurmikkosaksilla. Tasainen vihreä matto oli varsinainen ylpeys. Jo silloin meillä oli kaksi työkalua ylitse muiden, voikukkien kauhu, Xact-rikkaruohonpoistaja ja Servo-System-ruohosakset. Nämä ovat palvelleet meitä läpi vuosien moitteettomasti, joten nyt voi oikeasti suositella tuotteita postauksessa todella pitkän ajan kokemuksella.

Sittemmin olemme huomanneet, ettemme ole mitään superpuutarhaihmisiä. Haluamme, että piha on siisti, mutta emme halua laittaa liikaa aikaa sen puunaamiseen. Tässä se, mitä vuodet rivitaloasujina ovat opettaneet laiskoille puutarhureille.

1. Pidä syystalkoot. Esimerkiksi rännien putsaus on ihan pakollinen juttu. Kesän aikana niissä nimittäin alkaa kasvaa kaikenlaista ja on tosi tärkeää talon rakenteiden kannalta, että vedenkulku on estetöntä, kun syyssateet alkavat. Oma asunto on monen arvokkain omaisuus, joten siitä täytyy pitää hyvää huolta. Me putsasimme tänä vuonna rännit QuikFit-räystäskourunpuhdistajalla, joka oli kiinnitetty QuikFit-teleskooppivarteen. Hyvä niin, naapurille kävi hassummin, kun hän keikkui tikkailla, kaatui ikkunaa päin ja ikkuna särkyi. Onneksi ei käynyt mitään, mutta huh mikä tilanne.

Kitke myös kasvimaata ja leikkaa nurtsia niin pitkään, että kasvukausi oikeasti loppuu. Haravoi lehdet ajoissa. Tästä kaikesta kiität itseäsi keväällä.

2. Jos olet meidän tapaan laiska puutarhuri, mutta haluat silti, että on suhteellisen kivan näköistä, hommaa maanpeittokasveja. Ne leviävät nopeasti ja säästävät sinut ekstrakitkemiseltä. Siisti nurmikko ja maanpeittokasvit sitä reunustamassa ovat yksinkertaisen nättiä. Nytkin ehtii vielä istuttaa ja kasvu on keväällä vauhdikkaampaa, kun juurtuminen on tapahtunut jo syksyllä. Maa on syksyllä sopivan kosteaa. Jos tuntuu siltä, että et ennätä taimikaupoille, kysy vaikka paikallisessa FB-ryhmässä, josko joltakulta naapurilta heltiäisi muutama taimi jakamisen seurauksena. Minäkin olen saanut kaikki meidän maanpeittokasvit naapurilta. (Älkää kukaan pliis kysykö, mitä meillä on. Ei aavistustakaan.)

Kasvimaa on kiva ja helppo, jos ilmansuunta on oikea. Yrtit oikein rehottavat. Mutta älä taivaan tähden istuta ikinä koskaan minttua tai oreganoa maahan. Vain ruukkuihin. Jos kuitenkin olet tehnyt saman virheen kuin minä ja sadattelet nyt tätä, niin kerron, mikä minua auttoi. Light-rikkaruohohara. Ei tarvinnut kumarrella ja sai riipiä kasvimaan superleviäjät ruotuun. Plussaa tulee elegantista valkoisesta värityksestä. Tämähän voisi melkein nojata vakkariin tuohon aitaan.

3. Voikukat voit voittaa, etanoita et. Olen aikanaan kokeillut ihan kaiken myrkyistä olutansoihin. Yhden taistelun saatoin silloin tällöin voittaa, mutta koko sodan hävisin. Voin myös kertoa, että harva homma on ällöttävämpää kuin tyhjentää etana-ansoja, kun kuolleet nilviäiset killuvat oluessa. Ja uskokaa, kun sanon, että tässä on vauvavuoden aikana tullut jos jonkinlaista referenssiä ällöttävyysasioihin.

Voikukat tosiaan voitetaan kunnon työkalulla. Etana-asian ratkaisin itse lopulta niin, että poistin pihalta kaikki kuunliljat ja reunustin kasvimaan kivillä, niiden yli etanat eivät tulleet. Kiviä joutuu tietysti putsailemaan ja nostelemaan mullasta muutaman kerran kesässä. Sen teen myös vielä kerran ennen lumien tuloa.

4. Käytä aina hanskoja. Hyvät hanskat tekevät monenmoisista puuhista paljon miellyttävämpiä. Tämä pätee niin purjehdukseen, ratsastukseen kuin puutarhanhoitoonkin. Varsinkin haravoidessa saa helposti rakot käsiin. Haravoinnista puheen ollen – meidän tontillahan ei ole yhtään puuta, mutta naapuritaloyhtiön puut tiputtavat lehtensä aina meidän pihallemme. Hommaa siis riittää ja haravointikin kannattaa tehdä niin kauan kuin lehdet ovat kuivia. Marraskuun sateissa työ on huomattavasti ikävämpää ja voi myös käydä niin, että lumet ryöpsähtävät maahan ja keväällä vasta niljakas matto onkin siivottavana.

5. Jaa syystalkoot useammalle päivälle. Nämä kuvat on otettu talkoiden alussa ja olemme jatkaneet niitä pienissä paloissa jo reilun viikon verran. Pieneenkin pihaan uppoaa yllättävän paljon aikaa. Meillä on haravoitu, kaivettu yksi liian lähellä aitaa ollut vuorenkilpi pois ja lyhennetty muutenkin kaikki kasvillisuus, joka on osunut aitaan. Märkä, orgaaninen aines lahottaa puuta nopeasti. Sittemmin on myös siistitty laatoitusten reunat (siihenkin on oma työkalu) ja kannettu kompostiin useampi säkillinen lehtiä, rupsahtaneita yrttejä ja rikkaruohoja. PopUp-säkki menee kätevästi kasaan, kun työ on tehty, eikä vie juuri lainkaan säilytystilaa. Nyt alkaa olla melkein valmista – jäljellä on vain laatoituksen pesu, joka tapahtuu ihan vain letkulla. Sitten lumet voivat pihan puolesta tulla milloin vain, minun puolestani ei vielä pitkään aikaan.

Talvelle on sitten tiedossa suunnitteluhommia. Meillä on monenlaisia toiveita pienen takapihamme seuraavalle vuodelle. Baby K. on silloin jo niin iso, että varmasti nauttisi kahluualtaasta ja itse tykkäisin kunnon ruokailuryhmästä, jotta koko perhe voisi kesällä syödä ulkona. Leikkimökkikin vilahtaa puheissa aina silloin tällöin, mutta aika velho saisi olla, jos tämän kaiken aikoisi näihin muutamiin neliöihin mahduttaa. Jos toiveiden tynnyristä saisi mitä vain, vaihtaisin mielelläni ikivanhan kiveyksen siistiin laudoitettuun terassiin.

Omenapuuta täällä ei myöskään ole, vaikka se kai tällaiseen keskiluokkaiseen unelmaan farmariautoineen ja koirineen kuuluisikin. Toistaiseksi omenat on siis haettu kaupasta. Puheissa on olemattomaan omenasatoonsa pettyneen Lauran kanssa kyllä ollut omenavarkaissakin käynti – sen klassisempaa pientaloaluetuhmuutta ei kai olekaan. Jos siis näet kahden raitamekon vilahtavan nurkan takaa ja Anton&Anton-juuttikassien pullottavan, niin tiedät, mitä olemme tekemässä.

Leppoisaa sunnuntaita, tänään taidan hoitaa sen luvatun kivetysten pesun!

Postauksen tuotteet, joita ei ole esitelty tekstissä: Urban-istutustyökalusetti, Solid-monitoimiharja, työhansikkaat, PowerGear-oksasakset, Light-rautaharava, kastelukärrykela L.

Noora K:sta Vaatteet ja asusteet Yhteistyö

Asukuva! Huutomerkki!

Noora K. / yhteistyössä Henri Lloyd

Jep, me ilmoitamme asukuvat nykyään huutomerkin kanssa, niin harvinaisia ne ovat. Nyt kuitenkin olemme urakoineet niiden parissa ja lupaamme asuja näytille edes vähän useammin. Tässäpä teille tällä kertaa rento, mutta preppy syysasu. Tämä on varmaan sitä klassisinta, mitä minun päältäni löytää. Palmikkoneuleet ovat kuuluneet suosikkeihin siitä asti, kun kuudesluokkalaisena lainasin salaa kouluun äidin palmikkoneuletta (rikos lienee jo vanhentunut). Kuitenkaan minulla ei ole aikoihin ollut sellaista vaatekaapissani, joten kun tällä kertaa sain valita itselleni suosikkeja Henri Lloydin syysmallistosta, halusin ilman muuta tämän neuleen.

Tämä asu on myös sitä, mitä arjessa tulee eniten käytettyä. Otin ensin kuvia varten ballerinat mukaan, mutta en vaihtanut niitä jalkaan, koska no, en kyllä edes muista, koska olisin viimeksi käyttänyt niin siistejä kenkiä.

Takki: Lindex Neule: Henri Lloyd Peyton Crew Neck Cable Knit (saatu) Farkut: Zara Tennarit: Converse Vyö: Diorin huivi 80-luvulta Laukku: Modalu Korvikset: J.Crew

Kun jokapäiväiset vaatteet ovat tosi perus, niin kesän alussa ostetut tupsukorvikset ovat tehneet farkuista, t-paidoista tai neuleista ja tennareista koostuvia asujani hitusen puetummiksi. Tarkkana saa olla, ettei eräs pieni sieppari nappaa niistä kiinni, mutta korvikset ovat minusta pälyilyn ja varomisen arvoiset, niin kivat ne ovat.

Henri Lloydilta haluttiin tuttuun tapaan muista myös lukijoita, joten täältä pesee. Minulla on tuossa yllä kaulassa syksyn suosikkiasusteeni, Nadene Scarf ja kunhan ilmat hiukan viilenevät, lisään sen kaveriksi Nadene-pipon. Tällainen setti arvotaan myös yhdelle teistä. Nadenea saa myös vaaleampana versiona, Ellu-koira esittelee alla vaihtoehdot.

Arvontaan osallistuminen on helppoa: kerro meille joku postaustoive kommenttiboksissa ja olet mukana. Pidetään kisa käynnissä viikon verran eli osallistumisaika päättyy 3.10. 23:59. Jätä kommenttisi mukana toimiva sähköpostiosoite. Meillä on kommenttien valvonta käytössä, joten saattaa kestää hetkisen aikaa, ennen kuin osallistumisesi tulee näkyviin.