Lapset Vaatteet ja asusteet

Minishoppailua

Noora K.

Ennen kuin Baby K syntyi, olin ostanut hänelle muutamat peruskäyttövaatteet ja pari söpöilyjuttua. Arkea varten olin hamstrannut Lidlin luomupuuvillaisia, neutraalinvärisiä bodyja ja housuja. Ne ovatkin olleet tosi hyviä. Nyt myöhemmin. Kun vauva kotiutui, kaikki nämä etukäteen hankitut olivat tietysti ihan liian isoja ja pyöritin pari ekaa kuukautta kolmella lahjaksi saadulla (näistä olen vieläkin niin kiitollinen) keskoskokoisella potkupuvulla ja HM:n 50-koon bodyilla ja housuilla. Jälkimmäisten mitoitus on pieni ja vaikka vauva oli muutaman ensimmäisen kotonaoloviikon aikana hukkua niihin, niin aika pian ne olivat sopivia. Ja sitten päästiinkin jo käyttämään vaikka mitä lahjaksi saatuja vaatteita.

Vauvalla ei siis ole ollut varsinaista tarvetta vaatehankinnoille ennen kuin nyt. Ja nyt onkin ollut tosi ihanaa ostella hänelle vaatteita ja pukea häntä odotusaikana hankittuihin fiilistelyvaatteisiin. Yksi niistä on tuo Livlyn puku, jonka ostin Tukholman matkalla juuri ennen vauvan syntymää. Samalta reissulta ovat rusetit, jotka odottelevat vielä hetken – muutama hiuksenhaituva ei ihan vielä riitä pitelemään nipsuja. Uusia ostoksia puolestaan ovat HM:n hempeänsävyiset bodyt. Henkkamaukan bodyt ovat olleet minusta tosi hyviä. Hinta-laatusuhde on mainio ja ne on helppo pukea päälle.

Nyt ostoslistalla on ollut myös kivoja yökkäreitä, kun edelliset alkavat pikkuhiljaa jäädä pieniksi. Yöpukuja on mielestäni hyvä olla runsaasti. On mukavaa laittaa joka ilta kylvyn jälkeen uusi ja puhdas, eikä sellaista, jossa on jotain edellisen yösyötön tai aamiaisen jämiä. Aluksi Baby K nukkui aina unipussissa, nyt hän käyttää myös muita yöpukuja. Tärkeintä, että yöllä on helppo vaihtaa tarvittaessa vaippa. Miinusta tulee, jos puvun joutuu avaamaan ylös asti auki. Nämä merihenkiset ja raikkaat yökkärit ovat HM:stä.

Eniten käytämme arjessa bodyja, housuja ja potkupukuja. Kyläillessä laitetaan fiinimpää päälle. Baby K:lla on yksi kyläilymekko, jonka hän on saanut vaariltaan. Siihen hän pukeutuu esimerkiksi Baby H:ta tavatessaan. Sukkisten pukeminen vauvalle on yhdenlainen operaatio, joten mekko tosiaan on vain kyläilytarkoituksiin.

Vauvan vaatteiden mitoituksissa on hirvittävästi eroja. Kuvassa ovat vasemmalta oikealle Baby Gap (0-3 months, vieläkin isot), HM (56, juuri sopivat) ja Zara (68, juuri sopivat). Kokolappuun ei siis läheskään aina voi luottaa. Äitiyspakkauksen vaatteista olen tainnut käyttää yhtä valkoista bodya, niin reiluja koot ovat. Haalari menee sitten ehkä ensi talvena.

Kesää odottelee yksi ajat sitten hankittu vaatekaapin peruspilari, raitamekko. Tietty. Uusin tuttavuus on vauvojen vaatemerkeissä Name It, jonka body kahdessa alimmassa kuvassa. Name Itilta hankin myös välikausihaalarin, sekin on päässyt jo kerran käyttöön. Ihanat röyhelöhousut ovat Newbien.

Sellainen on Baby K:n tyyli. Kesää kohti sitten lisätään garderobiin ainakin paitoja.

Yleistä

Perjantain parhaat

Viikon paras kulttuuri on paikalliskulttuuri. Noora K. kävi lähikirjastossa katsomassa Signe Branderin mininäyttelyä. Ihania ja kiinnostavia musta-valkokuvia viime vuosisadan alun Helsingistä olisi tutkinut mieluusti pidempäänkin, mutta vaunuissa ähellystoimia aloitteleva vauva ja kirjoituksiin lukevat abit tuntuivat huonolta yhdistelmältä. Mininäyttely oli nimittäin lukusalissa. Onneksi salin ulkopuolella odotti iso kasa Branderin valokuvakirjoja, joista Noora K. lainasi heti pari.

Viikon paras lounas on äitikaverilounas. Noorat ja vauvat lounastivat Punavuoren Mokossa, jossa on hyvät herkut ja tilaa vaunuille. Ja ramppi portaiden kiertämiseksi. Jatkoon! Noora K. lounasti myös Lauran ja Little L:n kanssa. Paikallisuus oli siinäkin päivän sana. Suburbian tasan kahdesta lounaspaikasta mentiin siihen, johon mahduttiin.

Viikon paras puuhastelu on vaatekaapin kevätsiivous. Huomenna Noora H. pakkaa raskausajan vaatteet pois, kokeilee mihin vanhoista vaatteista mahtuu ja hakee kellarista kevättakit. Vaikka terminen kevät ei ole vielä alkanut, niin valmistelut on syytä aloittaa hyvissä ajoin etukäteen. Varma kevään merkki on myös sinisen sävyjen ilmestyminen sisustukseen.

Viikon paras sarja on Billions. Nykkiin sijoittuva, talousrikosten kiemuroista kertova sarja on saanut Noora H:n koukkuun. Sarja löytyy HBO Nordicin valikoimista, kuten moni muukin erinomainen sarja.

Viikon paras markettikosmetiikkatuote on Pirkka-hiuslakka. Vai kuivasampoo? Kun pitää saada hiuksiin pitoa, joka kestää melkein mitä vain, niin kannattaa kokeilla näiden yhdistelmää. Paitsi tummahiuksisten, kuivasampoo näyttää olevan aika valkoisen pölyistä.

Viikon paras kirja on Huttusen & Heikkisen Pää edellä: Näin tuet lapsesi aivojen kehitystä. Noora H. sai kirjan synttärilahjaksi ja kirjasta tulee enemmän maaliskuun kirjakatsaukseen, mutta jos ruudun takana on aiheesta kiinnostuneita odottavia äitejä, niin kannattaa kipaista kirjakauppaan kiireen vilkkaa. Tämä on nimittäin yksi niistä kirjoista, joka on kiva lukea jo ennen vauvan syntymää tai heti sen jälkeen.

Viikon paras vauvatavara (ja varmaan aika monenkin viikon) on Max-koira. Max on viihdyttänyt Baby K:ta niin palaverissa, lounaalla, kylässä kuin kotonakin. Maxin salaisuus on sen mahassa oleva kupera peili ja sen voi kiinnittää melkein mihin vain. Vahva suositus!

Yleistä

Mitä olen oppinut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana?

Noora H.

Takana on kokonaiset kaksi päivää kolmekymppisenä. Niinpä voin nyt juhlallisesti kertoa, mitä olen oppinut näiden kolmenkymmenen vuoden aikana. Kas tässä tärkeimmät havaintoni:

  • Laihtua voi vain yhdellä keinolla: syö vähemmän kuin kulutat.
  • Perstuntumaan kannattaa luottaa, koskipa se sitten uutta tuttavuutta tai sanamuotoa tiedotteessa. Se ensimmäinen fiilis tai vaihtoehto on yleensä aina oikea.
  • Kuukuppi on maailman paras kapistus, vaikka kuulostaakin epähygieeniseltä hippeilyltä.
  • Klisee, mutta jos pulssi on vähänkin koholla, niin suu kannattaa pitää kiinni ja harkita hetken aikaa. Sama koskee näppäimistön kautta ulkomaailmaan oksentamista. Tämän olen oppinut, toteuttamisessa onnistun vaihtelevalla menestyksellä.
  • Jos syö pizzaa, kannattaa laittaa pari ropoa enemmän ja mennä oikeasti hyvään ravintolaan. Mikään ei ketuta niin paljon kuin huono pizza. Siinä menee hukkaan rahat ja kalorit. Sama juttu viinin kanssa.
  • Äiti on aina oikeassa. Ärsyttävää, mutta totta. Ja mummo se vasta oikeassa onkin, onneksi se on vähän vähemmän ärsyttävää.
  • Ikinä ei ole oikea aika lapsen yrittämiselle. Mutta jos tärppää, niin hetki muuttuu nopeasti täysin oikeaksi. Hormonit.
  • Reissujen paras osa on suunnittelu, siksi ne kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen.
  • Extempore-illanvietot ovat aina parhaita. Se, miten toteuttaa niitä lapsiperheessä on minulle vielä mysteeri.
  • Univaje saattaa vaikeuttaa yhdyssanojen muodostamista.
  • Rahasta puhuva nainen on edelleen joillekin kummallinen ajatus.
  • Jos kadulla kulkiessa miettii, pitäisikö pysähtyä auttamaan tai kysyä tarvitseeko toinen apua, niin vastaus on aina pitää. Vaikkei apua tarvittaisikaan, vastapuoli palkitsee yleensä yllättyneellä ja kiitollisella hymyllä.
  • On ihan turha stressata peilistä katsovaa ilmestystä. Ikinä ei ole juuri sillä hetkellä tyytyväinen ja sitten jälkikäteen kuvia katsoessa sitä ihastelee, kuinka raikkaalta ja nätiltä aikoinaan näytti.
  • Kaksi asiaa, joihin kannattaa panostaa, vaikka muissa säästäisi: hyvät rintsikat ja juoksukengät.
  • Vaikka jotkut asiat tuntuvat pelottavilta ja hurjan sitovilta, kuten asunnon ostaminen tai naimisiinmeno, niin ne kannattaa silti tehdä. Jos siis kohteet ovat ihania. Pelot hälvenevät nopeasti, kun nimi on paperissa.
  • Poliittisten näkemysten ei kannata antaa rajoittaa ystävyyttä tai parisuhteita.
  • Jos on vähän neuroottinen, niin sen kanssa kannattaa opetella elämään. Ne neuroosit eivät meinaan ainakaan vähene iän myötä, nimimerkillä “Olihan se leikkipuiston portti kiinni?”.

Asioita, jotka ehkä selviävät seuraaviin pyöreisiin mennessä: miten tehdään kerralla täydelliset silmänrajaukset, mitkä ovat oikeasti lämpöiset hanskat, miten eläkeikään pitäisi varautua, millainen on onnistunut ura ja miten se luodaan, kenellä on aikaa spekuloida tuntemattomia keskustelupalstoilla, kuinka lapsesta kasvatetaan suhteellisen täysjärkinen ja hyvin käyttäytyvä, miten suhtautua luottavaisemmin tulevaisuuteen, onko oma hiustenväri todella paras väri ja mikä minusta tulee isona.

Kuvissa muutamia synttärilahjoja, joilla minua onnenpekkaa lahjottiin. Ensimmäisenä tietysti se paras lahja, eli Baby H. ihan tuoreena tapauksena. Timantit ovat yhdistetty “push present” ja synttärilahja. Ja hotelliyö on lahja vanhemmiltani. Niinhän se oli, että äiti tietää, mitä tytär tarvitsee.