Browsing Category

Yhteistyö

Lapset Matkustaminen Yhteistyö

Yli laaksojen ja vuorten tule kanssain kulkemaan

Noora H. 

Yhteistyössä Jollyroom

Toivottavasti kukaan ei tee otsikoiden perusteella johtopäätöksiä musiikkimaustani, muuten ansaitsisin lisänimen Iskelmä-Noora. En ikinä kuuntele iskelmää, mutta kun pitäisi keksiä otsikko, niin jostain ne biisien sanat kumpuavat mieleeni.

No mutta asiaan! Nimittäin Babyzen YOYO+ -arvosteluun numero kaksi. Noora K. kirjoitti aiemmin ratasosasta, ja meillä oli nyt testissä vaunukoppa. Babyzen YOYO+ -malliin voi siis ostaa myös vaunukopan, jolloin se käy vastasyntyneestä aina siihen asti, kunnes lapsi osaa istua tai kasvaa yli kopasta. Jollyroomilla koppaa myydään osana yhdistelmää tai erikseen.

Baby H. on tällä hetkellä noin 68 cm ja 7 kg, ja hän mahtui koppaosaan hyvin. Valjaat olivat tarpeeksi pitkät, jotta ne eivät puristaneet tai kiristäneet mistään kohtaa, eivätkä vauvan varpaat tulleet patjan yli, vaikka jalat olivat nukkuessa ojennettu ihan suoriksi. Muistelen, että jossain kerrottiin vaunuosan käyvän siihen asti kunnes lapsi on 73 cm tai yli. Vaunukoppa sopii varmasti myös ihan pienelle vauvalle, mutta silloin käyttäisin vällyjä tukemassa vauvaa enkä rytyyttäisi pahimmilla mukulavikivillä. Vaunukopan mukana tulee paksu peitto, joka suojaa pieniä matkustajia kylmältä. Me jätimme peiton suosiolla kotiin, sillä Italiassa oli tosi lämmin.

Vauva viihtyi koppaosassa hyvin. Hän nukkui siinä päivä- ja yöunia, iltaisin vaihdoimme vauvalle pyjaman ja pakkasimme hänet iltapalan jälkeen rattaisiin nukkumaan. Kuomu tarjosi tarpeeksi suojaa lapsen unille, eikä hän häiriintynyt, vaikka joskus astiat kilisivät tai viereisessä pöydässä oli naurunremakka. Päiväunille parkkeerasimme vauvan mahdollisimman varjoisaan ja tuuliseen paikkaan tai sitten menimme suosiolla sisälle. Todella lämpimissä kohteissa kannattaa huomioida, ettei kuomu juurikaan hengitä eikä sitä voi laskea kokonaan alas, eli vauvalla voi tulla kopassa aika kuuma. Vaunukopan kankaaksi kannattaa valita mahdollisimman vaalea väri.

Etelässä piti myös suojata vauvaa auringolta ja hyttysiltä. Päivisin käytimme aina aurinkovarjoa ja tarvittaessa viritimme varjoon vielä lisäsuojan harsosta ja pyykkipojista (Clas Ohlsonilta löytyy muuten kivoimmat pyykkipojat, prikulleen vaunujen väreihin sopivat). Iltaisin vauva nukkui hyttysverkon alla, joka oli vitosen löytö marketista. Matkasänkyyn tarkoitettu verkko peitti hyvin koko kärryt ja yöksi se siirrettiin Baby H:n matkasängyn ylle.

Babyzen YOYO:jen pienet renkaat toimivat yllättävän hyvin myös mukulakivillä. Lähes kaikki kohteemme olivat vanhoja kaupunkeja, joten mukulakiviä löytyi joka lähtöön. Tajusin vasta tällä reissulla, että harvoin vanhat kadut koostuvat pelkistä mukulakivistä. Usein niiden välissä menee isompien, sileiden kivien muodostama reunus, jota pitkin on hyvä rullailla kapeilla matkarattailla. Ainoastaan Malcesinen sileät, pienet ja epäsäännölliset luonnonkivet osoittautuivat mahdottomaksi esteeksi. Silloin vauva napattiin syliin ja kärryt taitettiin kasaan. Kevyet YOYO:t painavat vähemmän kuin vauva, joten kummallekaan ei tullut kohtuuttoman painavaa kantotaakkaa.

Edellisessä postauksessa oli myös keskustelua siitä, hyväksyykö Norwegian YOYO:t käsimatkatavaraksi. Me lensimme Norwegianilla eikä mitään ongelmaa ollut, vaikka virallisten mittojen mukaan käsimatkatavaraksi hyväksyminen on parista sentistä kiinni. Kysyin asiasta vielä erikseen lähtöselvityksessä ja yhdessä virkailijan kanssa mittailimme vaunuja käsimatkatavaraboksiin. Näin siis ainakin tällä kertaa Helsingin päässä.

Babyzen YOYO:t käyvät hyvin myös pidemmälle työntäjälle. Mieheni on yli 190 cm ja työnsi mielellään rattaita. Vaunukopan kanssa rattaat näyttävät nukenrattaille, etenkin jos työntäjä on vähän pidempi, joten huvittuneisiin ilmeisiin saa varautua. Muutenkin vaunut herättivät ihastusta ja keskustelua, joka toinen tarjoilija kommentoi niitä ja ihmetteli, kuinka pienet ja kätevät rattaat ovat.

Lapset Ruoka Yhteistyö

Taikaa ja Italiaa ruokapöytään

Noora H. & Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Iittala ja Asennemedia

Osa lukijoista on ehkä huomannutkin, että blogin reunaan on ilmestynyt Iittalan logo. Olimme tosi iloisia, kun meidät valittiin syksyn ajaksi Iittalan yhteistyöbloggaajiksi. Iittala on brändi, josta tykkäämme molemmat hurjasti. Astiat, sisustusesineet ja lasit ovat kestäviä, ja kaunis muotoilu pärjää myös kansainvälisessä vertailussa. Iittala edustaa sitä Suomi-kuvaa, jota toivoisi vietävän enemmänkin maailmalle iänikuisen saunan, joulupukin ja kalsarikännien sijaan.

Noora H. törmää usein ratikassa Iittalan & Arabian Design Centerista palaaviin aasialaisiin. Monesti tekisi mieli mennä kertomaan heille, että melkein kaikilta suomalaisilta löytyy kotoa Iittalaa ja olet tehnyt hyvän ostoksen. Noora H. on myös juuri se tyyppi, joka kertoo lakukojun myyjälle, että on aikoinaan itsekin ollut vastaavanlaisessa kiskassa töissä.

Me pääsimme yhteistyömme aluksi valitsemaan kattaukseen Taika-astiastoa. Ideointi ei kauaa kestänyt. Kun toinen oli juuri palannut Italiasta ja toinen suuntaa sinne seuraavalla reissullaan, piti saada saapasmaan kunniaksi pastaa. Noudatimme tälläkin kertaa mantraamme muutamasta yksinkertaisesta ja laadukkaasta raaka-aineesta, niillä ei voi mennä metsään. Syvä lautanen oli sitä paitsi kuin luotu pastan tarjoiluun. Oman Italia-fiilistelyhetkemme raaka-aineet olivat mustavalkoiselle Taika-astiastolle katettu mozzarella-chili-valkosipuli-oliivipasta. Valkosipuli, chili, oliivit ja pinjansiemenet freesattiin pannulla runsaassa oliiviöljyssä ja kumottiin lautaselle valmiiksi annostellun pastan päälle. Sitten jokainen ruokailija sai lisätä annoksensa päälle revittyä buffalomozzarellaa, tomaattia ja basilikaa. Päälle ripoteltiin vielä vasta raastettua parmesaania. Tämä idea toimisi mainiosti erilaisillakin täytteillä, jos esimerkiksi osa seurueesta on kasvissyöjiä ja osa toivoo annokseensa lihaa.

Taika-sarja on Klaus Haapaniemen Iittalalle suunnittelema. Haapaniemi on graafinen suunnittelija ja muotoilija, ja hän on suunnitellut Iittalan lisäksi muun muassa Dolce & Gabbanalle, Dieselille ja Levikselle. Italia on siis tuttu myös Haapaniemelle ja onpa hän asunutkin siellä.

Iittalalle suunnittelemassa Taika-sarjassa inspiraatio on haettu pohjoismaisesta mystiikasta ja saduista. Aika monelle Taika-sarjan siniset ja punaiset mukit ovat tuttuja, niitä näkee ihmisten kotona etenkin jouluisin, mutta musta- ja sinivalkoiset kuvioinnit ovat monelle tuntemattomampia.

Vaikka kuviointi saattaa hyllyssä näyttää villille, niin kattauksessa se toimii kauniisti. Runsaiden kuviointien kanssa pätee yleensä sääntö enemmän on enemmän: kun kattauksesta löytyy useampi saman sarjan astia, niin se näyttää entistä upeammalle ja kuviot pääsevät oikeuksiinsa.

Mustavalkoiset astiat ovat näyttävät ja ne kiinnittävät huomion varmasti. Vähän piilotetumpi aarre on Taika-sarjan juomalasi, jonka kuviointi on hyvin hienovarainen ja kaunis. Suosittelemme käyttämään sitä muuna kuin vesilasina, esimerkiksi jollekin aavistuksen värilliselle juomalle, jotta lasi olisi kauneimmillaan. Nythän on muodikasta tarjota ihan viiniäkin tuollaisista matalista laseista.

Päivän naurut saatiin pienten tutustumisesta pastaan. Vauvojen pitää ehkä vielä hieman hioa pastansyöntitaitoja, nyt suurin osa pastasta päätyi nimittäin Laiviksen suuhun. Sitä mukaa kun Baby K. nosteli pastaa kulhosta, niin Laivis veti sitä toisesta päästä pöydän alla. Baby H. taas otti ruokailuun mallia koiralta ja yritti syödä pastaa tunkemalla koko pään kulhoon. Jospa he kouluikään mennessä oppisivat käyttämään haarukkaa ja veistä, ja koirakin säästyisi lisäkiloilta.

Jälkkäreiksi meille riittivät tällä kertaa espressot ja pari keksiä. Mies nappasi isomman kahvin juhlavuoden erikoismukista, jonka kuviointi jatkuu sisäpuolelle saakka. Taika-sarja nimittäin täyttää tänä vuonna jo 10 vuotta. Juhlavuoden muki on myynnissä vain rajoitetun ajan, eli heinäkuusta joulukuuhun.

Vaatteet ja asusteet Yhteistyö

Kate Spade State of Mind

Noora H. & Noora K. / Kaupallinen yhteistyö: Silmäasema ja Asennemedia

Kate Spade ja Nykki ne yhteen soppii. Me kaksi New York -fania siis tartuimme tähän yhteistyöhön isolla innolla. Alun perin käsilaukkubrändinä aloittanut Kate Spade on nimittäin nykkiläisistä nykkiläisin. Se avasi ovensa SoHossa vuonna 1993 ja nykyään Kate Spade myy kaikkea, mitä varteenotettava muotitalo nyt myy. Vaatteita, tuoksuja, kenkiä, koruja, aurinkolaseja ja niin edelleen. Noora K:lla oli edellisen työn aikaan tapana käydä Kate Spaden liikkeessä lähes joka duunireissulla. Ne ovat tyylikkäitä, hauskoja, värikkäitä ja niistä löytyy aina roppakaupalla “Vitsit, miten ihana” -tuotteita. Noora H:n käytetyin laukku on myös Kate Spaden, ja aina kun laukku näkyy kuvassa, niin joku kysyy siitä.

Me pääsimme nyt tutustumaan Kate Spaden aurinkolasi– ja silmälasivalikoimaan. Suomessa näitä myy Silmäasema.

Kävimme ennen hauskaa kuvauspäiväämme Silmäaseman Kaivopihan myymälässä valitsemassa omat lasimme. Noora K. ei tarvitse aurinkolaseihin vahvuuksia, joten sangat sovitettiin vain kasvoihin sopiviksi ja se oli siinä. Noora H. taas kaipasi uusia silmälaseja, sillä rillit tulee päivitettyä melkein vuosittain näöntarkastuksen yhteydessä. Noora K:n lasit ovat nämä Amayat ja Noora H:n nämä Angelisa-silmälasit.

Silmälasien pinkki sisus epäilytti ensin Noora H:ta, mutta pienen houkuttelun jälkeen hän suostui testaamaan niitä ja ne olivatkin parhaat sovitetuista laseista. Väri tuo kivaa kontrastia laseihin, mutta yleisilme on kuitenkin hillitty. Silmälaseja ei siis kannata tuomita sen perusteella, miltä ne hyllyssä näyttävät ja optikoilta kannattaa pyytää apua. He näkevät kymmeniä silmälaseja ja kasvoja päivittäin, jolloin silmä oppii nopeasti etsimään parhaat mallit testattavaksi. Toisen ehdottaessa laseja tulee myös kokeiltua sellaisia malleja, joihin ei heti itse tarttuisi.

Meille oli uusi tieto, että laseihin saa Silmäasemalta Blue Control -pinnan, joka vähentää sinisen valon haittavaikutuksia, kuten unettomuutta ja silmien kuivumista. Se on tarpeellinen ominaisuus paitsi joka päivä töissä laseja käyttävälle myös sellaiselle, joka käyttää pääasiassa piilareita ja vaihtaa rilleihin samaan aikaan kuin verkkareihin.

Kuvat otettiin Holidayssa, joka on omiaan nostattamaan Nykki-kuumetta. Punatiilet, englanninkielinen palvelu ja ihan SoHoon sopiva tunnelma taisivat saada kummankin matkakuumeen ihan uusiin lukemiin. Vaikka maailmassa on monen monta ihanaa kohdetta ja näkemättä on vielä enemmän kiinnostavaa kuin mitä tähän mennessä on nähty, niin yksi kaupunki pitää aina vain ykkössijaa sydämissämme. New Yorkiin liittyy niin monta merkittävää muistoa ja hetkeä, että sen asema on kiistaton. Noora K. oli siellä aikanaan häämatkalla ja Baby K:kin on tavallaan jo käynyt kaupungissa. Noora K:n lentouran viimeinen kaukolento suuntautui Nykkiin. Niinpä se yksi juliste, joka näkyy Finnairin vakkariportilla koneesta poistuttaessa, herättää aina jonkinlaista liikutusta.

Noora H. taas rakastaa kaupungissa sitä, kuinka siihen ei kyllästy koskaan. Aina löytyy uusi ravintola, museo, kirjakauppa tai kahvila. Parasta onkin päämäärätön haahuilu ja uusiin kaupunginosiin tutustuminen. Newyorkilaisten vakoilu käy viihteestä, sen verran kauniita, rohkeita, erikoisia, tyylikkäitä, hassuja ja kummallisia ihmisiä kaduilla näkyy. New Yorkissa myös juoksulenkit ovat vertaansa vailla. Kun spurttaa Keskuspuistossa tai pilvenpiirtäjien välissä, niin askelet lentävät ihan eri tavalla kuin koti-Suomessa. Eikä kaupungissa tarvitse ikinä juosta yksin, ei vaikka jetlagin takia lähtisi lenkille aamuneljältä.

Nykistä muuten löytyy eräästä baarista pieni muisto Noora & Noorasta. Tarjoamme drinkit sille, joka sen kaupungista löytää.

P.S. Terkkuja Nykistä! 😉

Kuvat Arttu Mustonen ja seurana ihastuttavat daamit Maj ja Viena K.