Browsing Category

Viinit

Viinit Yhteistyö

Noorien viinikoulu, osa 1: Espanja

Noora H. & Noora K. / yhteistyössä Asennemedia ja Social Wines

Jos ei voi maistella, niin onneksi aina voi haistella ja oppia jotain uutta. Näillä puheilla siis käyntiin Noorien viinikoulu, joka aloitetaan espanjalaisilla viineillä. Viinikoulussamme opit lyhyesti perusteet eri maiden rypäleistä ja luokituksista sekä hieman hasardimpaa faktaa. Tästä hasardimmasta faktasta on apua etenkin Noora H:n kaltaisille tyypeille, jotka muistavat viineistä lähinnä epäolennaisia ja outoja faktoja. Hyvä puoli siinä on se, että näillä oudoilla faktoilla voi sitten hämmästyttää muuta ruokaseuruetta.

Pääsimme haastattelemaan Social Winesin omaa eksperttiä, Milla Peuraa, joka toimii viinikoulumme pääopettajana.

Muista nämä rypäleistä

Tärkeimmät espanjalaiset rypäleet ovat punaviinien puolella:
Tempranillo (Noora K:n suosikki)
Garnacha (ei hullumpi suklaan kanssa)
Bobal
Monastrell.

Valkoviinien puolella taas hallitsevat:
Verdejo
Xarel.lo
Parellada
Macabeo.

Knoppitieto: Espanjalaisia rypäleitä on reippaasti yli 400, ei siis ole mikään häpeä muistaa vain tärkeimpiä.

Viinin tunnistat luokituksesta
Espanjassa on karkeasti ottaen neljä laatuluokitusta, jotka ovat alimmasta korkeimpaan: Vinos de Mesa (joka on ihan pöytäviiniä), Vinos de la Tierra (“maalaisviinejä”, joita toki kontrolloidaan, muttei yhtä tarkasti kuin laatuviinejä), DO ja DOC. Merkintä pullossa riippuu siitä, millä maantieteellisellä alueella viini on valmistettu, minkä luokituksen kyseinen alue on saanut sekä siitä, täyttääkö valmistusprosessi kategorialle asetetut säädökset. Lisäksi esimerkiksi viinin kypsyyttä varten on omat luokkansa.

Luokitusten tarkoituksena on antaa ostajalle hieman takeita siitä, minkälaiseen pulloon on tarttumassa. Pelkkiä luokituksia ei kuitenkaan kannata tuijottaa, sillä myös pykälää alempana olevista Vinos de la Tierra -viineistä löytyy hyviä viinejä.

Knoppitieto: Monet ajattelevat, että Rioja olisi alueena eniten viiniä tuottava. Eniten viiniä Espanjassa tuottaa kuitenkin Castille-La Mancha Madridin läheisyydessä.

Suomalaiset jännittävät tanniineja ja valitsevat hilloisia viinejä

Me suomalaiset jännitämme kuulemma monesti tanniineja (ainakin Noora K. tunnustaa tämän) ja valitsemme mielellämme hyvin meheviä ja hilloisia viinejä. Hapokkuuskaan ei välttämättä ole aina kovassa huudossa täällä meillä päin. Enemmistö espanjalaisista viineistä tarvitsee rinnalleen ruokaa ja siksi ne saattavat tuntua meistä suomalaisista joskus vähän vaikeilta viineiltä. Ja tottahan se on – seurusteluviiniksi tulee usein valittua jonkin muun maalaista viiniä kuin espanjalaista, jonka molemmat Noorat mieltävät nimenomaan voimakkaiden ruokien ja liharuokien kaveriksi. Jos kuitenkin koluaa tarkkaan viinihyllyjä, löytää myös kevyempiä espanjalaisia viinejä.

Cava ei ole köyhä kopio samppanjasta

Samppanjaa hehkutetaan usein, eikä tietenkään syyttä, mutta cavaa ei sovi unohtaa. Harva tietää, että cavalle eli espanjalaiselle kuohuviinille on todella tarkat kriteerit ja se valmistetaan samppanjamenetelmällä.

Knoppitieto: Espanjalaiset vievät ahkerasti viiniä muihin maihin, vuosittain maailmalle kuskataan noin 30 miljoonaa hehtolitraa viiniä. Ja uskokaa tai älkää, mutta Ranska on yksi suurimmista espanjalaisia viinejä ostavista maista.

Espanjalainen viini on kuin ihastuttava herrasmies

Tuottaako viinien kuvailu maistelun yhteydessä päänvaivaa? Ei huolta, viinejä voi kuvailla varsin värikkäästi, niin ammattilaisetkin tekevät. Espanjalainen viini on Millan mielestä persoonaltaan “vivahteikas ja charmantti klassisine ja tyylikkäineen arvoineen, mutta se ottaa elämän vastaan modernin lempeästi ja rennoin rantein”. Kuulostaa ihastuttavan herrasmiehen tunnusmerkeiltä, tuumaavat Noorat.

Tähän postaukseen on koottu espanjalaisia viinejä kolmesta eri hintaluokasta, joten kaikille, jotka kiinnostuivat, löytyy toivottavasti sopiva pullo.

Alle kympin:
El Copero tinto, pehmeämpi, käy hyvin myös seurusteluun.
Los Monteros Crianza, tätä testasimme viime vuonna joulun harjoitusillallisella ja tämä sopii erityisen hyvin vuohenjuuston kanssa, suosittelemme kokeilemaan.
Señorio de los Llanos Crianza, oiva pizzaviini.
Señorio de los Llanos Gran Reserva, Noora K:n miestä lainaten “hyvin cabernetsauvignonmainen”.

Yli kympin:
Pata Negra Gran Reserva, erinomainen pihviviini, vähän lapsellinen etiketti vain hämää.
Castillo Murviedro 1,5l, sopii isommalle porukalle poikkeuksellisen ison koon vuoksi.

Noin 30 euroa:
Bassus Pinot Noir, tätä maistoimme Socialin tastingissa keväällä, a-i-v-a-n jumalaisen pehmeää ja herkullista.
Bobos, tiukempi viini, sopii sellaiselle seurueelle, joka ei kavahda voimakkaita ja täyteläisiä viinejä.

Noorat jäävät haistelemaan. Snif snif.

Tätä postausta ei voi kommentoida Valviran säännösten vuoksi.

Viinit Yhteistyö

Cityjuhannus

Noora H. & Noora K. / yhteistyössä Asennemedia ja Social Wines

Juhannus kaupungissa, onko nyt moisesta kuultu? Meidän mielestämme kyllä. Vaikka suurin osa helsinkiläisistä varmaan pakeneekin joko mökeille tai vesille, niin kyllä kaupungistakin löytyy kivaa tekemistä. Me simuloimme teille yhden cityjuhannuksen. Pakkasimme viinipullon kassiin ja suuntasimme mattolaiturille nautiskelemaan kylmästä rieslingistä. Juhannuskukat haettiin Stockalta, vaikka esimerkiksi lupiineja löytyisi varmaan aika helposti.

Vinkki: Jos haluat olla kunnon juhannusneitona seppele päässä, mutta omat sormet eivät taivu askarteluun, tilaa seppele kukkakaupasta.

Aikuisuudessa on se hyvä puoli, että voi syödä jälkkärin ensin. Niinpä yhdistimme aperitiiveiksi aiotut viinilasilliset donitseihin. Aikuisuudessa on myös se hyvä puoli, että drinkkien nauttiminen ulkosalla on hauska, harkittu vaihtoehto, eikä olosuhteiden sanelema pakko kuten joskus pussikalja-aikoina. Ja se, että ällömakeiden omenasiiderien sijaan voi  juoda kylmää (!) ja kuivaa valkoviiniä ihan oikeista laseista.

Donitsien lisäksi Villa Maria riesling sopii mainiosti myös sushin tai tanskalaisten smørrebrødien kanssa. Smørrebrødit ovat muuten oivaa juhannusruokaa, helppo valmistaa alkeellisissakin olosuhteissa ja kaikki tykkäävät niistä.

Kun pohjoistuuli oli tuivertanut hiuksiamme riittävästi, keräsimme kamamme ja siirryimme ravintolaan. Kävimme kokeilemassa somehitti Holidayta, joka olikin jokaisen Insta-kuvan arvoinen. Mutta huomio: Holiday ei ole juhannuksena auki, sen verran juhannussimulaattorimme erosi todellisuudesta. Toinen hashtagit tänä kesänä valloittanut paikka, Löyly, sen sijaan on avoinna ihan normaalisti. Ja mikäpä juhannukseen sopisikaan paremmin kuin sauna.

Jos kaipaat juhannusfestareita, niitäkään ei tarvitse lähteä etsimään kovin kaukaa, sellaiset järjestetään nimittäin Lonnassa. Lonna on aivan ihana paikka, joten juhannus siellä ei voi olla huono vaihtoehto ja cityfestareiden hyvä puoli on se, että telttailun ja kuramömmön voi unohtaa ja nukkua yönsä oikeassa sängyssä.

Perinteisempää juhannusmenoa kokkoineen löytyy Seurasaaresta. Pakka evääsi niin, etteivät oravat vie niitä ja nauti kesäyön taiasta.

Ja jos et yrityksistä huolimatta löydä avoinna olevia paikkoja ja kivaa tekemistä, niin hotellit yleensä pelastavat. Ihmeissään olevien turistien joukossa tuntuu vähän siltä kuin olisi itsekin ulkomailla. Onneksi nykyään löytyy tosi kivoja hotellibaareja- ja ravintoloita. Lilla Robertsista saa kuulemma mainioita drinkkejä, Kämpin brunssi on legendaarinen ja Tornin maisemia ei voita mikään.

Valitettavasti Valviran ohjeistuksen vuoksi tätä postausta ei voi kommentoida.

Viinit Yhteistyö

Parvekekauden avaus

Noora H.

Yhteistyössä Asennemedia ja Social Wines.

Lähestyvä vappu tarkoittaa parvekekauden avaamista. Yleensä maltan odottaa vappuviikolle, mutta sunnuntaina auringonpaiste herätti pienen sisustushirmun sisälläni. Ryntäsin kellariin hakemaan parvekekamoja, joita olen pitkin vuotta kerännyt alennusmyynneistä. Kalusteet ovat edelleen samat vanhat, kaverilta perityt ja maalipintaa kaipaavat, mutta muuten parveke on kuin eri asunnosta. Pidän uudistetusta parvekkeesta niin paljon, että join siellä lasin kuohuviiniä, vaikka auringon laskiessa lämpömittari oli lähempänä nollaa.

Parveke on pelastanut monta sateista piknikkiä. Olen vappufani, mutta opiskeluaikojen jälkeen minua ei ole saanut Kaivopuistoon palelemaan. Haaveilen aina sellaisesta täydellisestä vappupiknikistä, jolla eväät on pakattu rottinkikoriin, ympärillä on iso kaveriporukka ja filtille on katettu itsetehtyä perunasalaattia sekä rakkaudella pyöriteltyjä lihapullia. Piknikillä aurinko paistaa tietysti täydeltä taivaalta ja ennen puolta päivää joutuu toteamaan, että pitkähihainen on aivan liikaa.

Todellisuus oli usein aivan muuta: sitä osti eväät samana aamuna ainoasta auki olevasta kaupasta, hukkasi kaverit matkalla Kaivariin ja totesi parin tunnin värjöttelyn jälkeen, että eiköhän tämä ollut tässä. Pari vuotta paleltuani tuumasin, että kotibileet voittavat alkukevään piknikit ja piknikhenkeä vappuun saa kattamalla tarjoilut parvekkeelle. Sieltä voi paeta sohvalle lämmittelemään eikä tarvitse käydä puskassa pissalla.

Koska vappuun kuuluu oleellisesti kuohari, testasin etukäteen Devil’s Rockin kuohuviiniä. Viini sopii vappupöytään mainiosti ja se yllätti positiivisesti: kuplat kestävät pitkään ja maku on hedelmäinen, mutta kuitenkin ryhdikäs. Devil’s Rockin kuohuviini helppo seurustelujuoma, jota voi nauttia myös ruoan kanssa. Noin kympin maksava viini ei räjäytä budjettia ja voi hankkia useammankin pullon vieraita varten.

Ensi vuonna aion järjestää vappubileet kuohuvan ympärille, ajattelin nimittäin kopioida vanhempieni ystäväpiirin kehittämät “Samppanja-aamiaiset”. Ideana on aloittaa bileet heti aamusta, pukeutua pyjamiin ja syödä brunssiruokaa. Ja tietysti juoda samppanjaa ja kuohuviiniä. Konsepti on mielestäni mahtava, sillä en normaalisti meinaa pysyä hereillä kymmentä pidempään. Ja pyjamaa parempaa bileasua on vaikea keksiä, se ei purista mistään eikä haittaa, vaikka sille läikkyisi vähän viiniä.

Tänä vuonna en järjestä bileitä lainkaan, sillä meidät on kutsuttu ystäväni kotibileisiin, mutta vähän vappua pitää juhlistaa kotonakin. Vaikka rakastan tuoreita munkkeja, en aio ottaa palovammariskiä rasvakattilan kanssa, vaan kokeilen vähän helpompia leipomuksia eli lohipasteijoita. En ole aikoihin syönyt lapsuudesta tuttuja pasteijoita enkä edes muistanut niiden olemassa oloa, ennen kuin löysin kirppikseltä teemaan sopivat muotit.

Koska vappu on kevään juhla ja kevät on tunnetusti ihmisen parasta aikaa, on vappuvinkkejä luvassa blogin puolella lisää. Olemme löytäneet maailman parhaan piirakan ohjeen ja keksineet, miten loihditaan hyvät tarjoilut ilman stressiä. Mutta näihin palaamme myöhemmin.

Tätä postausta ei valitettavasti voi kommentoida alkoholiyhteistyön vuoksi.