Browsing Tag

Porvoo

Matkustaminen Noora H:sta

Haaveet, kaikki turhat haaveet

Noora H.

Olen henkeen ja vereen helsinkiläinen (koska ratikat, meri ja mukulakivet), mutta nyt rakas kotikaupunkini on saanut kilpailijan ja se on, rumpujen pärinää, Porvoo! Miten ihmeessä en ole aiemmin ymmärtänyt, millainen helmi aivan naapurissa sijaitsee. Olen muistaakseni käynyt Porvoossa joskus lapsena, mutta aikuisena tehty kesäretki on tietysti aivan eri asia kuin lapsena tehdyt luokkaretket.

Ihastuin Porvooseen niin perinpohjin, että se nousi potentiaalisten asuinpaikkojen listalle. Tällä listalla on parikymmentä paikkaa Singaporesta San Franciscoon, eli kovin realistinen tai ainakaan ihan lähitulevaisuuden lista se ei ole, mutta nyt Porvoolla on siellä oma paikkansa.

Minun unelmointini liittyy yleensä asumiseen ja sitä kautta elämäntapaan. Matkustaessa mietin usein, millaista jossakin paikassa olisi asua, mitä harrastaisin, miten kotini sisustaisin, missä kävisin kahvilla ja mitä iltaisin kokkaisin. Haaveissani pidän sujuvasti Bed & Breakfast -paikkaa Etelä-Ranskassa, teen pitkää päivää New Yorkissa tai joogaan Thaimaassa.

En oikeastaan koskaan haaveile ökyjahdeista tai pingispallon kokoisista timanteista, vaan päiväunissa eletään aina paikallista arkea. Tietysti turistina näen usein vain kaupungin paraatipaikkoja, joten eivät  unelmieni asunnot ihan halvimmasta päästä ole. Eikä haaveissa ikinä mietitä sairasvakuutuksia, harrastusmaksuja tai paikallisen luomupuodin hintatasoa.

Vauva on muuten muuttanut unelmointia. Ennen saatoin ajatella, että jos kaikki elämässä menisi mönkään, niin myisin omaisuuteni, ostaisin pelkän menolipun ja pestautuisin hanttihommiin. Enää ei voi ajatella ihan samalla tavalla, kun huolehdittavana on pieni ihminen.

Porvoossa asuisin mieluusti Länsirannalla aivan joen vieressä. Vanhat puutalot ovat ihania, mutta nikkarointitaidoillani koti ränsistyisi vuodessa. Länsiranta on sopivasti syrjässä pahimmasta turistivilinästä, mutta sillan yli kävelisi hetkessä vanhaankaupunkiin.

Porvoolaisena yrittäisin tietysti tukea paikallisia yrittäjiä. Joisin aamukahvini perinteikkäässä kahvilassa, ostaisin Baby H:n lahjat lelukauppa Riimikosta ja söisin päivällistä ihanissa ravintoloissa. Iltaisin juoksisin jokirannassa ja kiihdyttäisin kohti mäen päällä sijaitsevaa Porvoon Tuomiokirkkoa. Lenkin jälkeen kävisin saunassa ja istuisin terassilla katselemassa vanhankaupungin valoja.

Onneksi pääsen pian jatkamaan haaveilua, sillä suunnittelemme “äitikerhomme” retkeä Porvooseen.

Mistä te haaveilette ja ovatko haaveet muuttuneet vuosien varrella?

P.S. Pahoittelen otsikon aiheuttamaa korvamatoa.

Save

Save