Browsing Category

Toivepostaus

Noora H:sta Toivepostaus

Money, money, money. Mutta mitenkäs vanhempainvapaalla?

Noora H. 

Kuvitus ei liity postaukseen. Paitsi nyt siltä osin, että raha-asioiden lisäksi myös kotihommat hoidetaan tasapuolisesti.

Vähän naurattaa kirjoittaa rahasta heti kirppispostauksen jälkeen. Saan kohta todellisen saiturin maineen. En silti malta olla osallistumatta keskusteluun, joka on somessa herännyt eilisen Maria Hintikka Liven jälkeen. Kannan siis korteni kekoon ja kerron, miten meillä talousasiat hoidetaan vanhempainvapaan aikana. Tätä joku lukija toivoikin, eli toteutetaan samalla myös toivepostaus.

Olen siitä onnekkaassa asemassa, että parisuhteessamme raha-asioiden tasapuolinen jakaminen oli molemmille itsestäänselvyys. Mieheni oli tässä jopa tarkempi kuin minä. Hän huomioi muun muassa palkasta menevän lounasedun laskelmissa. Olisi kuulemma epäreilua, jos toinen söisi töissä ravintolalounaita ja toinen lounastaisi “humputtelurahoista” tai söisi kotona kaurapuuroa. Melko reilua sanoisin.

Vietimmekin siis yhden illan excelin parissa ja mietimme, miten lapsen saaminen vaikuttaa tuloihin ja menoihin. Meillä on ollut tähän asti omat tilit yhteisiä ruoka- ja vauvatilejä lukuun ottamatta. Kumpikin on maksanut yhteisistä menoista oman osuutensa, ja tämä osuus on suhteutettu tuloihin. Olemme myös tasapuolisesti osallistuneet molempia koskeviin säästöprojekteihin. Vauvahankinnat on esimerkiksi hoidettu vauvatililtä, jonne säästämme joka kuukausi.

Taloudenpitomme saattaa kuulostaa kylmältä ja kovalta, mutta ei huolta, kyllä tähän yllätyksiäkin mahtuu. Ostamme toisillemme lahjoja ja tarjoamme leffa- sekä ravintolailtoja yllätyksenä ja kiitoksena. Eikä näissä tietenkään lasketa, kumpi on tarjonnut enemmän tai ostanut kalliimpia lahjoja.

Vanhempainvapaa aiheuttaa jonkin verran muutoksia raha-asioihin. Tässä meidän käsityksemme tasapuolisesta taloudenpidosta vanhempainvapaan aikana:

  • Vanhempainvapaan ajan kaikki tulot (blogitulot, miehen palkka, bonarit yms.) ohjataan yhdelle tilille, josta sitten maksetaan laskut ja vastikkeet, molempien asuntolainat sekä siirretään tietty summa ruoka- ja vauvatileille.
  • Vauva- ja ruokatileille on molemmilla käyttöoikeus ja kortti. Minusta olisi hassua, jos se olisi vain naisella tai miehellä. Tällaisestakin mallista joku eilen somessa kertoi. Me käymme molemmat kaupassa ja teemme hankintoja vauvalle. Yhdessä ja erikseen.
  • Molemmat saavat jäljelle jäävistä rahoista saman verran käyttörahaa. Käyttörahoista maksetaan lounaat, harrastukset, omat vaatteet ja muut henkilökohtaiset kulut.
  • Kummallakin on myös jatkossa omat tilit, joille käyttörahat siirretään. Omaan tiliin tottuneelle olisi outoa, jos toinen näkisi joka senttiä myöten, mihin rahoja käytetään. Vaikkei siinä mitään salaista olekaan, mutta hankaloittaahan se nyt esimerkiksi lahjojen ostoa.
  • Vanhempainvapaan aikana reissut kustannetaan yhteisistä säästöistä ja edellä mainituista käyttörahoista.
  • Omat säästötilit, sijoitukset ja muut ennen vanhempainvapaata kerrytetyt rahat kumpikin käyttää, miten parhaaksi näkee. Pääasia on, ettei kumpikaan joudu  omista säästöistään kustantamaan yhteistä elämää sen enempää kuin toinenkaan.

Meidän mallissamme ei ole huomioitu sitä, millaisia pidemmän aikavälin vaikutuksia kotona olemisella on lasta hoitavan vanhemman tuloihin. Tämä ei ole minulle ongelma, ainakaan vielä, sillä näillä näkymin olen kotona vanhempainvapaakauden eli sen noin yhdeksän kuukautta. Sen jälkeen meillä on mahdollisuus toisenlaisiin hoitojärjestelyihin. Jos olisin pidemmän aikaa kotona, keskusteltaisiin tästä varmasti meilläkin. Hesarin laskurilla voi laskea, miten kotona olo vaikuttaa naisten eläkkeisiin.

Näin itsenäisyyspäivänä täytyy myös todeta, että on meillä huikea kotimaa. Minusta tuntuu edelleen uskomattomalta, että minulle maksetaan lapsesta lapsilisää ja tuloni pysyvät lähes ennallaan melkein vuoden ajan, vaikka hoidan lasta kotona. Onni on asua Suomessa. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Podcast Toivepostaus

Podcast: joulufiilistelyä

Noora H. ja Noora K.

Tämän päivän podcastissa fiilistellään joulua. Milloin joulusesongin saa aloittaa? Mitä perinteitä meillä on ja millaista lahjapolitiikkaa noudatamme? Podcastista myös selviää, että jouluherkkumme ovat kovin erilaisia ja toinen meistä suhtautuu lähes pakkomielteisesti perinteiden noudattamiseen.

Podcastiin pääset tästä.

P.S. Blossan uusi kausimaku on siis variksenmarja, ei ketunmarja tai kasvihuonemarja. 😀

P.P.S. Tässä esimerkkejä kausikoristeista.

Purjehdus Toivepostaus

Vesille venosen mieli

Noora K.

Jotkut teistä ovat jo vähän kyselleet purjehduspostausten perään. Tottahan se on, että kesä on ainakin oman mittapuuni mukaan jo ties kuinka pitkällä. Tilanne on kuitenkin se, ettei Feni ole edelleenkään vedessä. Siitäkin huolimatta, että kulunut toukokuu oli kerrassaan upea, olisi ollut ihanaa olla vesillä ja vene nyt vain kuuluu laskea veteen toukokuussa. Kulunut kevät on kuitenkin ollut niin täyteen ammuttu ja rankka, että meillä ei ole yksinkertaisesti ollut mitään mahdollisuutta edistää laskuhommia. Meillä on ollut mieheni kanssa yhteinen vapaa viikonloppu kai maaliskuussa ja seuraava on viikkoa ennen juhannusta.

Voitte uskoa, että harmittaa. Muutaman viime vuoden aikana mailit ovat jääneet niin vähiin, että itkettää. Viime vuonna vene hajosi kesken loman. Mutta eihän näille mitään voi ja täytyy toivoa, että kesää on vielä juhannuksen jälkeenkin. Sitä edeltävänä viikonloppuna laitamme kaiken kuntoon (ja toivottavasti teemme pienen miniretken) ja juhannuksena on tarkoituksena, pitkän vapaan turvin, siirtää Feni Kotkasta kotisatamaan Espooseen.

Tänä vuonna meillä on kesäloma aikaan, joka on perinteisesti ollut säiltään aika ässä, nimittäin elokuun alussa. Tuskin heti palaamme itäiselle Suomenlahdelle, kun olemme vasta sieltä lähteneet, joten ehkä sitten suuntaamme pitkästä aikaa Saaristomerelle. Se ei petä koskaan. Brännskär kiinnostaisi kovasti, mutta muuten on ihan sellainen olo, että kunhan nyt pääsisi jonnekin. Ihan sama minne.

Venekuulumiset ovat siis, ettei niitä ole. Tosin jos kesä etenee samaa tahtia kuin tähänkin mennessä, niin äkkiähän se juhannuksenaluskin on. Tänä vuonna lupaan muuten palauttaa rantautumishaasteenkin voimaan, viime vuonna en tainnut ajaa laituriin kertaakaan.

Varustuksen puolesta Feni on good to go, vaikka joka vuosi ne lazy jackit houkuttelevat. Emme nyt kuitenkaan tuhlaa niistä haikailuun kallista aikaamme vaan näillä mennään. Köysiä on ostettu vähän uusia, samoin fendarinsuojuksia. Tänä vuonna olisi mukavaa saada myös kaimani puolisoineen mukaan jollekin retkelle. Kaveripurjehdus on meille tosi kivaa, mutta tosi harvinaista herkkua.

P.S. Aavistuksen, mutta vain aavistuksen. Myönnän. Metrikuume.