Browsing Category

Vaatteet ja asusteet

Noora K:sta Vaatteet ja asusteet

Pieni, mutta merkityksellinen

Noora K.

Meni pitkään, ennen kuin pystyin edes ajattelemaan koko asiaa, mutta nyt loppukeväästä alkoi tuntui siltä, että haluaisin hommata itselleni jotain muistoksi tyttäreni syntymästä. Silloin kun asia oli ajankohtainen, en pystynyt iloitsemaan hänen syntymästään oikeastaan lainkaan, pelkäsin vain niin paljon, selviäisikö hän. Huoli ennenaikaisuudesta ja siihen liittyvistä asioista oli niin musertava, että koko tuo aika on sellainen musta möykky, eikä siitä ole kuin muutama hatara muistikuva. Nyt, kun aikaa on kulunut riittävästi, Baby K on puhdasta iloa ja pulppuilevaa jokellusta. Tai no, iltapuuro on ajoittain jonkinasteista turhautumista, eikä ihan 100% puhdasta iloa, mutta ymmärtänette, mitä tarkoitan. (Kukapa olisi muuten uskonut, miten uskomattoman turhauttava asia syömätön puuro voi ollakaan.)

Olin tykännyt Monica Vinaderin koruista jo aiemmin, mutten ollut jostain syystä raaskinut sellaista hankkia muuten vain. Nyt oli hyvä syy, joten tilasin itselleni Signature Banglen, johon on kaiverrettu tytön nimi ja syntymäpäivä. Pitää muuten kehua, että palvelu oli Monica Vinaderilla ihan toppen. Huolellisista mittailuista huolimatta onnistuin tilaamaan liian pienen korun ekalla kierroksella ja se tietysti harmitti, kun periaatteessa kaiverrettua tuotetta ei voisi vaihtaa. Reklamoin kuitenkin harhaanjohtavasta kokotaulukosta (ja sellainen se olikin) ja sieltä tarjouduttiin heti korvaamaan koru toisenkokoisella.

Mikään maailman käytännöllisin koru tämä ei ole, jos joku miettii vastaavaa hankintaa. Kiinnitykseen tarvitsee nimittäin ainakin näin alkuun jonkun apua. Ehkäpä lukko vähitellen muuttuu vähemmmän jäykäksi. Silti tykkään siitä kovasti, koru sopii minusta hienosti entisten kaveriksi.

Noora K:sta Vaatteet ja asusteet Yhteistyö

Asukuva! Muuta kuin verkkarit tai trikoot!

Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Henri Lloyd

Asukuvia toivotaan paljon, mutta tähän mennessä on tuntunut siltä, että jumppatrikoot ja college -yhdistelmässä ei ole ollut paljoa näytettävää. Välillä yläosassa on sentään ollut vaaleanpunainen paita HM:n parempien trikoorytkyjen osastolta, mutta inspiraatioksi muille näistä vaatteista ei todellakaan ole ollut. Nyt kevät on jo edennyt niin pitkälle, että oli perinteisen Henri Lloyd -reissun aika. Olen tehnyt Henri Lloydin kanssa yhteistyötä jo tsiljoona vuotta ja joka kevät innostun uudelleen ihanan raikkaista asuista, jotka kuvittelen heti meren ääreen. Sain tuttuun tapaan valita mallistosta muutaman suosikin itselleni, tässä niistä yksi.

Nauratti muuten tämä asukuvien ottaminen, kuvausassistenttimme nukkuivat vaunuissaan ja vaativat välillä heijaamista. Niinpä kuvaaminen oli vähän multitaskaamista. Onneksi tuli ostettua uusi, kevyt kamera. Yhdellä kädellä olisi ollut pulassa ison järkkärin kanssa.

Ihmisten ilmoilla käytettävään asuun valitsin Colette Kimono Jacketin. Rakastuin siihen heti. Takki on kevyt ja ilmava ja oiva lisä t-paidalle. Suosittelen sitä esimerkiksi kerhomeininkeihin, joissa joutuu vähän pyllistelemään. Pituus on nimittäin juuri riittävä siihen, ettei tapahdu mitään ei-toivottuja vilautteluja.

Kuviot ovat minusta kivat ja kuitenkin tarpeeksi hillityt. Voisin pukea tämän myös jonkun mekon päälle kesäiltana.

Muita valintojani olivat valkoinen, froteneinen college (olen ollut hulluna collegeihin viime aikoina) ja perinteinen raitapaita. Ne näette sitten toisen kerran.

Tuntuu siltä, että minulla olisi enemmänkin uusia vaatteita. Kaivoin nimittäin juuri kaapin uumenista esiin viime vuonna saamani vaatteet, joista osaa en ehtinyt raskauden vuoksi käyttää lainkaan. Tämä mekko sen sijaan ehti päälle muutaman kerran, se oli itse asiassa mahan kanssa hyvin miellyttävä. Joku taisikin tästä kuvasta bongata raskausmahan vajaa vuosi sitten, mutta oli onneksi hienovaraisesti hiljaa. Tänäkin vuonna mallistossa näytti olevan samainen Maddie Stripe Dress, jos joku kaipailee juuri tätä mekkoa.

Mutta sitten: Henri Lloydilta haluttiin antaa teillekin jotain, joten yksi onnekas voittaa itselleen kesäkivaa. Tällä kertaa arvon Thalia Toten ja Thalia Pursen.

Tehdään tästä nyt varsin helppo arvonta. Kerro tämän postauksen kommenteissa jotain itsestäsi. Meistä on nimittäin mukavaa tutustua teihin vähän paremmin. Pidetään arvonta käynnissä viikon ajan eli aikaa on tiistaihin 18.4. klo 23:59 saakka. Voittaja kerrotaan keskiviikkona 19.4. blogin FB-sivulla. Huomaathan, että meillä on kommenttien valvonta päällä, joten aina välillä voi mennä hetken aikaa, että pääsemme vauvoilta hyväksymään kommentteja. Ja laittakaa oikeat, toimivat sähköpostiosoitteet kommenttiinne, niin saan sitten teihin helposti yhteyden. Aurinkoista päivää!

Noora H:sta Vaatteet ja asusteet

Vaaleanpunaista vaatekaappiin

Noora H.

Jos jokin on varma kevään merkki, niin raitakuosien esittely naistenlehdissä. Tai pastellivärien. Raitapaitoja on löytynyt vaatekaapistani aina, enkä rajaa niiden käyttöä vain kevääseen tai kesään, vaan käytän niitä häpeilemättä ympäri vuoden. Pastellivärit sen sijaan tuntuisivat väärälle pimeinä marraskuun päivinä, joten ne odottavat poikkeuksetta maaliskuuta ja valoa.

Vauvalla on ollut kummallinen vaikutus: hänen myötään myös minun kaappini ovat täyttäneet hempeät vaaleansiniset- ja punaiset vaatteet. Ilmeisesti se paljon puhuttu vauvakupla ulottuu ainakin vaatekaappiin.

Käytin raskausaikana puhki Urban A:n harmaan collegen, eikä sitä ole sen jälkeen tehnyt mieli pukea kuin kotioloihin. Kollarissa tuli nuhjuinen ja noh, raskas olo, niin paljon se muistutti viimeisistä viikoista pyöreän vatsan kanssa ja kipeistä supistuksista. Kotiäiti ei kuitenkaan ole kotiäiti ilman kunnon college-paitaa, joten uusi oli saatava. Support Your Localin kollari löytyi Little Copenghagen -lastenvaateliikkeestä, tämä tosin on ihan aikuisten kokoa. Collegea oli myynnissä myös laventelinsinisenä ja harmaana, jos siellä on muita pehmeistä verkkarivaatteista haaveilevia.

Uutta vaatekaapissa ovat myös Adidaksen Gazellet, joista minulla ei ole mitään nuoruusmuistoja, toisin kuin puolella muista bloggaajista. En muista ikinä nähneeni tällaisia lapsena, eli joko tässä on kyse iästä tai sitten lapsuudenkotini vehreissä puutalomaisemissa kuljettiin vain kumppareissa ja villasukissa.

Jotain vanhaa ja vaaleanpunaista edustavat Gauharilta saadut lempparikorvikset, jotka pääsevät korviin, kun päällä on jotain muuta kuin trikoot tai pyjamat. Korvikset ovat edelleen kuin uudet, vaikka olen pitänyt niitä melkein viikoittain viimeisen parin vuoden aikana.