Browsing Category

Yhteistyö

Sisustus Yhteistyö

Kaikki keittiöistämme

Noora H. & Noora K.

Kaupallinen yhteistyö: IKEA

Säännöllisin väliajoin blogin kommmenttiboksiin tai sähköpostiin tulee kysymyksiä keittiöistämme. Mistä keittiöt on hankittu, kuka teki remontin ja mitä materiaalia työtasot ovat. Noora K:n keittiönhana herättää myös usein kysymyksiä, teollinen hana kun ei ole perinteisimmästä päästä. Laitetaan spoileri heti tähän alkuun: hana toimii ihan samalla tavoin kuin tavallinenkin hana. Tuosta ekstrakahvasta saa vain veden virtausta muutettua toisenlaiseksi.

Molempien keittiöt ovat Ikeasta ja ostettu aikoinaan IKEA-keittiöviikoilta. Tarkan markan naisina odotimme kampanjan alkua, silloin jokaisesta keittiöostoksiin tuhlatusta tonnista saa 100 euron arvoisen lahjakortin Ikeaan. Keittiöremontti on sen verran mittava remontti, että lahjakorteista kertyi kiva kassa käytettäväksi muuhun sisustukseen. IKEA-keittiöviikot ovat muuten parhaillaan käynnissä ja ne jatkuvat 7.11.2017 asti.

Noora H:n perhe remontoi oman keittiönsä muuton yhteydessä keväällä 2014. Avokeittiöön on suora näkymä olohuoneen sohvan lisäksi myös makuu- ja työhuoneesta, se siis todella on kodin sydän. Aiempien asukkaiden jäljiltä keittiön kaapit oli teipattu mustiksi, eikä keittiö muutenkaan miellyttänyt, sillä laatikot repsottivat eikä tila ollut kovin käytännöllinen.

Koon perhe taas remontoi keittiön samassa yhteydessä kun koko koti märkätiloja lukuun ottamatta vedettiin uusiksi. 90-luvulla rakennetun rivarin alkuperäiset pinnat ja keittiö vetelivät aivan viimeisiään ja keittiössä oli pari ovea, jotka tippuivat irti, jos ne avasi. Yläkerran käyttöullakon saneerauksesta alkanut remontti kesti tolkuttoman pitkään, mutta lopputulos on todellakin ollut kaiken hermojenmenetyksen ansiota. Keittiön malli oli edelleen toimiva, joten vesipisteiden ja kodinkoneiden paikkoja ei muutettu. Lieden taakse toki syntyy hieman hukkatilaa, mutta liesituulettimen hormin paikka oli niin hankala, että sekin puolusti täsmälleen saman pohjan säilyttämistä.

Keittiön tyyli

Noora H. halusi mahdollisimman pelkistetyn keittiön, joka ei herätä turhaa huomiota. Kun keittiöön on näkymä melkein koko asunnosta, pitää keittiön olla joko todellinen katseenvangitsija tai simppeli ja vähäeleinen. Simppeli ja vähäeleinen tuntui varmemmalta valinnalta, kun muu sisustus oli vasta muotoutumassa. Keittiön remontointivuoden, tai oikeastaan vuosikymmenen, pystyy päättelemään vetimettömistä ovista, niitä kun ei parikymmentä vuotta sitten juurikaan näkynyt. Tuohon aikaan kovinta huutoa olivat kiiltävän valkoiset pinnat, mutta Noora H. päätyi mattavalkoisiin VOXTORP-oviin, jotka kestävät paremmin aikaa. Keittiöntaso on vaaleaa koivua. Monet varoittelivat massiivipuusta, mutta se on pysynyt oikein hyvässä kunnossa. Toki tasoa pitää öljytä säännöllisesti ja tahrat on suotavaa pyyhkiä suht nopeasti, mutta ei sitä sen erityisemmin tarvitse varoa.

Noora K:n tavoitteena keittiöremontissa oli, että valmiista keittiöstä ei pystyisi päättelemään tyylin perusteella, minä vuonna se on tehty. Modernin yksinkertaiset peiliovityyliset SÄVEDAL-ovet ja -etusarjat olivat itsestäänselvä, yhteinen valinta. Työnjako keittiösuunnittelussa oli helppo: Noora K. valitsi hanan (HJUVIK-hanaa ei näytä enää olevan valikoimissa), jonka tyyli oli ollut mielessä jo monta vuotta, altaan ja välitilan laatat. Mies taas valitsi tason ja vetimet. Miehen idea oli myös saumata laatat tummanharmaalla laastilla. Taso on pähkinäpuulaminaattia ja se on kahden kahviläikyttelijän perheessä ollut varsin huoleton.

Tavaramäärä ja säilytystilat

Avohyllyt taitavat olla yksi tämän hetken kuumimmista keittiötrendeistä. Ennen kuin toteuttaa suinpäin haaveensa avohyllyistä ja kauniista asetelmista, kannattaa pohtia, ovatko ne kodin tavaramäärän kannalta realistiset. Ne kun eivät ole kovin esteettiset, jos hyllyt on ladattu täyteen muovisia kippoja ja kuppoja.

Meillä molemmilla on paljon astioita ja keittiövälineitä, joten avohyllyt eivät tulleet kysymykseen. Olemme myös sen verran suuripiirteisiä pölyn pyyhkijöitä, että esteettisyyden lisäksi kärsisi todennäköisesti myös keittiöhygienia.

Ikean keittiönkaapit ovat syviä ja korkeita, joten niihin mahtuu isompikin astiasto. Alakaappien sijaan kannattaa valita vetolaatikot. Vetolaatikoissa tavarat ovat helposti saatavilla ja näkyvillä, eivätkä astiat katoa kaapin perukoille. Aterimille ja pienille tilpehööreille voi hankkia pienemmät laatikot isompien sisään, jolloin keittiön ulkonäkö pysyy yhtenäisenä ja rauhallisena.

Noora H:n keittiössä on kolme pienempää vetolaatikkoa, joissa säilytetään haarukoita, veitsiä, vispilöitä, kauhoja ja leikkuulautoja.

Noora K:n keittiössä pienempiä sisälaatikoita on lähes jokaisessa alalaatikossa. Niissä säilytetään aterimia, keittiöveitsiä, saksia, suteja ja sensellaista. Ratkaisu ei kai ole aivan tavallinen, sillä nämä pitää aina vinkata laatikoilla vieraileville vieraille erikseen. Pientä helpotusta arkeen tuovat jokaisen pistorasian luota löytyvät USB-latauspisteet.

Kodinkoneet
Meidän molempien keittiöissä myös kaikki kodinkoneet mikrosta tiskikoneeseen ja uuniin ovat Ikeasta. Noora H. suhtautui aluksi hieman epäillen Ikean kodinkoneisiin, mutta uskalsi ottaa riskin googlattuaan ahkerasti kokemuksia. Kannattiko? Kannatti. Kaikki kodinkoneet ovat toimineet moitteetta, ne ovat helppokäyttöisiä ja laadukkaita. Liettä valitessa kannattaa ehdottomasti panostaa induktiolieteen, jollei ole kaasulieden ystävä. Elämänlaatu paranee induktiolieden myötä massiivisesti.

Miten remontti toteutettiin
Noora H. yritti ensin suunnitella keittiötä itse, mutta totesi pari tuntia äherrettyään, että jotkut asiat on parempi jättää ammattilaisille. Ikeassa keittiösuunnittelijat todella osaavat asiansa. Noora H:n perhe oli miettinyt etukäteen, millaiset ovet, tasot, laatat ja hanat haluaa, muun hoiti keittiösuunnittelija. Suunnittelija osaa miettiä miten tilasta saadaan kaikki irti, mihin suuntaan ovien tulee avautua, mille korkeudelle hyllyt pitää asentaa ja paljon muuta, mitä tavis ei tule edes ajatelleeksi.

Noora H. oli niin vaikuttunut keittiösuunnittelijastaan (jonka nimi oli muuten myös Noora), että tunnisti hänet pari vuotta myöhemmin Hesarin kuvasta. Pari kuukautta myöhemmin Ikean keittiösuunnittelijoiden pakeille paineli Hoon suosituksesta myös toinen Noora. Nimiketju valitettavasti katkesi tässä kohtaa, koska Noora K:n keittiön suunnittelusta vastasi Anna Espoon Ikeasta. Näin jälkeen päin maailman huonoin mittaaja Noora K. suosittelisi myös mittauspalvelua, koska Anna ja remonttimiehet joutuivat näkemään vähän ekstravaivaa pelastaakseen tilanteen, kun Noora K. oli ollut huolimaton mittanauhan kanssa ja mittatilaustaso olikin väärän kokoinen.

Keittiösuunnittelu on ilmaista IKEA FAMILY -jäsenille, keittiön voi suunnitella joko tavaratalossa tai etänä ja ajanvaraus hoituu netissä. Ikeasta löytyy niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, että jokainen saa taatusti sellaisen keittiön kuin haluaa ja joka omassa arjessa toimii.

Noora H:n remontti teetettiin purkamista lukuun ottamatta kokonaan ammattilaisella. Ikean keittiönkaapit tulevat useammassa osassa kuin joidenkin muiden valmistajien, mutta sillä ei ollut oleellista vaikutusta loppusummaan. Noora K:n mies kasasi kaapit itse ja remonttimiehet kiinnittivät ne paikalleen.

Millaisen keittiön valitsisimme nyt?
Noora H. on omaan keittiöönsä tosi tyytyväinen, mutta harmaat Bodbyn-ovet mustilla nupeilla kieltämättä hieman kiehtoisivat. Välitilan laatta olisi edelleen Subway-laattaa, nyt tosin ehkä aavistuksen kiiltävämpänä ja isompana. Ja vaikka Noora H. aikoinaan vannoi, ettei kotiin tulee mitään vitriinikaappia muistuttavaakaan, niin yllättäen nekin ovat alkaneet näyttämään tosi kivoilta. Osa astioista voisi siis hyvän majailla lasioven takana. Myös Noora K. on edelleen todella tyytyväinen tehtyihin valintoihin. Vetimet ja hanat valittiin sillä ajatuksella, että ne vaihtamalla keittiön ilmettä on helppoa ja kohtuullisen edullista vaihtaa, jos jossain vaiheessa kaipaa muutosta. Muutaman vuoden sisään näin saattaa ollakin. Tällä hetkellä ÖSTERNÄS-nahkalenkkivetimet kiinnostavat eniten. Tasoista houkuttelee PINNARP-saarnitaso läpikuultavan valkoiseksi käsiteltynä.

Nooran & Nooran vinkit
– Jos kodissa asuu lapsia tai huolettomia aikuisia, kannattaa hankkia tiskiallas, jossa on myös laskutilaa. Pelkkä syvä allas näyttää kivalle, mutta on arjessa aika epäkäytännöllinen, jos tiskiä pitää pestä käsin tai sitä tuppaa kertymään keittiöntasoille. Toinen vaihtoehto on pieni sisälokero altaalle.
– Suunnittele kierrätyspiste niin, että siellä on yksi lokero enemmän kuin tällä hetkellä tarvitsisit. Kierrätysmahdollisuudet kunnissa kehittyvät koko ajan, joten saatat tarvita uutta kierrätysboksia piankin. VARIERA-jäteastioita on monen kokoisia, niissä on kahva ja kannelliset laatikot pitävät hajut hyvin sisällään.
– Jos asut kerrostalossa, selvitä isännöitsijältä, millainen liesituuletin asuntoon pitää hankkia. Valitsemalla väärän liesituulettimen voi pahimmillaan sotkea koko talon ilmanvaihdon.
– Mieti, millainen perhetilanne on toiveissa tai tiedossa parin vuoden päästä. Kaksi aikuista pärjää pienemmällä jääkaapilla kuin lapsiperhe.
– IKEA-keittiöistä ja eri yhdistelmistä löytyy paljon inspiraatiokuvia Pinterestistä, kuvia voi hakea vaikkapa ovimallin nimellä.

P.S. Teemalla “kiinnostaa kuitenkin” eli mitä lysti maksoi. Noora K:n keittiö maksoi 7801€. Hinta ei sisällä liesituuletinta (kattoon kiinnitettävä, huippuimuri), välitilan laattoja ja remonttimiesten töitä. Noora H:n keittiö maksoi 6100€ ja se sisälsi kaapistot, tason, kuljetuksen ja kaikki muut kodinkoneet paitsi liesituulettimen.

Lapset Yhteistyö

Kuka meillä pyykkää?

Noora H. ja Noora K. / kaupallinen yhteistyö: LV ja Asennemedia

Eräs menestynyt johtaja totesi kerran Noora H:lle, että paras uravinkki on valita puoliso, joka haluaa jakaa vastuun perheen ja kodin hoidosta. Nimenomaan haluaa, sillä pakottamisesta harvoin seuraa mitään hyvää.

Kotitöiden ja lastenhoidon tasa-arvoisesta jakautumisesta puhutaan paljon. Viime viikolla Lipponen sanoi Niinistön vauvauutisen yhteydessä, että “Minun terveiseni on se, että se on äiti, jolla on todellisuudessa eniten vastuuta ja työtä lapsen kanssa”, ja HS kirjoitti nalkutuksesta eli naisvalituksesta. Euroopan tasa-arvoinstituutin mukaan naiset tekevät edelleen enemmän kotitöitä kuin miehet ja ajankäytön tasa-arvo on jopa heikentynyt.

Kuka meidän perheissämme huolehtii siitä, että kaapissa on puhtaita vaatteita, lapsi syö iltapalan ja pölykoirat eivät valtaa koko huoneistoa?

Noora H:n perheessä kotityöt jaettiin aiemmin hyvin säntillisesti tasan. Joka toinen kerta oli oma vuoro tyhjentää tiski- tai pesukone, ja siivous hoidettiin ennalta jaettujen tehtävien mukaan, joka viikko samalla kaavalla. Saattaa kuulostaa nipottamiselta, mutta se oli oikeastaan todella hyvä keino, joka säästi molemmilta paljon aikaa ja energiaa. Tietysti menojen takia tästä joustettiin, jos Noora H. oli viikonlopun reissussa, niin eivät likapyykit odottaneet koko viikonloppua pyykkikorissa.

Vauvan myötä tilanne on hieman muuttunut. Vauva tuplasi pyykin määrän ja myös tiskiä kertyy enemmän, kun toinen vanhempi syö lounaan ja välipalan kotona. Toisaalta mies taas käy useammin kaupassa. Baby H. hoidetaan myös puoliksi, kotona oleva hoitaa lasta enemmän, mutta iltaisin ja viikonloppuisin yritetään jakaa vastuu tasan. Noora H. myös ajattelee, ettei lapsen hoitaminen ole pelkkää vastuuta, vaan myös oikeus, joka kuuluu molemmille vanhemmille.

Vuodenvaihteessa roolit kääntyvät päinvastoin kun Noora H:n mies jää isyysvapaalle, ja molempien palatessa töihin etsitään taas uusi reilu malli. Samalla pitää varmasti myös miettiä mistä luovutaan. Toistaiseksi kotitöiden suhteen on ollut helppo ylläpitää vauvaa edeltävää standardia, mutta töiden ja päiväkodin myötä tulee taas uutta muistettavaa sekä tehtävää. Suunnitelmissa on ulkoistaa ainakin osa siivouskerroista ammattilaiselle ja siirtyä kauppakassipalvelujen pariin. Tämä tietää lovea lompakkoon ja reissaamisen vähentymistä, mutta vapauttaa aikaa yhdessäololle.

Noora K:n perheessä hommat jakautuvat vähän miten sattuu. Kun puoliso tekee reissutyötä ja on poissa vähintään kaksi yötä viikossa, on selvää, että kotona olevalle nyt vain jää enemmän kotitöitä. Jakautuminen taitaakin tapahtua enemmän niin, että Noora K:n kontolle jäävät juoksevat asiat, jotka pitää hoitaa heti, kuten juuri pyykkäys, keittiön siivoaminen ja tietysti ainoana aikuisena kotona ollessa kaikki, mikä liittyy vauvanhoitoon. Mies hoitaa sitten sellaisia asioita, jotka eivät ole ihan päivän päälle, esimerkiksi lähes kaikki pihahommat, kaikkien isompien hankintojen vertailun ja ostamisen, lumityöt (jos ei ole mitään akuuttia lapioitavaa) ja kaiken autoon liittyvän. Kotona ollessaan hän suunnittelee ateriat, laittaa ruuat, käy kaupassa, vie roskat ja hakee paketit postista. Vauvaa hoidetaan yhdessä, varsinkin öiset paijailut ja tutinlaitot jakautuvat aika tasaisesti, mikä on tosi, tosi ihanaa.

Vauvan vaatteiden hankkimiseen osallistuvat molemmat. Kumpikin tietää, mitä tarvittaisiin ja mikä koko nyt on käytössä ja osaa ostaa sellaisia vaatteita, että ne miellyttävät toista. Vaaleat sävyt ovat vallalla, vaikka se onkin nykyisen vauvan, tulevan taaperon kanssa vähän riskialtista. Tahroja kun väistämättä tulee, mutta vaikeista pääsee eroon LV-tahranpoistojauheella ja tavallisista ihan vain LV Pikkuväki -pyykinpesunesteellä. Toinen suosikkiväri on tummansininen ja raitoja Baby K:lle hankitaan säännöllisesti, totta kai. Koon taloudessa ei ole kuivausrumpua, joten pyykit kuivuvat narulla. Kodinhoitohuoneen ovi jätetään yöksi auki, niin pyykit kuivuvat nopeammin ja huoneilmaan tulee kivasti kosteutta. Vauvanvaatteiden pesuohjelma jättää pikkuvaatteet lämpimiksi, joten ne onneksi kuivuvat aika nopeasti. Noora K. ei pese mitään yli 40 asteessa, ellei ole hygieniasyistä pakko. Oikea pesuohjelma ja alhaisessakin lämpötilassa tahroihin tepsivä pesuaine riittävät useimmiten. Koneet pestään aina täysinä. Miten sitä pyykkiä voikin kertyä niin paljon?

Nyt muuten huomaa, että vaatteet joutuvat jo koetukselle, kun vauvat liikkuvat, eivätkä kasva seuraavaan kokoon enää niin hurjaa vauhtia kuin alussa. Nukkaantumista tapahtuu ihan eri lailla pikku tutkija-konttailijan vaatteissa kuin paikallaan makaavan pötkylän.

Jottei tästä saa liian ruusuista kuvaa, niin myönnämme molemmat, että sorrumme joskus naisvalitukseen. Kaupassa olevalle Noora H:n miehelle saattaa tulla tekstarilla ohjeita pyykinpesuaineen valinnasta (Se valkoinen purkki, LV lukee kyljessä, nestemäisenä!) ja kylppäriin kuulua neuvoja oikean pesulämpötilan valinnasta (muista pestä lakanat 60 asteessa). Kun kotiin on jo pitkään ostettu hajusteetonta ja herkälle iholle tarkoitettua pyykinpesuainetta ja toinen on pessyt pyykkiä parikymmentä vuotta, niin lipsahdukset ovat rasittavaa mikromanageerausta, joka ihan turhaan kyseenalaistaa toisen osaamista.

Noora K. taas on kotityöuhriutujien kruunaamaton kuningatar, joka huokailee kovaäänisesti ja dramaattisesti, jos hommat eivät meinaa mennä omasta mielestä reilusti.

Osa kotitöistä jakaantuu molempien perheissä “perinteisten sukupuoliroolien” mukaan. Tämä hiertää meitä joskus, onhan se vähän vanhanaikaista, että auton huolto on useimmiten miehen kontolla ja sisustuksesta pääasiassa vastaavat naiset. Toisaalta mietimme, haittaako se? Molempien on toki hyvä tietää, minne auto viedään huoltoon ja mikä siinä on vikana, mutta jos korjaamo on toisen työmatkan varrella ja toinen harrastaa sisustamista, niin kannattaako sitä vain periaatteen vuoksi muuttaa?

Yhteistyö

Mitä viemisiksi vauvaperheeseen – Do’s and Don’ts

Noora H. ja Noora K. / kaupallinen yhteistyö: Natural Care ja Asennemedia

Do’s:

– Talouspaperi, sitä kuluu vauva- ja taaperoperheessä järjettömän paljon. Yhdellä (lapsen) aterialla menee vähintään neljä palaa, joten sitä rahdataan kotiin lähes jokaiselta kauppareissulta.
– Kaunis käsisaippua. Kun alussa arki on kaaosta, pienet kauniit asiat ilahduttavat. Varsinkin, kun käsiä saa olla pesemässä ihan koko ajan. Ihan pienen vauvan kanssa käyttää mielellään hajusteettomia saippuoita, mutta vauvan kasvaessa myös tuoksut tekevät paluun.
– Pähkinöitä, kirsikkatomaatteja, valmiiksi paloiteltuja vihanneksia tai muuta naposteltavaa, jota voi napata ohimennessään kulhosta suuhun yhdellä kädellä. Mitä terveellisempiä sitä parempi, sillä salaatin pilkkominen ei hormonihuuruissa tule mieleenkään.
– Suklaata ja muita herkkuja ei tule niitäkään unohtaa, sillä väsyneenä sitä tekee mieli makeaa ja jos joskus, niin pientä vauvaa hoitaessa sitä on ansainnut kaikki herkut mitä maa päällään kantaa.
– Valmiita ruoka-annoksia pakasterasioissa. Noora H. muistaa varmaan ikuisesti ystävän tuoman kinkku-fetapiirakan, kun hän tuli ensimmäistä kertaa katsomaan viikon ikäistä Baby H:ta. Noora K. taas eli ensimmäiset kuukaudet äidin ruokatoimituksilla.
– Harsoja, ne pelastavat monessa tilanteessa, eikä niitä ole ikinä liikaa. PIkkuvauva-ajan jälkeen niistä saa ruokalappuja ja siivousrättejä.
– Auttavat kädet pariksi minuutiksi. Tarjoudu pitämään vauvaa tai vahtimaan taaperoa suihkun, pesukoneen tyhjennyksen tai koiran ulkoilutuksen ajan. Se on iso apu, vaikka kyse olisi vain viidestä minuutista.

Tuliaisia ei tarvitse lähteä metsästämään ympäri kaupunkia, sillä monet niistä saa lähimarketista, nykyään jopa sen kauniin käsisaippuan. Natural Care -sarja vastaa vihdoin siihen, mistä olemme paasanneet koko blogin ajan: kunpa joku panostaisi päivittäistavaroiden pakkaussuunnitteluun. Emmekä me ole ainoita, Natural Caren teettämän tutkimuksen mukaan noin viidesosa kuluttajista ostaisi premium-saippuoita, jos niitä olisi kaupoissa tarjolla. Ja hei, pieni suuri yksityiskohta. Kun pumppupullon pumpun kääntää auki-asentoon, etiketti osoittaa edelleen eteen päin.

Natural Care -käsisaippuat on pakattu nätteihin pumppupulloihin, eikä niissä ole kaunista vain kuori, vaan saippuoissa on kosteuttavia, puhtaita öljyjä ja hyvä tuoksu. Vauvaperheissä lotrataan vedellä ja saippualla ihan koko ajan, joten kädet kiittävät saippuasta, joka ei jätä käsiä rutikuiviksi. Noora H:n suosikki on valkoiselta teeltä tuoksuva oliiviöljysaippua, ja Noora K. pitää sitruksen tuoksuisesta Verbena Oil -saippuasta. Sarjan palasaippuoissa on lisäksi murskattuja mantelilastuja ja oliivinlehtiä, jotka kuorivat ihoa pesun yhteydessä.

Natural Care on upouusi sarja, ja tällä hetkellä sitä löytyy parhaiten isommista päivittäistavarakaupoista, kuten Prismoista ja Citymarketeista, mutta Noora H. on törmännyt saippuoihin myös viereisessä K-kaupassa.

Don’ts

– Tuttipullot ja tutit, kaikki vauvat eivät välttämättä syö pullosta lainkaan tai käytä tuttia. Vauvat osaavat myös olla todella ronkeleita pullojen suhteen, mikä tahansa pullo ei aina käy.
– Vaipat. Olemme havainneet, että vanhemmat ovat yleensä aika merkkiuskollista porukkaa vaippojen suhteen, olipa kyse kestovaipoista tai tavallisista. Varmista siis etukäteen koko, merkki ja malli.
– Mitään liian tunteita herättävää, koska ihan alussa itkettää välillä ai-van ko-ko a-jan. Laukaiseva tekijä voi olla suunnilleen vauvan kuva sanomalehdessä tai jotain muuta yhtä älytöntä.