Browsing Category

Sisustus

Sisustus Toivepostaus Yhteistyö

Syksy on ihanaa aikaa arjen tunnelmoinnille

Noora H. ja Noora K.

Kaupallinen yhteistyö: Iittala ja Asennemedia

Ensimmäiset innokkaat toivoivat meiltä joulufiilistelyjä, olemme kuitenkin molemmat sitä mieltä, ettei joulu ole vielä lokakuun juttu. Palataan jouluhiminöintiin sitten marraskuussa, sillä silloin saa ottaa varaslähdön. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö fiilistellä voisi myös ennen joulua. Syksy on täydellistä aikaa arjen tunnelmoinnille.

Kun syysmyrskystä palaa kumpparit vettä tippuen kotiin, on ihana istua alas, keittää kuppi kahvia ja ottaa kirja käteen. Torkahtaa hetkeksi, huomata hämärän saapuneen kuin varkain ja sytyttää kynttilät sekä muutama tunnelmavalo kirkkaan kattolampun sijaan.


Meille arjen harmonia ja fiilistely tarkoittavat omasta elämästä ja kodista nauttimista. Kodin kohdalla se tarkoittaa sitä, että suurimman osan ajasta kotona on siistiä ja kaunista. Emme ole halunneet antaa periksi sotkulle ja käytännöllisyydelle, vaan molempien kotoa löytyy edelleen asetelmia ja kotia siistitään päivittäin. Asetelmat saattavat olla matalilla sohvapöydillä viimeisiä viikkoja, mutta kokonaan niistä ei tarvitse luopua, riittää kun ne siirtää kauemmas pienten käsien ulottuvilta.

Lukijamme kysyi, miten kodista saa viimeistellymmän. Avainsanoja ovat asetelmat ja yksityiskohdat. Isot huonekalut ovat tietysti tärkeä osa kokonaisuutta, mutta viimeinen silaus syntyy torkkupeitoista, tyynyistä ja kynttilöistä. Noora H:n kotoa löytyvissä Iittalan Taika-tyynyssä ja –peitossa on täydellinen harmaan sävy, joka sopii monenlaiseen sisustukseen. Taika-astioista tuttu runsas kuviointi on yllättävän hillitty isommalla pinnalla.

Kaikkia lehtiä ja kirjoja ei myöskään kannata siirtää kaapin uumeniin, rennon kauniit kasat tekevät kodista asutun näköisen.

Edes minimalistisen tyylin ystävän ei kannata unohtaa pientavaroita kokonaan: kun valitsee harkitusti design-klassikoita, saa kodista oman näköisen. Uusi Aalto-maljakko sopii monenlaisille kukka-asetelmille yksinkertaisesta oksasta runsaaseen kimppuun, ja se on raikas versio vanhasta klassikosta. Ruutu-maljakko taas on kaunis sellaisenaan.

Arvostetun design-kilpailun voittanut Leimu-valaisin on todennäköisesti tuleva klassikko. Vankka jalka on valmistettu betonista ja kupu ohuesta lasista. Valaisin on kaunis kuin koru, mutta tehot riittävät myös lukemiseen.

Asetelmat voivat olla pölynkerääjiä, mutta tunnelmallisessa kodissa kaiken ei tarvitse olla käytännöllistä (sitä paitsi: tätä varten on olemassa pölyhuiska!) Asetelmia rakentaessa kannattaa noudattaa muutamaa perussääntöä:

  • Laita asetelmaan aina pariton määrä tavaroita.
  • Käytä eri korkuisia esineitä.
  • Kiinnitä huomiota siihen, että esineiden välit ovat linjassa keskenään.
  • Asetelmassa on hyvä olla jokin yhdistävä tekijä, esimerkiksi väri tai materiaali.
  • Aina asetelman tavaroiden ei tarvitse olla tarpeellisia, lasikupu kynttilän päällä on kivan näköinen, vaikkei sitä oikeasti tarvittaisikaan.
  • Kauneimmat asetelmat ovat yhdistelmä uutta ja vanhaa, design-klassikoita ja arkiesineitä.
  • Kokeile esineiden kokoamista tarjottimen tai lautasen päälle.
  • Tunnelmallisen kodin saa, kun asetelmia rakentaa ympäri kotia kylpyhuoneesta keittiöön.

Tunnelmallisuus on voimakkaasti sidoksissa vuodenaikaan. Kesän kynnyksellä vaaleat sävyt ja hennot kukkaset virittävät oikeaan fiilikseen. Syksyn tullen sitä kaipaa tummempia sävyjä ja arvokkuutta kepeyden tilalle. Alvar Aalto -kokoelma on saanut uutta täydennystä ruusukullan värisistä kulhosta ja vadista. Ne sopivat tarjoiluastioiksi, mutta myös niihin asetelmiin. Käyttipä niitä sitten miten vain, suunnittelufiilistelylle kannattaa varata kiireetön hetki. Selata paperilehtiä, kaataa lasi viiniä ja uppoutua hetkeksi ajatuksiinsa. Noora K:lla toimii myös se, että ihan vain istuu ja tuijottaa huonetta, johon asetelmaa kaipailisi. Sitten sen yhtäkkiä vain keksii.

Parasta syyssesongin somistamisessa on se, että raja joulun ja syksyn välillä on hiuksenhieno. Ne, jotka haluavat himinöidä jo nyt, valitsevat teräksenväriset Nappula-kynttilänjalat (pitkä ja lyhyt) ja yhdistävät ne ryhmään kynttilälyhtyjä. Nappulat toimivat mainiosti myös läpi vuoden, sillä kromisena ne ovat taatut klassikot. Kivi-tuikut tuntevat kaikki, mutta nekin näyttävät uusilta osana sekalaista joukkoa. Noora K:n suosikkeja ovat Kastehelmi ja Fire. Suurin osa näistä on hankittu jo kauan ennen kuin koko Iittala-yhteistyöstä oli tietoakaan. Ne ovat pitkäaikaisia kavereita.

Kastehelmi-kynttilälyhdyt ovat koristaneet myös Noora H:n kotia useamman vuoden ajan, mutta uusikin ihastus löytyy, nimittäin Ultima Thule -kynttilälyhty. Vielä pari vuotta sitten Noora H. vannoi, ettei ikinä hanki Ultima Thule -sarjaa, se ei tuntunut oman ikäisten jutulta. Niin se mieli kuitenkin muuttuu, viimeisen vuoden aikana turhan retrosta on tullut raikasta ja Ultima Thulen lyhty on löytänyt tiensä muiden joukkoon.

Noora K:lle tuoreempi tuttavuus on Iittala X Issey Miyake -tyynynpäällinen. Tummanharmaa väri johdattelee sekin kohti joulua. Noora H. käyttää saman sarjan pöytäkukkasta lasinalusena. Näitä ei raaski hankkia koko kattaukseen, mutta kukkanen on täydellinen yöpöydällä, jossa on joka yö vesilasi.

Noora K:n mielestä itse asiassa kaikki, mitä olohuoneen pöydällä on, sopisi hyvin myös seuraavaan sesonkiin. Mutta maltetaan sen kanssa vielä hetki. Ensin käperrytään, päästetään valo sisään kynttilöillä ja tunnelmavalaisimilla. (Tosin vain iltaisin, kun salamannopeat pikku kätöset ovat unten mailla.)

Tuotteet, joita ei ole esitelty tekstissä: Essence-viinilasit, dekantteri (Noora K:n 30-vuotislahja vuosien takaa), Lantern-kynttilälyhty, Vitriini-rasia, Meno-kassi.

 

Noora K:sta Sisustus Yhteistyö

Idyllistä puuttuu vain omenapuu

Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Fiskars ja Asennemedia

Tervetuloa meidän pihalle! Kun muutimme tänne valkoisten aitojen katveeseen 13 vuotta sitten, olimme ihan fiiliksissä omasta pihasta. Minä istutin perennoita kuin viimeistä päivää ja muotoilin puksipuita. Mies hoivasi nurmikkoa kuin silmäteräänsä ja tasoitteli sitä välillä jopa nurmikkosaksilla. Tasainen vihreä matto oli varsinainen ylpeys. Jo silloin meillä oli kaksi työkalua ylitse muiden, voikukkien kauhu, Xact-rikkaruohonpoistaja ja Servo-System-ruohosakset. Nämä ovat palvelleet meitä läpi vuosien moitteettomasti, joten nyt voi oikeasti suositella tuotteita postauksessa todella pitkän ajan kokemuksella.

Sittemmin olemme huomanneet, ettemme ole mitään superpuutarhaihmisiä. Haluamme, että piha on siisti, mutta emme halua laittaa liikaa aikaa sen puunaamiseen. Tässä se, mitä vuodet rivitaloasujina ovat opettaneet laiskoille puutarhureille.

1. Pidä syystalkoot. Esimerkiksi rännien putsaus on ihan pakollinen juttu. Kesän aikana niissä nimittäin alkaa kasvaa kaikenlaista ja on tosi tärkeää talon rakenteiden kannalta, että vedenkulku on estetöntä, kun syyssateet alkavat. Oma asunto on monen arvokkain omaisuus, joten siitä täytyy pitää hyvää huolta. Me putsasimme tänä vuonna rännit QuikFit-räystäskourunpuhdistajalla, joka oli kiinnitetty QuikFit-teleskooppivarteen. Hyvä niin, naapurille kävi hassummin, kun hän keikkui tikkailla, kaatui ikkunaa päin ja ikkuna särkyi. Onneksi ei käynyt mitään, mutta huh mikä tilanne.

Kitke myös kasvimaata ja leikkaa nurtsia niin pitkään, että kasvukausi oikeasti loppuu. Haravoi lehdet ajoissa. Tästä kaikesta kiität itseäsi keväällä.

2. Jos olet meidän tapaan laiska puutarhuri, mutta haluat silti, että on suhteellisen kivan näköistä, hommaa maanpeittokasveja. Ne leviävät nopeasti ja säästävät sinut ekstrakitkemiseltä. Siisti nurmikko ja maanpeittokasvit sitä reunustamassa ovat yksinkertaisen nättiä. Nytkin ehtii vielä istuttaa ja kasvu on keväällä vauhdikkaampaa, kun juurtuminen on tapahtunut jo syksyllä. Maa on syksyllä sopivan kosteaa. Jos tuntuu siltä, että et ennätä taimikaupoille, kysy vaikka paikallisessa FB-ryhmässä, josko joltakulta naapurilta heltiäisi muutama taimi jakamisen seurauksena. Minäkin olen saanut kaikki meidän maanpeittokasvit naapurilta. (Älkää kukaan pliis kysykö, mitä meillä on. Ei aavistustakaan.)

Kasvimaa on kiva ja helppo, jos ilmansuunta on oikea. Yrtit oikein rehottavat. Mutta älä taivaan tähden istuta ikinä koskaan minttua tai oreganoa maahan. Vain ruukkuihin. Jos kuitenkin olet tehnyt saman virheen kuin minä ja sadattelet nyt tätä, niin kerron, mikä minua auttoi. Light-rikkaruohohara. Ei tarvinnut kumarrella ja sai riipiä kasvimaan superleviäjät ruotuun. Plussaa tulee elegantista valkoisesta värityksestä. Tämähän voisi melkein nojata vakkariin tuohon aitaan.

3. Voikukat voit voittaa, etanoita et. Olen aikanaan kokeillut ihan kaiken myrkyistä olutansoihin. Yhden taistelun saatoin silloin tällöin voittaa, mutta koko sodan hävisin. Voin myös kertoa, että harva homma on ällöttävämpää kuin tyhjentää etana-ansoja, kun kuolleet nilviäiset killuvat oluessa. Ja uskokaa, kun sanon, että tässä on vauvavuoden aikana tullut jos jonkinlaista referenssiä ällöttävyysasioihin.

Voikukat tosiaan voitetaan kunnon työkalulla. Etana-asian ratkaisin itse lopulta niin, että poistin pihalta kaikki kuunliljat ja reunustin kasvimaan kivillä, niiden yli etanat eivät tulleet. Kiviä joutuu tietysti putsailemaan ja nostelemaan mullasta muutaman kerran kesässä. Sen teen myös vielä kerran ennen lumien tuloa.

4. Käytä aina hanskoja. Hyvät hanskat tekevät monenmoisista puuhista paljon miellyttävämpiä. Tämä pätee niin purjehdukseen, ratsastukseen kuin puutarhanhoitoonkin. Varsinkin haravoidessa saa helposti rakot käsiin. Haravoinnista puheen ollen – meidän tontillahan ei ole yhtään puuta, mutta naapuritaloyhtiön puut tiputtavat lehtensä aina meidän pihallemme. Hommaa siis riittää ja haravointikin kannattaa tehdä niin kauan kuin lehdet ovat kuivia. Marraskuun sateissa työ on huomattavasti ikävämpää ja voi myös käydä niin, että lumet ryöpsähtävät maahan ja keväällä vasta niljakas matto onkin siivottavana.

5. Jaa syystalkoot useammalle päivälle. Nämä kuvat on otettu talkoiden alussa ja olemme jatkaneet niitä pienissä paloissa jo reilun viikon verran. Pieneenkin pihaan uppoaa yllättävän paljon aikaa. Meillä on haravoitu, kaivettu yksi liian lähellä aitaa ollut vuorenkilpi pois ja lyhennetty muutenkin kaikki kasvillisuus, joka on osunut aitaan. Märkä, orgaaninen aines lahottaa puuta nopeasti. Sittemmin on myös siistitty laatoitusten reunat (siihenkin on oma työkalu) ja kannettu kompostiin useampi säkillinen lehtiä, rupsahtaneita yrttejä ja rikkaruohoja. PopUp-säkki menee kätevästi kasaan, kun työ on tehty, eikä vie juuri lainkaan säilytystilaa. Nyt alkaa olla melkein valmista – jäljellä on vain laatoituksen pesu, joka tapahtuu ihan vain letkulla. Sitten lumet voivat pihan puolesta tulla milloin vain, minun puolestani ei vielä pitkään aikaan.

Talvelle on sitten tiedossa suunnitteluhommia. Meillä on monenlaisia toiveita pienen takapihamme seuraavalle vuodelle. Baby K. on silloin jo niin iso, että varmasti nauttisi kahluualtaasta ja itse tykkäisin kunnon ruokailuryhmästä, jotta koko perhe voisi kesällä syödä ulkona. Leikkimökkikin vilahtaa puheissa aina silloin tällöin, mutta aika velho saisi olla, jos tämän kaiken aikoisi näihin muutamiin neliöihin mahduttaa. Jos toiveiden tynnyristä saisi mitä vain, vaihtaisin mielelläni ikivanhan kiveyksen siistiin laudoitettuun terassiin.

Omenapuuta täällä ei myöskään ole, vaikka se kai tällaiseen keskiluokkaiseen unelmaan farmariautoineen ja koirineen kuuluisikin. Toistaiseksi omenat on siis haettu kaupasta. Puheissa on olemattomaan omenasatoonsa pettyneen Lauran kanssa kyllä ollut omenavarkaissakin käynti – sen klassisempaa pientaloaluetuhmuutta ei kai olekaan. Jos siis näet kahden raitamekon vilahtavan nurkan takaa ja Anton&Anton-juuttikassien pullottavan, niin tiedät, mitä olemme tekemässä.

Leppoisaa sunnuntaita, tänään taidan hoitaa sen luvatun kivetysten pesun!

Postauksen tuotteet, joita ei ole esitelty tekstissä: Urban-istutustyökalusetti, Solid-monitoimiharja, työhansikkaat, PowerGear-oksasakset, Light-rautaharava, kastelukärrykela L.

Noora K:sta Sisustus

Uutta olohuoneessa

Noora K.

Otsikko olisi yhtä hyvin voinut olla “vauva kalusti kodin uusiksi”. Tuli nimittäin tarve vaihtaa sohvapöytä sellaiseksi, joka ei varmasti kippaa. Ja sellaiseksi, jonka päälle voi kiivetä ja olla silti tippumatta kauhean korkealta. Valintaprosessi oli hyvin suoraviivainen – ostin sen, joka Laurallakin on. Tiesin, että ystäväni on taatusti kartoittanut parhaan mahdollisen vaihtoehdon ja makummekin menivät tässä ihan yksiin. Ihana pöytä, mulle kans.

Pöytä on Bo Conceptin Lugo. Varoituksen sana, jos joku muu aikoo tilata saman: kokoamiseen tarvitsee ehdottomasti ruuvarin, joka on magneetti. Muuten ei tule mitään. Omalla kohdallani myös tämä ongelma ratkesi Lauran kautta, kun Mr. Homevialaura lainasi ystävällisesti omaa ruuvinväännintään (se oli muuten mustavalkoinen :D).

Sisustuksen työlistalla olisi myös vihdoin saada seinälle tuo birth poster, joka nököttää edelleen olohuoneen nurkassa. Kirjahyllyynkin pitäisi kai lisätä vielä yhdet hyllyt, pian on nimittäin aika kerätä pöydältä kynttilälyhdyt ja vaasit kaappiin odottelemaan aikaa, kun “älä koske siihen” alkaa olla ilmaus, joka oikeasti toimii. Ja ne verhot, puuh. Standardimittaisia ei oikein löydy oikeanlaisia, joten taidan päätyä teettämään valelaskosverhot, kunhan saan aikaiseksi. Oikeita laskareita emme tarvitse, koska sälekaihtimet hoitavat verhojen varsinaisen tehtävän. Osaisiko joku suositella hyvää ja kohtuuhintaista ompelimoa pk-seudulla?

Näitä kuvia katseltuani taidan hakea olohuoneeseen takaisin Lauralta myös matkitut (tai oikeastaan bongasin ne kaimaltani, joka oli bongannut ne Lauralta) Ikean raitatyynyt. Meinasin ensin, että ne jotenkin tökkivät, mutta itse asiassa nehän tuovat juuri sopivasti särmää.