Browsing Category

Yhteistyö

Lapset Ruoka Yhteistyö

Tule tule hyvä kakku

Noora H. & Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia ja Fazer

Sitä ei ehkä heti tulisi ajatelleeksi, että ristiäiset ja nimiäiset ovat vähän kuin häät minikoossa. Mutta ne ovat! Ristiäisiin latautuu hirvittävä määrä odotuksia ja tunteita, päivänsankarilla on usein valkoinen mekko ja tarjolla on monenlaista herkkua. Ja ne herkut voivat aiheuttaa päänvaivaa, varsinkin kun nimi pitää antaa todella nopeasti vauvan syntymän jälkeen ja usein ristiäiset tai nimiäiset järjestetään samaan syssyyn. Jos hyvin nukuttuja öitä on takana nolla, innokkainkin leipuri voi lannistua. Niinpä testasimme ilomielin Fazerin uutuustaikinarullia. Nämä todellakin olivat Bake it Easy – tarjottavien valmistus nimittäin hoitui, vaikka paikalla oli kaksin kappalein varsin seurallisella tuulella olevia vauvoja ja kaksi aikuista, jotka operoivat välillä yksikätisinä.

Pötkylät löytyvät pakastealtaasta, saatavuus on paras suuremmissa marketeissa. Makuja on yhteensä neljä: suklaatäytetty voitaikinarulla, vaniljatäytetty pullataikinarulla, kinuskitäytetty voitaikinarulla ja kanelitäytetty pullataikinarulla. Me testasimme kolme viimeksimainittua.

Ristiäiskakku on helppo valmistaa, kun sen tekee pullista. Bostonkakku on vanha klassikko, josta saa tuunatun version käyttämällä vaniljatäytteistä pullataikinaa. Pullapitko viipaleiksi ja viipaleet pystyasentoon irtopohjavuokaan, parikymmentä minuuttia uunissa ja hauskimman osuuden eli muotoilun ja koristelun pariin. Jos kuorrutteita ei ehdi valmistamaan itse, niin pipareiden koristelussa käytettävä sokerikuorrute sopii mainiosti myös kakun päälle ja kiinnittää pienet hopeiset nonparellit. Nätti kakkupaperi tai tarjoilulautanen alle ja kakku on valmis. Muussa koristelussa pääsee pitkälle silkkinauhan ja pilttipurkkien kanssa.

Kakun lisäksi teimme kinuskiwienereitä ja perinteisiä korvapuusteja. Wienerit olivat molempien suosikkeja. Kinuskitäyte muistuttaa pecanpähkinäpiirakan täytettä, eli on todella makeiden leivonnaisten ystäville.

Jaamme myös vinkkivitosen muille vähäunisille ja yksikätisille: käyttöohjeessa puhutaan paistopuolesta ja teksteistä. Tällä ei suinkaan tarkoiteta itse taikinoita, vaan pakkauksen mukana tulevaa paistoalustaa. Saatoimme käännellä taikinarullia muutaman kerran ympäri ja ihmetellä, missä ne tekstit ovat. Näitä leipoakseen ei siis tarvitse ostaa edes leivinpaperia, ja tarjoiltavat voi hätätilanteessa vääntää vaikka juhlatilan takahuoneessa.

Meillä molempien vauvojen, Baby H:n ja Baby K:n, ristiäiset ovat vielä edessä. Baby H:n nimi oli valmiina jo ennen vauvan syntymää. Aika monella tytöllä on pienestä pitäen mietittynä tulevien lasten nimet ja niin myös Noora H:lla. Poikien nimiä oli tasan yksi, joten onneksi se sopi pienelle herralle ja miellytti myös miestä, jonka suvussa on ollut samaa nimeä. Toinen nimi keksittiin yhdessä ja sen verran voitaneen paljastaa, että se on aavistuksen villi kortti, joka saattaa yllättää myös sukulaiset ja ystävät.

Baby K:n nimi ei ole kulkenut suvussa, eikä kumpikaan etunimistä ollut selvillä ennen kuin asiaa alettiin pohtia yhdessä. Tuntui tärkeältä, että nimi taipuisi monella kielellä, sopisi sukunimeen, eikä muodostaisi sen kanssa mitään hassua sanamuunnosta ja että nimi olisi aika perinteinen. Kummatkin ehdottelivat vuorotellen kivalta kuulostavia nimiä kunnes yksi kuulosti juuri oikealta. Oikeita vaihtoehtoja tuntui loppujen lopuksi olevan vain yksi, joten onneksi vauva näytti nimeltään. Oli sattumaa, että Baby K:n ja Baby H:n nimet muodostavat keskenään hauskan parin. Virallisesti Baby K. on jo kastettu, mutta kastejuhla pidetään vasta aivan kesän kynnyksellä, jolloin viruskausi on varmasti ohi. Kaiken koetun jälkeen juhla tuntuu aivan erityisen merkitykselliseltä.

Nimien lisäksi tärkeitä ovat tietysti myös kummit. Baby H:n ristiäispappi totesi kasteen tarkoittavan sitä, ettei lapsen ikinä tarvitse pelätä: hänestä pidetään aina huolta. Se oli kauniisti sanottu, tarkoitettiinpa sillä sitten korkeampia voimia tai kummeja. Baby H:n kummeiksi on valittu sellaisia turvallisia aikuisia, jotka toivottavasti kulkevat hänen rinnallaan koko elämän. Kummit ovat myös roolimalleja ja opettavat lapselle asioita, joita vanhemmat eivät ehkä osaa tai tule ajatelleeksi. Kummi voi myös silittää päätä tai antaa lämpimän halauksen silloin, kun sitä ei teini-iässä enää kehtaa vanhemmilta vastaanottaa ja sitä kuitenkin kaipaa. Baby K:n kummit on valittu samalla ajatuksella. Ja kun joku kuitenkin kysyy, niin kyllä, olemme toistemme lasten kummeja.

Kauneus ja kosmetiikka Noora K:sta Yhteistyö

Kuinka näyttää raikkaalta, kun on nukkunut muutaman tunnin

Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia ja Nivea

Ensimmäinen ajatukseni tästä yhteistyöstä oli rehellisesti sanottuna, että Nivea, teillä ei tiedetä, mihin olette päänne pistäneet. Tätä naamaa ei korjaa enää mikään muu kuin kirurgin veitsi ja vuosi unta putkeen. Mutta niin vain huomasin, että kyllä se kalmankalpeus ja suoranainen ihon harmaus olivat korjattavissa. Jopa niin paljon, että sain kuulla useampaan kertaan näyttäväni raikkaalta. Herramunjee. Testasin tässä taannoin Nivean Perfect Skin -tuotteita, jotka lupaavat heleämpää ja kauniimpaa ihoa, joka on hyvin kostetutettu. Lupaus siis piti.

Internet on pullollaan erilaisia konsteja saada hyvä iho ja freesimpi olemus. Olen itsekin kokeillut kaikenlaista ja jaan tässä teille tämän hetken parhaat vinkkini. Unen tärkeydestä en nyt taida sanoa mitään. Tämä on itsestäänselvyys ja unta ei valitettavasti tällä hetkellä ole tarjolla ihan niin paljon kuin hyvä olisi ja se siitä. Niinpä pitää käyttää kaikkia muita käytettävissä olevia keinoja. Yli 35-vuotiaan iholla näkyy jo monenlaista juonnetta ja läiskää, joten vähän teknisemmät Anti Aging -tuotteet tulevat tarpeeseen. Nivean Perfect Skin -sarjassa käytetty Lumicinol vähentää liikapigmentoitumista eli suomeksi sanottuna maksaläiskiä ja vaalentaa jo syntyneitä sellaisia. Näitähän tulee erityisesti kevättalvella (ja raskausaikana) helposti.

Muut avaimet elävältä ja raikkaalta näyttämiseen:

1. Ulkoile. Ulkona liikkuminen virkistää mieltä ja tekee hyvää iholle. Vaikka punaiset posket kestävät vain rajallisen ajan, iloisempi mieli ja happi vaikuttavat positiivisesti kaikkeen muuhunkin. Varsinkin siihen raikkausosastoon. Äitiyslomalla yksi hienoimmista jutuista on se, että aina pääsee ulos valoisan aikaan. Ystävän kanssa ulkoilu on tietysti parasta, kiitos vain viimeisestä muun muassa ihana, pitkäaikainen ystäväni, jota kutsuttakoon tässä nimellä Leit.

2. Puhdista iho säännöllisesti. Itse syyllistyn väsyneenä säännöllisesti siihen, että jos en ole meikannut, niin en jaksa pestä naamaa illalla ja yövoiteetkin jäävät levittämättä. Ei hyvä. Tuotetestauksen myötä tsemppasin tässä ja käytin edes kasvovettä. Laitoin Perfect Skin -yöseerumia (josta muuten tykkäsi myös mies). Tuli selvä parannus ihon olemukseen!

3. Meikkaa edes vähän. Karu totuus on, että ainakaan minun skandinaavisilla väreilläni ei keskellä talvea näytetä ilman meikkiä kovin energiseltä. Nivean Cellular Perfect Skin -päivävoide tasoitti ihon värin, mikä teki heti viimeistellymmän olon ja tasainen iho tunnetusti nuorentaa. (Tässä tuotteessa on myös aurinkosuoja SPF 15.) Lisäksi meikkaaminen on ainakin itselläni oman mielialan kannalta monesti iso juttu. Ei sitä pakkelia paljoa tarvitse, kun fiilis on jo ihan erilainen. Perfect Skin -silmänympärysvoide sisältää kevyen valohohdepigmentin. Idea on sama kuin valokynässä, jota en ole itse koskaan oppinut käyttämään. Silmänympärysvoiteen valokynäefekti toimi kuitenkin varsin hyvin. Perfect Skin -tuotteet esitellään tarkemmin täällä. Näitä saa lähes kaikista isommista marketeista ja hinta-laatusuhde on erinomainen.

4. Älä harjaa hiuksia liikaa. Tiedän, tämä kuulostaa ihan pimeältä, mutta antakaas kun selitän. Vauvan kanssa sitä oppii tekemään monet omat asiat nopsaan, silloin kun on sopiva väli. Ja joistain asioista vain joutuu vähän tinkimään. Itselläni yksi niistä on hiusten laittaminen. Ne hetket, jotka voisin käyttää harjaamiseen, tupeeraamiseen ja muotoiluun, käytän mieluummin vaikka lukemiseen tai ystävän kanssa viestittelyyn. Kun tukka on vähän takkuinen, siitä saa pienemmällä vaivalla ja nopeasti muhkeamman sotkunutturan tai paksumman letin. Letin päähän voi laittaa vaikka vähän hiusöljyä. Huomio! Harjaa kuitenkin hiukset aina ennen pesemistä, muuten sinulla on pian rastat.

5. Käytä korviksia. Muut korut voi kotona tai tietyissä töissä olla kätevämpää jättää pois, varsinkin, jos käsiä pitää pestä koko ajan tai lotrata muuten. Korvikset tekevät vähän laitetumman fiiliksen, eivätkä ne ole koskaan tiellä, kunhan ovat nappimallia.

6. Viimeinen kohta äitiyslomalaisille: laita puhdas ja ehjä paita. Todellakin tiedän sen houkutuksen laittaa vain joku vanha rupu, jossa ehkä on jo joku tahra. Kun se kuitenkin on kohta taas puklussa, maidossa, soseessa tai jossain vielä ihanammassa. Mutta tämä on noidankehä! Nuhjuisista vaatteista tulee vielä kulahtaneempi olo. Jos tämä vaatii sen, että omistat ihan liikaa kotipaitoja, niin mitä sitten? Voit tehdä niistä siivousrättejä (tai venerättejä), kun vauvavaihe on ohi.

Tätä postausta pyöritellessäni kaivoin muuten uudelleen esiin tuon kuvissakin näkyvän Garance Dorén kirjan, koska muistin, että siinä oli luku neljänkympin lähestymisestä. Mun seuraavat pyöreät. Apua! Kirjassa oli kivoja ajatuksia tästä aiheesta, päällimmäisenä nousi mieleen se, että vaikka jotkut eletyn elämän merkit kasvoissa ovatkin jo pysyviä, eikä unettomista öistä toivu enää niin hyvin kuin nuorempana, niin silti elämä on aika hienoa juuri nyt. Itsevarmuutta ja rentoutta on monessa asiassa enemmän ja sitä on helpompaa hyväksyä, ettei kaikkea voi hallita. Tietyt isot päätökset on tehty ja tulevaisuus näyttää ihanalta, eikä yhtään pelottavalta.

P.S. Kaimani täyttää tänään pienempiä pyöreitä, isot onnittelurutistukset hänelle!

Noora K:sta Yhteistyö

Kyläilytuliaisten ykkönen

Noora K. / kaupallinen yhteistyö: Asennemedia ja Kauniisti kotimainen

Huomenta! Tulppaanikausi on jatkunut jo ties kuinka pitkään, mutta vasta nyt, kun kevät alkaa olla maljakon lisäksi omassa päässäkin, on aika sanoa siitä jotain. Hyökkään yleensä salamana kimppuihin kiinni heti, kun niitä alkaa näkyä kaupoissa, niin tänäkin vuonna. Tänä vuonna kevään tulo on myös tuntunut merkityksellisemmältä kuin koskaan. Vihdoinkin voimme vauvan kanssa lähteä vaikka perhekerhoon, ihan vain kahville tai lounaallekin. Saamme alkaa kyläillä vähän normaalimmin (tähän mennessä esimerkiksi perheet, joissa on päivähoidossa olevia lapsia, ovat olleet ihan no-no). Baby pilatekseenkin olemme ilmoittautuneet. Tuntuu todella hienolta, että voimme pikkuhiljaa alkaa elää sellaista ihan tavallista vauvaelämää, jossa muut perheet eivät ole virusuhka vaan mahdollisuus solmia uusia tuttavuuksia ja ylläpitää vanhoja.

Vaikka en halua nostaa kyläilyssä rimaa kauhean korkealle, niin usein on kuitenkin mukavaa viedä jotain kyläilytuliaisia. Kotimaisia tulppaaneita saa lähes joka marketista, joten tällainen tuliainen ei paljoa vaadi, mutta ilahduttaa kuitenkin saajaansa. Kotimaisuus on tietysti aina plussaa. Kuljetusmatkat ovat lyhyitä ja työolot kohdillaan. Itse askartelin tällä kertaa kukkien kääreen marketin biojätepussista leikatusta paperista ja nauha on nauhavarastostani. Nappaan aina talteen kauniit nauhat ostoksista ja lahjoista ja käytän juuri tällaisissa tarkoituksissa. Tämä on siis todella helppo vieminen, sopii hyvin tähän elämäntilanteeseen. Isovanhemmille mentäessä voisin lisätä paketin mukaan vielä vaikka pienen kuvan vauvasta.

Äitikaverin luokse suunnatessa sitä voisi taas viedä mukanaan lehtiä. Meillä on kaimani kanssa tapana kierrättää luetut lehdet keskenämme. Olen tosin itse ollut tässä nyt saamapuolella pitkään, kun olen saanut Noora H:lta aina tavatessamme kasan lehtiä, mutta eivätköhän nämä tasaannu sadassa vuodessa.

Kun ostan kukkia itselleni, leikkaan uudet imupinnat aina saksilla. Muissa kukissa terävä veitsi on hyvä, mutta tulppaanit ovat niin juoppoja, että ainakin oma näppituntumani sanoo, että imupintoja kannattaakin vähän litistää. Lisää hoito-ohjeita löytyy täältä.

Yksi kimpuistani päätyi tällä kertaa yöpöydälle. Kukat yöpöydällä ovat sellaista vähän harvinaisempaa luksusta, usein sitä raaskii ostaa kimpun ehkä olkkariin ja keittiöön. Nyt päätin, että kevään kunniaksi kuorrutan koko kämpän lempikukillani. Enää muutama viikko tsempattavana ja pääsemme ihmisten ilmoille. Sitä sietääkin juhlia. Ja yhden nipun annoin tietysti anopilleni, joka oli vauvelin seurana tämän postauksen tekemisen ajan. Onnea ovat alusta asti tiiviin suhteen lapseen luovat isovanhemmat. Itselläni ei oikein olosuhteiden johdosta sellaisia ollut, joten olen erityisen iloinen tyttäreni puolesta.